Uusi vuosi alkaa EU:n ison kuvan hahmottamisella

2.1.2018
Hyvää Uutta Vuotta Brysselistä. Suomi aloitti 24. vuotensa Euroopan Unionin jäsenenä. Matkan varrelle on mahtunut jo monenlaista käännettä. Niin parempaan, kuin jossain tapauksissa toki heikompaankin suuntaan. Kokonaissaldo kuitenkin on reilusti plussan puolella. Suomi on jäsenyytensä myötä vahvistanut vakauttaan eri politiikkalohkoilla, vaurastunut, kansainvälistynyt ja integroitunut tiiviisti osaksi läntistä arvoyhteisöä.

Siksipä ei ole millään muotoa perusteltua sanoa, että ”missä EU, siellä ongelma”. Sen sijaan toinen, myös poliitikoilta kuultu lainaus on totuudenmukaisempi ja oikeudenmukaisempikin Euroopan Unionia kohtaan – ”EU ei ole paha asia, ehkä se ei aina ole niin hyväkään asia, mutta se on joka tapauksessa tosiasia.

Vuosi 2018 alkaa monin tavoin suotuisissa merkeissä. Koko EU:n talous on navakassa myötätuulessa, ja myös Suomi on vihdoin saanut saman vireen siipiensä alle. Tässä yhteydessä onkin tärkeää muistaa, että Suomen viennistä kaikkiaan reilut 60 % suuntautuu juuri EU-alueelle. Siispä voisimmekin päivittää edellistä slogania ja lohkaista perustellusti ”missä EU, siellä markkinat

Euroopan Unionin perustamissopimuksen allekirjoituksesta Roomassa tuli viime keväänä kuluneeksi 60 vuotta. Tänä vuonna 1.7. vietetään sitten yhteisön jäsenmaiden muodostaman tulliunionin 50-vuotispäiviä. Tullivapaus tavaroiden ja palvelujen kaupassa 28 jäsenmaan ja yli 500 miljoonaisen väestön kesken onkin ollut yksi keskeisimmistä EU-jäsenyyden hyödyistä myös Suomelle.

Joten ollaanpa Brittien EU-erosta tunnetasolla mitä mieltä tahansa, järkiperäisesti ja taloudellisesti arvioiden juuri tässä kohdassa mennään pahemman kerran metsikköön. Tullimaksujen palauttaminen ja lähes miljoonan päivittäisen eli 350 miljoonan vuotuisen tullitapahtuman vaatima valtaisa byrokratia tukahduttavat saarivaltakunnan ja EU-maiden välisen kaupankäynnin käytännössä tykkänään. Siihen ei edes briteillä ole varaa – se nähdään tuonnempana varmuudella.

Liikenteen, ja eritoten maantieliikenteen saralla tapahtuu vuonna 2018 paljon. EU:n liikkuvuuspaketti on avannut kaikki maantiekuljetusalojen tärkeimmät säädökset uudelleen arvioinnille. Tämä muodostaa monenkirjavan palapelin, jonka palaset eivät vielä sovi kaikilta osin yhteen keskenään. Alkaneen vuoden aikana tarvitaan yhtäaikaisesti vahvaa, kansallisista tarpeistamme kumpuavaa edunvalvontaa, sekä kykyä kannaltamme kelvollisten kompromissien tekoon. Siten pelin palat muovautuvat keskenään yhteensopiviksi ja syntyy tavoittelemamme iso kuva. Sellainen kuva, jota suomalaisen kuljetusalan kelpaa hyvillä mielin katsella tulevina vuosina.

Kommentit (0 kpl)

 

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.
Pasi Moisio

Kirjoittaja on SKAL:n, seitsemän muun liikennejärjestön sekä Suomen Yrittäjien yhteisen Brysselin-toimiston johtaja. Hän on myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK:n jäsen. Twitter @smetrabxl
Tutustu Brysselin-toimiston viikoittaiseen leikekirjaan SKAL:n jäsennetissä.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: