Puoluekysely

Lähestyimme puolueita vaaliviestillämme ja kysyimme niiden näkemyksiä. Saimme vastaukset yhdeksältä puolueelta, nykyiset hallituspuolueet ja pääoppositiopuolueet mukaan lukien. Kysely paljasti eroja, mutta paljon myös yhteistä. Esimerkiksi automatisaation ei katsota poistavan kuljettajien tarvetta. Toimivan liikenteen tärkeyden tunnustavat kaikki.

Eduskuntavaalit 2019: Liikenne ja kuljetusala

Avoimet vastaukset: Liikenne ja kuljetusala

Keskusta

Suomi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maa. Raideliikenne ei ulotu läheskään joka paikkaan, etenkään raaka-aineiden lähteiden varrelle. Siksi toimiva kumipyöräliikenne tulee jatkossakin olemaan keskeisintä ihmisten ja tavaroiden kuljettamisessa. Liikennevalvonnassa automaatio tulee lisääntymään erityisesti nopeusvalvonnassa, mutta tienvarsivalvontaa tarvitaan jatkossakin mm. harmaan talouden torjunnassa sekä ajoneuvojen asianmukaisen kunnon ja kuormauksen varmistamisessa.

Kristillisdemokraatit

Maantiekuljetukset tulevat olemaan tärkeässä osassa Suomessa vielä pitkään. Raideliikennettä pitää kehittää. mutta se ei korvaa kumipyöräliikennettä kokonaisuudessaan. Etäohjattavat dronet tulevat varmasti yleistymään pienten tavaroiden 
jakelussa mutta eivät korvaa raskasta liikennettä. Automatisaatio tulee jollain aikavälillä varmasti vähentämään kuljettajien tarvetta merkittävästi muttei lähivuosina.

Sininen tulevaisuus

Etenkään tavaraliikenteessä automaatio ei vielä lähivuosina vähennä kuljettajien määrää merkittävästi. 
 
Siniset haluavat lisätä poliisien resursseja. Pelkän automaation varaan liikennepoliisin tehtäviä ei voi jättää. Turvallisuus on tärkeää niin teillä kuin muuallakin maassa. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli virhe. Digitalisaatio helpottaa poliisin työskentelyä, mutta ei korvaa ihmistä kokonaan.

Perussuomalaiset

Raide- ja maantieliikennettä ei saa asettaa koskaan keskenään vastakkainasetteluun. Ne ovat toisiaan täydentäviä, joilloin varmistetaan ennen kaikkea vientiteollisuutemme kilpailukykyä kohentava logistiikan toimivuus. 
Perussuomalaiset ovat valmiit tulevassa hallituksessa ja eduskunnassa yhdessä AKT:n, ALT: n, SAKL: n ja Tullin kanssa kitkeä järeillä toimilla kabotaasiliikenteen laittomuudet ja varmistaa suomalaisten kuljetusalanyritysten yhdenvertainen kilpailuasema.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Suomen kaltaisessa maassa jossa on pitkät välimatkat on välttämätöntä että myös perinteiset kuljetusmahdollisuudet säilyvät.

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue

Raidekuljetusten tehostaminen ei kumoa tarvetta maantiekuljetuksille. Uuden teknologian käyttöönotto ottaa aikansa eikä lähitulevaisuudessa ole suurta muutosta näkyvissä. Raskaan liikenteen valvonta on jäänyt Suomessa retuperälle Liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä, erilaiset yritykset etsiä vääristävää kilpailuetua harmaan talouden avulla tai ympäristön sekä työehtojen kustannuksella on torjuttava.

Vasemmistoliitto

Suurin osa tavaraliikenteestä kotimaassa kulkee tällä hetkellä tieverkolla. Jakeluliikennettä tarvitaan nykyistä enemmän kun kuluttajat ostavat verkon kautta tavaroita ja mm. elintarvikkeita. 
Automatisaatio, joka syrjäyttäisi kuljettajat, ei liene realismia lähitulevaisuudessa ja tähän liittyy vakavia turvallisuuskysymyksiä.

Vihreä liitto

Toimiva liikenne on nykyaikaisessa yhteiskunnassa välttämätön. Se mahdollistaa työssäkäynnin, kaupan, matkailun, harrastukset jne. Maantieliikenteellä tulee jatkossakin olemaan paikkansa. Haluamme siirtää nykyistä isomman osan henkilö- ja tavarakuljetuksista raiteille ja rakentaa siihen vaadittavan infran. Automaatio on tulevaisuutta, mutta on syytä olettaa, että automatisoituihin järjestelmiin siirtyminen vaatii vielä merkittävästikin aikaa. 

Eduskuntavaalit 2019: Tiet kuntoon

Avoimet vastaukset: Tiet kuntoon!

Keskusta

Suomalaisten väylien kehittämisestä ja kunnossapidosta johtuvien tarpeiden on arvioitu ensi vuosikymmenellä olevan noin 30 miljardia euroa. Sellaisia rahoja ei saada valtion budjetista. Siksi tarvitsemme väylärahoituksen uudistamista. Normaalin valtion budjettirahoituksen lisäksi tarvitsemme myös muita rahoitusmuotoja sekä ulkopuolisia rahoittajia, esimerkiksi kotimaisia eläkeyhtiöitä. Suurten hankkeiden toteuttajaksi on perustettava uusi valtioenemmistöinen hankeyhtiö tai hankekohtaisesti rakennettavia yhtiötä. Silloin valtion budjettirahoitusta voidaan kohdentaa aiempaa enemmän alemman asteiselle tiestölle, jonne markkinaehtoista rahoitusta ei saada. Keskustan aloitteesta ja kuluvalla vaalikaudella toteutettua huonokuntoisten väylien kunnostamista (ns. korjausvelkaohjelma) on jatkettava tekemällä perusväylänpidon rahoitukseen vuosittainen vähintään 300 miljoonan euron lisäys. Valtion budjettitaloudessa väylien rakentaminen on miellettävä investoinniksi tulevaisuuteen, myös velkarahalla. Myös rakentamatta jättäminen maksaa, menetettyinä mahdollisuuksina.

Kristillisdemokraatit

Tieverkoston ylläpitoon pitää panostaa nykyistä enemmän. Tämä onnistuu korvamerkitsemällä isompi osuus liikenteestä kerättävistä veroista tienpitoon ja uusiin hankkeisiin. Rataverkkoon pitää investoida mutta tiestöön tarvitaan yhtä lailla lisäpanostuksia. Tieverkon korjausvelka vaatii noin 300 miljoonan euron lisäpanostuksen vuosittain.

Sininen tulevaisuus

Infrarahoitusta tarvitaan niin tieverkolle, rataverkolle kuin lento- ja meriväylille. Kaikki ovat tärkeitä. 

Parlamentaarinen työryhmä ehdotti 300 miljoonan lisäystä. Siniset eivät halua antaa katteettomia lupauksia, mutta näemme tarpeen suuremmallekin rahoitukselle. 
Suomessa on paljon esim. huonokuntoisia siltoja. Ajoneuvoyhdistelmien pituuksien kasvattaminen vaatii panostuksia siltojen ja teiden kuntoon sekä ohituskaistoihin.

Perussuomalaiset

Meidän tiestö on huonossa kunnossa ja rataverkko suurelta osin vain yksiraiteinen. Nämä yhdessä muodostavat logistiikalle pullonkaulan Meidän tulee saada työvoiman ja tavaroiden liikkuvuus jouheaksi. Näin parannetaan myös vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Kokonaisuuden korjaamiseksi tarvittavat rahasummat ovat kuitenkin niin suuria, että hankkeiden rahoitusta on tietyssä määrin hoidettava budjettikehysten ulkopuoleisella hankerahoituksella hyödyntäen EU-rahoituksen mahdollisuuksia.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

RKP on toistuvasti nostanut esille liikenneverkon huonon kunnon. Monena vuonne olemme jättäneet talousarvioaloitteita, joissa vaadimme lisärahoitusta liikennehankkeille ja muilla tavoin lobannut lisärahoitusta liikenneverkolle. Meidän mielestä pitäisi kehittää olemassa olevaa tieverkkoa uuden rakentamisen sijaan.

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue

Henkilöliikenteessä nopeat ratayhteydet suurimpien kaupunkien välillä ovat tärkeä keino vähentää liikenteen päästöjä. Korjausvelka, uudet liikennehankkeet ja talvikunnossapito vaativat lisäpanostuksia, tämä valinta pitää vain tehdä valtion budjettitalouden sisällä. SDP on sitoutunut 300 miljoonan vuotuiseen lisäpanostukseen perusväylänpidossa parlamentaaristen päätösten mukaisesti. Budjettirahoitus tai budjetin ulkopuolinen rahoitus, maksajat ovat samat, käyttäjät ja veronmaksajat. Nykyisellä tieverkon kunnolla massat&mitat alkavat olla tällä hetkellä tapissaan.

Vihreä liitto

Tieverkossa korjausvelkaa on paljon ja sitä on parlamentaarisessa työryhmässä sitouduttu lyhentämään. Koska resurssit ovat kuitenkin rajalliset, on kyettävä priorisoimaan. Väyläverkon korjausvelkaa on pyrittävä pienentämään vaikka on tiedossa, että tulevina vuosina liikkumavara budjetin sisällä on niukka. Uusissa infrahankkeissa painopisteen on oltava vahvasti raiteissa.

Eduskuntavaalit 2019: Maanteiden tavaraliikenteen ympäristötavoitteet

Avoimet vastaukset: Maanteiden tavaraliikenteen ympäristötavoitteet

Keskusta

Liikenteen päästöjen vähentämisessä on edettävä suunnitelmallisesti, määrätietoisesti, vaiheittain ja myös maltilla. Ilmasto ei pelastu sillä, että autoilusta ja tavaraliikenteestä tehtäisiin vain kalliimpaa. Päätösten on perustuttava tutkittuun tietoon, huomioiden erilaisten ratkaisumallien vaikutusarvioinnit sekä teknologia ja sen kehittymisnäkymät. Fossiilisista polttoaineista on siirryttävä kohti uusiutuvaa energiaa. Se on mahdollista polttoaineiden jakeluvelvoitteiden, liikenteen sähköistymisen ja palvelullistamisen sekä tehokkaamman julkisen liikenteen avulla. Päästöjen kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon polttoaineen tuotantotavat.

Kristillisdemokraatit

Ympäristöhaittojen vähentämiseksi on tehtävä töitä. Tämä vaatii myös investointeja kuljetusyrityksiltä. Mikäli valtio asettaa tiukkoja vaatimuksia, tulee valtion myös osallistua kustannuksiin. Raskaan liikenteen kaluston kiertonopeus on noin 30 vuotta, joten kovin nopeasti ei tulla siirtymään pelkästään sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin.

Sininen tulevaisuus

Kuljetusyrityksille tulee luoda kannusteita vähentää päästöjä esimerkiksi kaasumodifikaatiolla ja kaluston kierrolla. Päästöjen vähentäminen ei tarkoita suoraan mittavia investointeja. 
 
Tavaraliikenteen päästöjen kannalta dieselin lisäksi merkitystä on sillä, kuinka myös kaasu, sähkö, vety yms. vaihtoehtoiset polttoaineet valmistetaan. 
 
Ympäristöystävällisen kuljetuskaluston tulisi olla kilpailukykyistä. Tämä paranee investointien kautta. 
 
Uskomme että kaikkea tavaraliikennettä ei ole mahdollista sähköistää muutamassa vuosikymmenessä. Tarvitsemme myös esim. kaasukäyttöisiä ajoneuvoja. Myös mittoja ja massoja tulee kasvattaa.

Perussuomalaiset

Suomea lukuun ottamatta EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita. Eurostatin mukaan Suomi on EU:n eniten ilmastopäästöjä vähentänyt maa vuonna 2017. Suomessa hiilidioksidipäästöt vähenivät lähes 6%. Suomen nettopäästöt ovat vähentyneet yli 50% vuodesta 1990, kun EU:n keskimääräinen vähenemä on ollut vain 26%. Hallitus on jo esittänyt muiden puolueiden, paitsi perussuomalaisten, tukemana Suomen irrottautumista EU:n yhteisrintamasta enemmän kuin tuplaamalla biopolttoaineen osuuden polttoaineessa suhteessa EU-tavoitteeseen. Suomeen säädettävä pakkolaki tarkoittaa 30% sekoitevelvoitetta vuonna 2030, kun se EU:ssa on 14%. Pakkolaki nostaa Suomessa tankattavan dieselin hintaa kesäkaudella 30 senttiä/l ja talvilaadulla jopa 50 senttiä/l. Nyt esitetty sekoitevelvoitetaso rapauttaisi Suomen liikenneyrittäjien kilpailukykyä, koska biopolttoaine on moninkertaisesti perinteistä polttoainetta kalliimpaa ja Suomessa kuljetusmatkat ovat Eurooppalaisittain pitkät. Lisäksi Suomessa käytettävä biopolttoaine on muuta Eurooppaa selvästi kalliimpaa, koska meillä joudutaan käyttämään talvilaatua.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Kotimaan tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä. 
Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Kotimaan kaikista liikenteen päästöistä noin 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä. 
Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää muutoksia kaikilla sektoreilla.

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue

Kuljetusyritysten on investoitava teknologian kehitykseen, kuten tähänkin asti. EURO-päästöluokitukset kaltaiset vaatimukset kehittyvät tulevaisuudessakin. Yritysten kannattavuudella polttoainetehokkuudella on merkityksensä. Ohjaus ympäristöystävällisempään teknologiaan tulee suurelta osin myös markkinalähtöisesti. Kestävästi tuotettu, uusiutuva biodiesel on todennäköisemmin raskaan liikenteen polttoaine.

Vasemmistoliitto

Raskaan liikenteen käyttövoiman vaihtaminen ei tulevaisuudessa välttämättä johda huomattavaan kustannusten kasvuun nykyisestä, kun teknologiat kehittyvät (esimerkiksi fossiilisen dieselin korvaaminen yhä enenevässä määrin ei-fossiilisista raaka-aineista tuotetulla dieselillä ja LNG) 

Ilmastomuutoksen torjunta asettaa liikenteen polttoaineille uudet vaatimukset. 
 
Suomessa valmistui vuosina 2016–2017 kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU). Molemmissa on linjattu tavoitteita ja lisätoimenpiteitä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. 

Liikenteen toimia kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen ja niiden arvioidaan vähentävän liikenteen päästöjä noin 3,1 Mt CO2-ekv. vuonna 2030 verrattuna tilanteeseen ilman suunniteltuja lisätoimia. Ilman suunniteltuja lisätoimia liikenteen päästöjen arvioidaan olevan vuonna 2030 noin 10 Mt CO2-ekv.

Vihreä liitto

Henkilöliikenteessä sähköistäminen on tehtävissä nopeammin kuin tavaraliikenteessä. Siksi biopolttoaineet on hyvä suurelta osin ohjata raskaan liikenteen käyttöön. Jakeluliikenne voi sähköistyä nopeastikin, ja suurin haaste onkin raskas rekkaliikenne. Väliaikana tarvitaan kestävästi tuotettuja biopolttoaineita kuten biokaasua. Pidemmällä aikavälillä myös sähkö on realistinen vaihtoehto. Yhteiskunnan tulee tukea ja ohjata tätä siirtymää, niin että se tehdään hallitusti ja ilman kohtuuttomia kustannuksia alan toimijoille

Eduskuntavaalit 2019: Liikenteen verotus

Avoimet vastaukset: Liikenteen verotus

Keskusta

Liikenteen polttoaineverotusta ei tule korottaa. Haluamme yhä enemmän uusiutuvaa tankkiin. Päästöohjausta voidaan tukea keventämällä kestävien biopolttoaineiden verotusta. Kaikissa tilanteissa meidän on huolehdittava kotimaisen ammattiliikenteen kilpailukyvystä. Siksi on hyvä tulevaisuudessa selvittää myös ammattidieselin käyttöönoton mahdollisuus. Pitkien etäisyyksien Suomi ei saa antaa siinä kilpailijamaille etumatkaa. Liikenteen verotuksessa olisi selvitettävä nykyisten verotusmuotojen tulevaisuus suhteessa liikennesektorin muutospaineisiin, kuten esim. liikenteen sähköistyminen ja fossiilisten polttoaineiden vähentäminen.

Kristillisdemokraatit

Liikenteen verotusta pitää kehittää. Verotuksessa pitää huomioida kilpailukyky ja ympäristötavoitteet. Verotusta keventämällä voidaan edistää siirtymistä ympäristöystävällisempiin ajoneuvoihin ja polttoaineisiin.

Sininen tulevaisuus

Polttoaineveroa tulee alentaa ammattiliikenteeltä, jotta teollisuutemme kilpailukyky säilyy. Polttoaineveron alentaminen ei kuitenkaan ole ensisijainen keino vaihtoehtoisten polttoaineiden edistämiseen.

Perussuomalaiset

Suomessa polttoaineidenvero on noin kaksinkertainen verrattuna EU-minitasoon. Kuitenkin etäisyydet Suomessa ovat EU:n pisimmät ja ilmastomme on EU:n kylmin. Perussuomalaiset ovat esittäneet bensiini- ja diesel -verojen laskemista asteittain EU-minitasolle.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

Meidän on varmasti käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja saavuttaaksemme ilmastotavoitteet.

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue

Ammattidieselin käyttöönotto on yksi selvitettävä vaihtoehto, kun liikenteen verotusta tulevaisuudessa selvitetään osana teknologiamurrosta. Liikenteen verotuksen lähtökohta on valtiontalouden ohella ympäristöhaitan minimointi, jossa on toki poikkeuksiakin, kuten dieselin matalampi polttoaineverotus ammattiliikenteen tukemiseksi. Verotuksessa tulee ottaa näin huomioon ympäristöystävällisemmät polttoaineet.

Vasemmistoliitto

Suomen kilpailukyky on yksi näkökohta liikenteen verotuksessa eikä verotus voi tietenkään täysin poiketa muiden kilpailijamaiden verotuksesta. Mutta ympäristönäkökohdat tulevat entistä tärkeämmäksi torjuttaessa ilmastomuutosta.

Vihreä liitto

Liikenteen verotusta on kehitettävä merkittävästi. Sen tulee entistä voimakkaammin tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa. Verouudistuksessa on tarkasteltava kokonaisuutta, johon kuuluvat autovero, ajoneuvovero, polttoaineiden verotus ja mahdolliset tienkäyttömaksut. Painopistettä on perusteltua siirtää ostamisen verottamisesta käytön verottamisen suuntaan. Liikenteen verotuottoa ei voi merkittävästi pienentää, mutta hyötyliikenteen kulujen kohtuullisuus on verouudistuksissa huomioitava. Ympäristöystävällisen vaihtoehdon pitäisi aina olla kuluttajalle edullisempi

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: