Eduskuntavaalit 2019

Väylät, vastuullisuus, verotus

Maantielogistiikan vaaliohjelma

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL:n mielestä seuraavan eduskunnan on laitettava tiet kuntoon, määritettävä keinot liikenteen ympäristötavoitteiden saavuttamiseen realistisesti sekä tehtävä liikenteen verotukselle kilpailukykylähtöinen täysremontti.

Huonokuntoinen tieverkko lisää polttoaineen kulutusta ja heikentää liikenneturvallisuutta. Esimerkiksi sohjo tiellä voi lisätä polttoaineen kulutusta jopa 50 prosenttia. Se on merkittävä rasite ympäristölle. 

Väylät: Miljardi lisää

Esitämme miljardin euron vuotuista lisäpanostusta tiestön ylläpitoon ja kehittämiseen. Panostus maksaisi itsensä takaisin turvallisuutena ja kilpailukykynä.

Valtatie 9:ään kuuluva Jännevirran uusi silta avattiin liikenteelle lokakuussa 2018. Kuva: Väylä
 

Miljardin vuotuisesta summasta SKAL ohjaisi: 
 

  • 300 miljoonaa euroa perustienpidon rahoitustasoon,
  • 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen ja
  • 400 miljoonaa euroa tasokorotukseksi tiestön kehittämisinvestointeihin. 

 

 

Hallitusohjelmaan 2019–2023: Tiet kuntoon!

Suomi näkee liikenneverkon ja tiestön strategisena kilpailukykytekijänä ja hyvinvoinnin lähteenä. Suomi panostaa tiestön perusväylänpitoon, kehittämiseen ja korjausvelan poistamiseen yhteensä miljardi euroa vuodessa enemmän verrattuna vuosien 2010–2014 tasoon. Perustienpidon rahoitusta lisätään 300 miljoonalla eurolla, korjausvelkaa poistetaan 300 miljoonan erillisrahoituksella ja tiestön kehittämiseen osoitetaan 400 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodessa.
 

Perustelumme

Perustienpidon rahoitustason on vastattava tieverkon merkitystä. 
Tavaratonneistamme 86 prosenttia kuljetetaan maanteitse. Tiestö on teollisuuden tuotantolinjojen jatke, jonka häiriötön toiminta on osa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Perustienpito on maamme toimintavarmuudesta huolehtimista.
 
Tiestön korjausvelka on maksettava. 
Korjausvelka on seurausta menneiden vuosikymmenten alirahoituksesta. Tieverkkomme uhkaa rapistuminen, ja kuljetuskaluston koon kasvattamisella haetut hyödyt voivat valua tyhjiin. Kyse on liikenteen turvallisuudesta, tehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Nyt on velanmaksun aika!
 
Tieverkon investointeja on lisättävä. 
Tieverkkoa on kehittävä, jotta se saadaan vastaamaan yhteiskunnan tarpeita ja kuljetuskaluston kasvattamisen asettamia vaatimuksia. Kehittämällä tieverkkoa parannamme saavutettavuutta, turvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa sekä kansainvälistä kilpailukykyämme. Investointi teihin maksaa itsensä takaisin!

Vastuullisuus: Realistinen tiekartta päästövähennyksiin

Kuljetusala on mukana päästöjen vähentämisessä. Päästöratkaisuista keskusteltaessa on ymmärrettävä tavaraliikenteemme rakenne: mitä kuljetamme, millaisilla ajoneuvoilla ja millaisia matkoja. Sen jälkeen pääsemme tarkastelemaan, millaisilla käyttövoimilla tämä on mahdollista toteuttaa, ja miten tähän yhtälöön pystytään tuomaan ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.

 

Logistinen teho on energiatehokkuutta

Logistiikan nyrkkisääntönä voidaan pitää, että volyymin kasvattaminen tehostaa energiankulutusta ja alentaa päästöjä, sillä tarvitaan vähemmän kuljetuksia saman tavaramäärän viemiseen. Päästöt tonnikilometria kohden alenevat. Tämä usein unohdetaan liikenteen päästötarkastelussa.

Energiatehokkuutta ja kilpailukykyä parantaakseen Suomi on panostanut muuta Eurooppaa raskaampiin (max 76 t) ja pidempiin (max 34,5 m) ajoneuvoyhdistelmiin. Tavaraliikenteen energiankulutuksesta kaksi kolmasosaa liittyy raskaisiin ajoneuvoyhdistelmiin, joissa ei tällä hetkellä ole ajoneuvoteknisistä syistä vaihtoehtoa nestemäiselle dieselille. 

Diesel ja kaasu, kevyimpiin myös sähkö

Maanteiden tavaraliikenne käyttää vuosittain noin 1,3 miljardia litraa dieseliä. SKAL:n laskelmien mukaan diesel vastaa vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia tavaraliikenteen energiankulutuksesta. Se johtuu logistisesta rakenteestamme ja käyttövoimien soveltuvuudesta eri kuljetustehtäviin, mutta myös kaluston kiertonopeuteen, käyttövoimien jakeluun ja kuljetusyritysten investointikykyyn liittyvistä tekijöistä. 

Sähköä pidetään puhtaimpana käyttövoimana liikenteelle, kun tarkastellaan vain lähipäästöjä eikä oteta huomioon sitä, miten sähkö on tuotettu. Sähkö on vaihtoehto esimerkiksi pakettiautoihin, jotka edustavat yhtä prosenttia kaupallisen tavaraliikenteen energiankulutuksesta. Sähköä voidaan hyödyntää jossain määrin myös kevyissä kuorma-autoissa, jolloin päästään noin kymmeneen prosenttiin maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta. 

Kun liikuteltavana on yli 12 tonnia ja kaupunkijakelua pidempi kuljetusmatka, sähkö ei enää ole käytännön vaihtoehto. Vastaan nousevat akkujen painon heikentävän ajoneuvon kantavuuden ohella latausverkoston rajoitteet ja keliolosuhteet. Kaasu, erityisesti nesteytetty maakaasu ja biokaasu, on Suomen olosuhteissa ja raskaammissa tehtävissä sähköä huomattavasti toimintavarmempi, mutta kaikkein raskaimpiin yhdistelmiin se ei vielä sovellu. Kaasun etuna ovat fossiilista polttoöljyä alemmat rikki- ja typpi sekä hiilidioksidipäästöt. Moottoriteknologian kehittyessä kaasu voi nousta todelliseksi vaihtoehdoksi nestemäisille polttoaineille. Uusia käyttövoimia kehitetään, ja esimerkiksi vety ja polttokennoteknologia voivat ratkaista päästöongelmia tulevaisuudessa.

Kaikki energiamuodot ja logistiset erityispiirteemme huomioon ottaen nestemäinen diesel uusimmilla Euro-5 ja 6-moottoreilla käytettynä on hyvä käyttövoima. Jos käytetään puhtaimpia, uusiutuvia diesellaatuja, päästöt laskevat rajusti. Biodieseliä ja etenkin uusiutuvaa dieseliä käyttämällä tavaraliikenne voi konkreettisesti osallistua kiertotalouteen ja laskea ympäristön kuormituksen minimiin. Kun kuljetuskaluston on suurta, tonnikohtainen päästö laskee edelleen. Seuraavan parin vuosikymmenen horisontissa päästöjen kannalta on siis ratkaisevaa, mistä diesel valmistetaan.

Hiilidioksidipäästöt liikenne
Vuoden 2017 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 55,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.) Kotimaan liikenteen osuus kokonaispäästöistä on alle 21 %. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus Suomen kokonaispäästöistä on 7%.

Hallitusohjelmaan 2019–2023: Liikenteen päästövähennyskeinoissa huomioidaan logistiikkakustannukset

Merkittävin päästövähennyskeino maanteiden tavaraliikenteessä on siirtyminen uusiutuvaan dieseliin, ja tätä kehitystä tuetaan verotuksella. Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä vauhditetaan investointituella. Tiestön vaikutus liikenteen päästövähennyksiin on merkittävä. Tiestöä kehitetään liikenteen sujuvoittamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Käyttövoimat ajoneuvotyypeittäin
Laskelmassa on huomioitu nykyinen ajoneuvokanta, kaluston keskimääräinen elinkaari, yritysten arvioidut kokonaisinvestoinnit sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien arvioitu jakelun kehittyminen ja niitä hyödyntävän kaluston saatavuus.

Verotus: Liikenteen verotus täysremonttiin!

Suomen on uudistettava liikenteen verotusta siten, että verotus tukee päästövähennystavoitteita ja samalla Suomen kilpailukykyä sekä yritysten mahdollisuutta valmistaa tuotteita Suomessa. 

 

Turunväylän liittymässä on turvalliset keskikaiteet. SKAL:n esittämällä 400 miljoonalla voi saada yhden vuoden aikana tehtyä esimerkiksi 10 km moottoritietä ja 70 km ohituskaistoja sekä 40 km nelikaistaista keskikaidetietä. Kuva: Vastavalo

Määritellään liikenteen verotuksen tarkoitus uudelleen:

Liikenteen verotus Suomessa on ollut perusteiltaan fiskaalista eli tavoitteena on maksimaalinen verotuotto valtiolle. Tämä estää siirtymän ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin kuten uusiutuvan dieselin osuuden kasvattamiseen. Suomi ei voi samaan aikaan olla Euroopan kovin dieselöljyn verottaja ja kunnianhimoisin biopolttoaineiden edistäjä – on tehtävä valinta. 

SKAL:n näkemyksen mukaan keventämällä raskaan liikenteen käyttämän dieselöljyn verotusta kauttaaltaan tehtäisiin tilaa fossiilista dieseliä kalliimman uusiutuvan dieselin osuuden kasvattamiselle. 

Otetaan käyttöön ammattidiesel

Dieselin ammattimainen käyttö on erotettava muusta käytöstä polttoaineveron palautusjärjestelmällä eli ammattidieselillä. Se liittyy EU:n energiaverodirektiiviin (professional diesel) ja on käytössä muun muassa Ranskassa.

Dieselin eriytetty verotusmalli mahdollistaa kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.

Kasvatetaan uusiutuvan dieselin markkinaosuutta

Nestemäisissä polttoaineissa bio-osuuden lisääminen edistää tehokkaimmin erityisesti raskaan liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista. Bio-osuuden kasvattaminen edellyttää polttoaineveron alentamista, jotta polttoaineen hinta säilyy kilpailukykyisenä.

Hallitusohjelmaan 2019–2023: Verotuksen kokonaisuudistus

Suomessa toteutetaan liikenteen verotuksen kokonaisuudistus. Liikenteen verotuksen tavoitteeksi määritellään liikenteen päästöjen vähentäminen ja Suomen kilpailukyvyn tukeminen. Maanteiden tavaraliikenteessä käytettävän polttoaineen verotusta kevennetään ottamalla käyttöön ammattidiesel. Näin mahdollistetaan fossiilista dieselöljyä kalliimman uusiutuvan dieselin osuuden kasvattaminen kilpailukyvyn kärsimättä. Dieselin verokannan alentaminen mahdollistaa nopeamman siirtymisen kalliimpaan uusiutuvaan dieseliin.

Edunvalvonnan yhteyshenkilöt

Iiro Lehtonen, edunvalvonnan johto
p. 09 478 999, iiro.lehtonen@skal.fi
Petri Murto, kotimaan edunvalvonta
p. 040 762 2140, petri.murto@skal.fi
Ari Herrala, kotimaan edunvalvonta
p. 050 368 4248, ari.herrala@skal.fi

SKAL viestintä
Heini Polamo, viestintäpäällikkö
p. 040 506 0131, heini.polamo@skal.fi

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: