Kunhan ei otettaisi takapakkia – EU:n liikkuvuuspaketti voi palauttaa rajoja kaupankäynnille ja logistiikalle

4.6.2018
Tummia pilviä on kerääntymässä EU:n sinitaivaalle. USA:n ja EU:n kauppasodan ensiroihut leimuavat tätä kirjoittaessani ja tullimuureja pystytetään riitapukarien toimesta molemmin puolin. Pian samaiset muurit saattavat olla rakenteilla EU:n ja Iso-Britannian välillä, kun brexit etenee käytännön toimiksi.

Italiassa saatiin hallitus kasaan, mutta se natisee liitoksissaan jo ennen virkaanastujaisvalaa. Espanjan hallitus kaatui, ja Suomessa tilanne on vähintäänkin kiikunkaakun. Turbulenttia ja epästabiilia, sanoisi akateemikko tai ekonomisti. Huolestuttavaa ja harmillista, sanon taasen minä.

EU:n isoa kuvaa on maalattu viime viikkoina kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen, sikäli mikäli nuo edellä mainitut ilmiöt eivät keikauta venhettä. Hiljan julkaistiin EU:n budjettiraamit ajanjaksolle 2021–2027. Suomi on niin saamassa kuin menettämässä, miltä kantilta asiaa katsotaan. 

Maatalouden saamat tuet ja maaseudun kehittämiseen kohdennetut varat ovat aina olleet suurin tuloerä EU:sta Suomelle. Nämä näyttäisivät nyt olevan leikkauslistalla. Toisaalta alueelliseen kehittämiseen suunnatut koheesiovarat ovat Suomen osalta kelvollisella kasvu-uralla. Odotettavissa on myös Eurooppalaisiin liikenneverkkoihin varattujen CEF-rahojen* jako Suomea tyydyttävällä tavalla, mistä saataneen varmistus kesäkuun alkupuolella. Kaikki nämä ovat yhä esitysten asteella, varsinainen kädenvääntö ja iltalypsyt ovat vielä edessäpäin.

Juopa ja näkemyserot lännen ja idän välillä valtaisat

Kättä väännetään ja köyttä vedetään vähintäänkin ankarasti myös liikenneasioissa. EU:n kolmivaiheinen ja reilusti yli 20 säädösehdotuksesta ja suuntaviivapaperista koostuva liikkuvuuspaketti on nyt kokonaisuudessaan julkaistu. Erityisesti maantiekuljetusalojen osalta kaikki keskeisimmät säädökset myllytetään uuteen uskoon. 

Menemättä pakkauksen yksityiskohtiin, tehdäänpä kokonaisuuden osalta muutamia havaintoja. Ensinnäkin aloitejärkäleen käsittely on osoittanut, että juopa ja näkemyserot läntisten ja itäisten jäsenmaiden välillä ovat valitettavankin valtaisat. Sama pätee hivenen lievennettynä EU:n syrjäisimpiin ja keskisempiin jäseniin. Lisäksi EU-maiden kesken on menty muodostamaan klikkejä ja kaivettu samalla sen verran syvät poterot, ettei päitä varmasti näy eikä varsinkaan ääni kuulu. 

Bloggasin taannoin toisaalla siitä, miten vaarallista on lipsahtaa hyvästä verkostosta tai tiimistä pahaan klikkiin. En lähde toistamaan itseäni, mutta muistutan miten vaikeaa on ajaa omia asioita tällaisen klikin sisällä. Silloin mennään kuin köyhän talon porsaat peräkanaa, ja nyökytellään kiltisti mitä sakin vahvin sanoo. 

Suomen vahvuus on olla klikkien ulkopuolella

Onneksi niin virallinen Suomi jäsenmaiden neuvostotyöskentelyssä, kuin me suomalaiset edunvalvojat olemme ymmärtäneet jättäytyä näiden klikkien ulkopuolelle. Se mahdollistaa terveen järjen käytön, yhteistyön vailla rajoitteita sekä erityisesti omien tavoitteiden puolustamisen. Itsenäisesti, mutta rakentavassa hengessä.

Paineet kuitenkin kasvavat. Lähikuukausina selviää, voittaako suomalaisten edustama terve järki vai klikkien uuskonservatismi. Meidän tavoitteenamme ovat terveet ja rehdisti kilpaillut kuljetusmarkkinat. Kabotaasissa on syytä pitää nykyiset rajoitukset ja varmistaa, että samat palkkaus- ja pelisäännöt koskevat poikkeuksetta kaikkia. Mutta se, että jokainen vientikuorma edellyttäisi ennakkoon rekisteröitymistä niin kauttakulku- kuin kohdemaahan sekä jos jonkinlaista muuta byrokratiaa, ei enää täytä vapaan kaupan ja liikkuvuuden periaatteita. Tarvitsemme myös maltilliset joustot ajo- ja lepoaikoihin, emme lisää tiukennuksia. 

Uusien rajojen pystyttäminen tarkoittaisi eittämättä kustannusten ja kilpailukyvyn rapautumista. Riski piilee, että näin on käymässä.

*CEF: (Connecting Europe Facility) EU:n Verkkojen Eurooppa -hankerahasto

Kommentit (0 kpl)

 

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
CAPTCHA
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.
Pasi Moisio

Kirjoittaja on SKAL:n, seitsemän muun liikennejärjestön sekä Suomen Yrittäjien yhteisen Brysselin-toimiston johtaja. Hän on myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK:n jäsen. Twitter @smetrabxl
Tutustu Brysselin-toimiston viikoittaiseen leikekirjaan SKAL:n jäsennetissä.

Muita blogimerkintöjä

Mikko Voutilainen
Jari Harju
Eveliina Hokkanen

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: