8.6.2016 11:30

SKAL Kuljetusbarometri 2/2016: Rakentaminen heijastuu myönteisesti kuljetusmarkkinoihin

Yrittäjät kokevat liikennekaareen sisältyvän ”ei-ammattimaisen toiminnan” uhkana

SKAL Kuljetusbarometrin perusteella alkuvuosi oli ennustettua parempi kuljetusyrityksille. Asutusalueiden, kauppakeskusten, teiden ja tuotantolaitosten rakentaminen kasvattivat kuljetuspalveluiden myyntiä eri puolilla maata. Kehitys on myönteisintä eteläisimmässä sekä itäisessä ja keskisessä Suomessa. Liikennekaarta koskevassa kyselyssä jäsenyrittäjien viesti oli selkeä: liikennelupavelvoite on säilytettävä nykyisessä laajuudessaan.

Rakentamisen vilkkaus näkyy suotuisasti kuljetusyritysten taloudessa ja kesän ennusteessa. Keväällä liikevaihtoa kertyi edellisvuotta enemmän erityisesti kappaletavarakuljetuksissa ja säiliöautoliikenteessä sekä jakelu- ja massatavarakuljetuksissa. Jakelua lukuun ottamatta nämä kuljetuslajit näkyvät Keski- ja Itä-Suomessa meneillään olevissa tuotantolaitosten ja kauppakeskusten rakennushankkeissa sekä pääkaupunkiseudun asutuskeskusten ja Länsimetron rakentamisessa. Puu- ja elintarvikekuljetuksissa liikevaihdon kehitys oli keväällä suunnilleen viimevuotisella tasolla. Kaupan alalla kuluttajakysynnän kasvua saadaan vielä odotella.

Lähes puolet (48 %) kyselyyn vastanneista itäsuomalaisista kuljetusyrityksistä kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna (23 % 2/2015). Keskisuomalaisista kasvuun ylsi 45 % (31 % 2/2015). Heikentyvää liikevaihtoa raportoi 36 % (46 % 2/2015) itäsuomalaisista ja 22 % keskisuomalaisista yrityksistä (41 % 2/2015). Myös Sisä-Suomessa oli runsaasti edellisvuotta enemmän liikevaihtoaan kasvattaneita yrityksiä (41 % vs. 22 % 2/2015). Barometrin viisarit ovat silti pakkasella, sillä kaikissa kuljetuslajeissa ja kaikilla alueilla löytyy enemmän laskijoita kuin nousijoita.

Vaikka kuljetusten kysyntää ajaa pitkälti rakentaminen, maa-aineskuljetuksia suorittavista yrityksistä vain 26 % oli parantanut liikevaihtoaan kevään aikana (vrt. 22 % 2/2015), ja peräti 41 % kärsi heikentyneestä liikevaihdosta (52 % 2/2015). Tämä selittyy kausivaihtelulla, sillä maa-aineskuljetukset elpyvät säiden lämmetessä.

Maa-aineksia kuljettavista yrityksistä 40 % ennusti kuljetusmäärien kasvua kesällä. Kuljetusbarometriin vastanneissa oli viime vuotta enemmän kannattavuuttaan parantaneita yrityksiä. Eniten kannattavuuttaan kasvattaneita nähtiin pääkaupunkiseudulla (25 % vrt. 17 % 2/2015) ja säiliöauto-, sopimus- ja ulkomaanliikenteen yrityksissä (22 % vrt. 14 % 2/2015). Kaakkois-Suomi kärsii edelleen rakentamisen ja idänkaupan hiljaiselosta sekä talouspakotteista. Markkinoiden uusjakoa on käynnissä eri puolilla maata. Kannattamattomimmat yritykset jättävät välttämättömät kalustoinvestoinnit tekemättä ja lopettavat toimintansa.

Kuljetusmäärissä ei näy voimakasta kehitystä. Vastanneista 24 % oli kasvattanut ajosuoritettaan, mutta hieman useampi (27 %) raportoi laskeneesta ajosuoritteesta. Tämä voi osittain selittyä kaupan ja teollisuuden keskittymisellä ja sillä, että kasvua tapahtui pääkaupunkiseudulla.

Markkinoiden uusjako ja lisääntynyt kysyntä heijastuvat uusien kuorma- ja pakettiautojen hankintoihin. Pitkäaikaistarkastelussa uusien kalustoyksiköiden hankinnat lähestyvät mitta- ja massauudistuksen aikaa vuosien 2013–2014 vaihteessa. Autoalan Tiedotuskeskuksen julkistaman tilaston mukaan uusien kuorma-autojen kauppa virkistyi 27 % viimevuotisesta ja pakettiautojen kauppa 13 %. Matkaa vuoden 2008 lukemiin on edelleen, mutta jos luotamme kuorma-autoindeksiin, markkinoilla on talouskasvua lupaavia merkkejä.

Kuljetusyrittäjät liikennekaaresta: liikennelupavaatimusten helpottaminen lisää harmaata taloutta
Liikenteen lainsäädännön kokoava liikennekaariesitys puuttuu merkittävästi maanteiden tavaraliikenteen toimintaympäristöön. Kyselyyn vastanneesta 755 jäsenyrittäjästä 86 % arvioi vuotuisen alle 10 000 euron ”pienimuotoisen toiminnan” vaikutukset kielteisiksi. Traktoreiden (enintään 40 km/h) ja pakettiautojen lupavelvoitteen poiston näki kielteisenä noin 60 % vastanneista. Pakettiautoilla liikennöivistä yrittäjistä 85 % pitää lupavaatimuksen poistamista kielteisenä. Lupien poistuminen avaa myös markkinat harmaalle taloudelle ja ulkomaisille toimijoille sääntelyn ja valvonnan poistuessa. SKAL on todennut lausunnossaan liikenne- ja viestintäministeriölle, että lakiesitys synnyttäisi toteutuessaan Suomeen kahdet kuljetusmarkkinat.

Yrittäjät arvioivat myös liikennekaaren vaikutuksia asiakkaiden saamaan palveluun kielteisesti. Vaikka hinta todennäköisesti laskisi joissakin kuljetustehtävissä, laatu ja toimitusvarmuus kärsisivät. Harmaan talouden uhka nähtiin suurimpana pienimuotoisessa luvattomassa toiminnassa. Vastaajat näyttävät olevan varmoja siitä, että tulorajan avulla pystyy keinottelemaan ja sitä ei pystytä valvomaan. Pakettiautoilijoista 95 % arvioi harmaan talouden kasvavan, jos liikennelupa poistuu pakettiautoilta.

Liikennekaariesitys tuo keskusteluun myös mahdollisuuksia kehittää uusia digitaalisia ratkaisuja maamme logistiikkaan. Jakamistalouden keinoja mietittäessä on varmistettava, että kaupallisilla kuljetusmarkkinoilla noudatetaan yhteisiä sääntöjä ja periaatteita, ja sosiaaliset velvoitteet hoidetaan tasapuolisesti kuljetuskalustoon katsomatta. Suomi tarvitsee luotettavia, kotimaisia kuljetuspalveluita ja niitä suorittamaan ammattitaitoisia yrityksiä. Tämä on myös huoltovarmuuskysymys.

SKAL ry:n vuoden 2016 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 479 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4300 jäsenyrittäjälle.

Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely toteutettiin 26.5.–5.6.2016.

Tiedotustilaisuudessa 8.6.2016 esittelemme myös Liikennekaari-vaikutusarviointikyselyn tulokset. Liikennekaarikyselyyn vastasi 755 jäsenyrittäjää. Lisäksi kerromme kilpailuoikeuden asiantuntijoiden liikennekaaren vaikutusarvioanalyysistä, jonka Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Suomen Taksiliitto tilasivat yhdessä.

Tilaisuutta isännöivät SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola ja toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. SKAL:n jäsenkuntaan kuuluu noin 5 600 kuljetus- ja logistiikka-alan yritystä. www.skal.fi

Lisätietoja:
Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, SKAL, puhelin 040 502 8181
Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL, puhelin 040 5060 131

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: