Eduskuntavaalit 2015

Eduskuntavaalit järjestettiin 19.4.2015. SKAL toi vaaleihin tavoitteensa suomalaisen maantielogistiikan ja kilpailukyvyn hyväksi.

SKAL:n eduskuntavaaliteemat 2015

Tiestö

Tieliikenteen rahoitus on saatettava tasolle, joka vastaa tiestön painoarvoa yhteiskunnassamme.

Miksi?

Koska tieliikenne on niin tärkeä. Maantiet kantavat yli 70 prosenttia tavaroista ja yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä. Pitkäaikaisen rahoitusvajeen seurauksena tiestö on päässyt pahasti rapautumaan. Heikot sillat ja tieosuudet syövät elinkeinoelämän kilpailukykyä erityisesti seuduilla, joilla toimeliaisuus on muutamien tuotantolaitosten ja jakelureittien varassa. Tieinvestoinneilla on myös erittäin suuri työllistävä vaikutus: miljoona euroa tierahaa kääntyy noin 15 henkilötyövuodeksi.

Miten?

  • Infrarahoituksen pääpaino on asetettava perustienpitoon.
  • Liikenneverkon korjausvelan poistoon on osoitettava 300 miljoonaa euroa vuotuista lisärahoitusta vuoteen 2027 saakka.
  • Teiden ja painorajoitettujen siltojen korjaamiseen tarvitaan Liikenneviraston arvion mukaan lisäksi yhteensä 400 miljoonaa euroa.

Parlamentaarisen työryhmän tuoreesta selvityksestä tiedämme, että tiestön korjausvelka ylittää miljardi euroa, ja se kasvaa kaiken aikaa, jos mitään ei tehdä.

SKAL ja liikennejärjestöt viestivät tieasioista sosiaalisessa mediassa teemalla ”toimiva tieverkko on arjen hyvinvointia” Jos seuraat Twitteriä, kurkkaapa #arjenhyvinvointia.

Verotus                                                        

Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle. Myös ulkomaiset raskaan liikenteen ajoneuvot on saatava maksamaan tiestömme käytöstä. 

Miksi?

Vuoden 2012 jälkeen dieselin polttoainevero on noussut yli 14 senttiä litralta. Jokainen sentti nakertaa kotimaisen logistiikan ja viennin kilpailukykyä. Tällä hetkellä ulkomaiset ajoneuvot käyttävät tieverkkoamme ilmaiseksi. Esimerkiksi Lapissa ulkomaiset kuorma-autot oikaisevat lännestä Venäjälle Suomen teitä käyttäen. Niiden valvonta on heikolla tasolla.

Miten?

  • Kuorma-autojen käyttämän dieselin verotus on alennettava EU:n minimitasolle polttoaineveronpalautusjärjestelmällä.
  •  Järjestelmän hallinnolliset kustannukset ovat kevyet.
  • Myös ulkomainen raskas liikenne on saatava maksamaan tiestömme käytöstä ottamalla käyttöön tiemaksujärjestelmä eli vinjetti. Sen avulla voidaan myös valvoa rajan yli tulevaa liikennettä.

Polttoaineveron palautusjärjestelmän ja tiemaksujen parhaita käytäntöjä ei tarvitse etsiä kaukaa. Eurovinjetti on ollut Ruotsissa käytössä jo pitkään, ja tietullijärjestelmä otettiin rivakasti käyttöön Norjassa vuoden vaihteessa. Romaniassa puolestaan alettiin viime kesänä palauttaa polttoaineveroa 4 senttiä litralta.

Veron laskeminen EU:n minimitasolle polttoaineveron palautusjärjestelmän avulla tarkoittaisi meillä noin 6 sentin alennusta litralta. Tämä keventäisi maanteiden tavaraliikenteen kustannustaakkaa 60 miljoonalla eurolla.

Hallinnolliset maksut

Liikennerikkomusten sanktiointia on lievennettävä. Vähäisimmistä liikennerikkomuksista tulisi sakon sijaan rangaista hallinnollisella maksulla, joka ei toistuessaankaan johtaisi ajokieltoon. 

Miksi?

Nykyinen ajokieltoja koskeva ankara sanktiojärjestelmä johtaa pahimmillaan kuljetusasiakkaiden menetyksiin, kuljetusyrityksen konkurssiin ja kuljettajien työttömyyteen. Sakkovalitukset kuormittavat turhaan poliisia ja oikeuslaitosta. Sakkoja ei myöskään yleensä saada perittyä ulkomaan kilvissä ajavilta ajoneuvoilta.

Miten?

  • Hallinnolliset maksut on otettava käyttöön osana tieliikennelain kokonaisuudistusta. Silloin vähäisistä liikennerikkomuksista ei toistuessaan seuraisi ajokieltoa. Maksu toisi tuloja valtion kassaan myös ulkomaisilta kuljettajilta.

 

Kuljettajat

Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata. Kuljettajien oppisopimusjärjestelmää on kehitettävä, ja perustason ammattipätevyys on voitava suorittaa myös kokeella.

Miksi?

Koska uusia kuljettajia tarvitaan kuljetusalalle jatkuvasti. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 3 200 asevelvollista raskaan liikenteen kuljettajiksi. Kyseessä on keskeinen alalletuloväylä. Ammattitaitoisten kuljettajien saatavuuden varmistamisella on merkitystä myös kansalliselle huoltovarmuudelle. Koulutusperusteinen perustason ammattipätevyyden suorittaminen on tehnyt alalletulosta kalliin ja pitkän väylän erityisesti alle 21-vuotiaille. Tämä on hankaloittanut muun muassa nuorison etenemistä kuljetustehtäviin perheyrityksissä.

Miten?

  • Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen vuotuisesta noin 10 miljoonan euron määrärahasta on pidettävä kiinni.
  • Perustason ammattipätevyys on voitava suorittaa myös koepohjaisesti.
  • Kuljettajan oppisopimuskoulutusta tulee kehittää työsuhteesta erillisenä järjestelmänä.

 

Eduskuntavaalikysely puolueille 2015

Suomen Keskusta

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
      x  
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
        x
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
        x
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
      x  
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
    x    
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020. x        

Vapaat kommentit:

Keskustan mielestä liikennepolitiikan painopistettä pitää siirtää uusista kalliista hankkeista teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Keskusta esittää talouslinjauksessaan, että perusväylänpitoon kohdennetaan lisärahoitusta siirtämällä kehittämishankkeiden toteuttamista sekä rahoittamalla suuria väylähankkeita perustettavan Valtion Infra Oy:n kautta.

Teiden ja väylien kunnossapidon rahoituksen lisääminen ensi vaalikaudella on välttämätöntä. Väyläverkostomme korjausvelka on kivunnut noin 2,5 miljardiin euroon. Erityisesti alempiasteisen tieverkon ja siltojen kunto on huolestuttava. Biotalouden edistäminen, mutta myös matkailun kehittäminen sekä maaseudulla ja vapaa-ajan asunnoissa asuminen edellyttävät myös alempiasteisen tieverkon kunnossa pysymistä.

Väylien rahoituksessa on EU:n rahoituskanavia hyödynnettävä nykyistä aktiivisemmin. Tämä edellyttää Suomen ajoissa tapahtuvaa edunvalvonnan terästämistä unionin päätöksentekopöydissä

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
  x      
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
x        
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
  x      
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.       x  

Vapaat kommentit:

Polttoaineveron palautuksen pitää olla vähintään sen suuruinen, että se korvaisi kotimaiselle raskaalle liikenteelle vinjettijärjestelmästä tulevat maksut. Vinjetti suuntautuisi näin käytännössä ulkomaiselle rekkaliikenteelle.

Vinjettijärjestelmän Keskusta on valmis ottamaan käyttöön nopeasti. Sen sijaan ruuhka -ja muiden vastaavien maksujen kohdalla ei ole näköpiirissä toimivia ratkaisuja. Pitäisi ainakin ensin varmistaa, että tekniset järjestelmät on kustannustehokkaasti toteutettavissa ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset on pohdittu perusteellisesti. Mahdollisia maksuperusteita harkittaessa tulisi huomioida maantieteellisistä ja teiden ruuhkautuneisuuteen liittyvistä syistä johtuva tarve useille erilaisille maksuvyöhykkeille. Reunaehtona pitää olla että, vero- tai maksujärjestelmä mahdollistaisi asumisen, elämisen ja yrittämisen koko Suomessa. Autoilun verotuksen uudistaminen siten, että verotus pohjautuisi nykymallin sijaan paikantamiseen, olisi niin merkittävä uudistus, että siihen olisi syytä edetä kokeiluvaiheiden ja pitkän siirtymäajan kautta.  
 

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
        x
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
    x    
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
        x
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
        x
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä. x        

Vapaat kommentit:

Keskusta on valmis avoimeen keskusteluun liikennerikkomusjärjestelmän kehittämisestä. Nykyinen sakkorangaistusjärjestelmä maksun määräämisessä ja etenkin muutoksenhaussa on monilta osin raskas, hidas ja kallis.  Järjestelmän keventäminen ja yksinkertaistaminen on lievempien liikennerikosten ja –rikkomusten osalta hyvä yleistavoite.

Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli voi tuntua taloudellisessa mielessä kannattamattomalta, mutta on yleisen lainkuuliaisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta tärkeää.

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
x        
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
x        
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
x        
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
      x  
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
        x
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa. x        

Vapaat kommentit:

Eri alojen kuljettajakoulutus  tulee ennakoida nykyistä paremmin  kuljetusyrittäjien, muiden työnantajien ja eri alueiden  tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Nuorten oppisopimuskoulutus tulisi muuttaa koulutussopimukseksi. Tällöin nuori olisi oppilaitoksen kirjoilla ja samalla yrityksen hallinnollinen taakka pienenisi. Sopimuksessa yrityksen ja opiskelijan välille ei syntyisi työsuhdetta.

Ulkomaalaisille kuljettajille pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja noudattaa muutoinkin samoja työehtoja kuin suomalaisten kohdalla, joten kustannusten alentuminen ei tällä tavoin juurikaan onnistu.

Kansallinen Kokoomus

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
      x  
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
      x  
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
      x  
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
      x  
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
  x      
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020.   x      

Vapaat kommentit:

1. Tällä hetkellä huonokuntoisten (korjauksen tarpeessa olevien) teiden määrä on yhteensä noin 5000 kilometriä, mikä ei kokonaisuutena ole vielä mahdoton tilanne, mutta huomionarvoista on, että jo lähivuosina määrä nousee yli 12 000 kilometrin. Korjausvelkatyöryhmän arvion mukaan korjausvelka on kasvanut 2,4 miljardiin euroon, mikä osoittaa, että meillä on paljon huonokuntoisia teitä.
2. Esimerkiksi painorajoitetut sillat aiheuttavat ylimääräistä ajoa ja siten heikentävät hyötyä, joka kuljetusketjuihin olisi muuten saatavissa suuremman kaluston kautta.
3. Tuotannon sijoittumisen pitää tapahtua sen perusteella, mitä yritykset itse pitävät kannattavimpana. Joissakin tapauksissa se voi tarkoittaa keskittämistä esimerkiksi rannikoille, mutta ei läheskään aina. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että erityisesti metsä- ja bioteollisuuden raaka-aineet eivät useinkaan sijaitse rannikoilla tai tuotantolaitosten välittömässä yhteydessä.
4. Infran merkitys laajassa ja harvaan asutussa maassa ei vähene näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Älyliikenneratkaisut ja muut tulevaisuuden mahdollisuudet eivät ole tämän kanssa ristiriidassa.
5. Kannatamme korjausvelkatyöryhmän esitystä 150 miljoonan euron vuotuisesta lisärahoituksesta korjausvelan vähentämiseksi ja 50 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä ostovoiman turvaamiseksi.  Tosin on muistettava, että niukkuuden ongelmia joudutaan lähivuosina ratkaisemaan kaikilla hallinnonaloilla, myös liikennepolitiikan alueella.
6. Tieliikenteen osuus tavaraliikenteen suoritteesta on noin 68 prosenttia. Tilanne tuskin tulee viidessätoista vuodessa muuttumaan niin dramaattisesti, ettei maanteiden tavaraliikenne edelleen olisi ensisijainen kuljetusmuotomme.

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
  x      
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
  x      
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
      x  
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.         x

Vapaat kommentit:

1. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on pidettävä huoli. Logistiikkakustannukset heijastuvat vientiteollisuuden kustannuksiin epäsuorasti. Palautusjärjestelmä voidaan selvittää.
2. On perusteltua etsiä toimivia malleja, joilla myös ulkomaalainen raskas liikenne saadaan osallistumaan tienpidon kustannuksiin. Tämä edellyttää kuitenkin toimivan kompensointimallin, jota liikenneministeriössä parhaillaan selvitellään, löytymistä kotimaiselle raskaalle liikenteelle.
3. Kokoomus kannattaa digitalisaation mahdollisuuksien rohkeaa kokeilemista ja innovaatioiden edistämistä. Toisaalta esimerkiksi liikenteen verotuksen osalta esillä ollut satelliittipaikannukseen perustuva malli on verojen keräämisen menetelmänä kallis ja epätarkoituksenmukainen sekä kansalaisten yksityisyydensuojaa potentiaalisesti vaarantava, joten ainakaan toistaiseksi sellaista ei voi pitää kannattavana. Erilaisten kaupallisten palveluiden ja teknisten sovellutusten tuominen tieliikenteeseen on kuitenkin erittäin kannatettavaa ja tervetullutta, ja siinä on suomalaisille yrityksille suuria mahdollisuuksia.
4. Kokoomus ei kannata ruuhkamaksuja. Ruuhkia on Suomen oloissa järkevintä torjua joukkoliikenteen käyttöön kannustamisella sen houkuttelevuutta parantamalla sekä liikenteen, maankäytön ja asumisen paremmalla yhteensovittamisella.

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
    x    
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
  x      
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
      x  
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
      x  
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä.   x      

Vapaat kommentit:

1. Ammattikuljettajalle annettava ajokielto aiheuttaa tavalliseen kuljettajaan verrattuna suhteellisesti ankaramman rangaistuksen mahdollisesti menetettyjen ansioiden takia. Toisaalta lakien tulee koskea tasapuolisesti kaikkia.
2. Poliisilla ja Tullilla tulee olla riittävät edellytykset raskaan liikenteen valvomiseen. Se on tärkeää liikenneturvallisuuden kannalta, mutta sen avulla pystytään kitkemään myös laitonta kuorma-autoliikennettä ulkomailta.
3. Järjestelmää tulisi kehittää siten, että sakkojen periminen onnistuisi nykyistä tehokkaammin. On tärkeää, ettei kotimaiset ja ulkomaiset kuljettajat ole tässä asiassa eriarvoisessa asemassa.
4. Harmaa talous on ongelma, johon Suomessa tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota. Harmaa talous on pois rehellisiltä yrittäjiltä. Harmaan talouden vastaista ohjelmaa tulisi jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella.
5. Tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia osan tieliikennerikkomusten siirtämiseksi hallinnollisen sanktioinnin piiriin, joka keventäisi niihin liittyviä prosesseja.

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
    x    
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
  x      
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
  x      
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
    x    
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
      x  
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa.   x      

Vapaat kommentit:

1. Puolustusvoimain kuljettajakoulutuksen tarkoitus ei sinänsä ole tuottaa työvoimaa kuljetusalalle, vaan koulutettuja sotilaskuljettajia puolustusvoimain itse määrittelemiin rauhan ja sodan ajan tarpeisiin palveluksessa ja reservissä. Näin ollen myöskään niukkojen puolustusmäärärahojen käyttöä eivät voi ohjata ensisijaisesti muut kuin sotilaallisen maanpuolustuksen kautta määriteltävät päämäärät. Toki on selvää, että puolustusvoimain kuljettajakoulutuksella on käyttöä myös siviilipuolella, ja kuljettajakoulutus onkin yksi parhaiten ammatillisia valmiuksia tuottavista palvelusvaihtoehdoista.
2. Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksella on merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta.
3. Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksella on merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta.
4. Kokoomus kannattaa työvoiman vapaata liikkuvuutta, ja sen vuoksi on luontevaa, että mikäli työvoimaa joihinkin tehtäviin ei kotimaasta löydy riittävästi, sitä voidaan hakea maan rajojen ulkopuolelta ilman kohtuutonta byrokratiaa. Kustannusten polkeminen tai koulutustarpeiden alentaminen eivät kuitenkaan ole tähän mitään itseisarvoisia perusteluita.
5. Koulutusmäärien vähentäminen ainakaan tästä syystä ei tule olemaan ajankohtaista vielä tulevalla vaalikaudella.
6. Kokoomus haluaa luoda oppisopimuskoulutuksen rinnalle uuden koulutussopimuksen mallin, jossa yrittäjien työllistämiskynnystä alennetaan. Yrittäjien osuus uuden työntekijän palkan maksamisesta lisääntyy osaamisen kehittymisen myötä.

 

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
   x      
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
       x  
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
       x  
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
       x  
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
   x      
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020.  x        

Vapaat kommentit:

Korjausvelan taittaminen 150+50-mallilla olisi hyvä tavoite seuraavalle hallitukselle. SDP tukee liikennehankkeita, jotka edistävät merkittäviä teollisia investointeja tai MAL-kytkettyinä yhdyskuntahankkeina edistävät työpaikkojen ja asuntojen määrän kasvua ja parantavat yhdyskuntarakennetta. Uudet hankkeet tulee arvioida huolellisesti.

Tarvitsemme tulevaisuudessa niin nykyisiä liikennejärjestelmiä kuin älyliikennekehitystäkin.

Maanteillä kulkee 5 vuoden päästä edelleen suurin osa kotimaan tavaraliikenteestämme, tähän ei ole nähtävissä nopeita muutoksia.

 

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
       x  
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
   x      
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
       x  
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.  x        

Vapaat kommentit:

Polttoaineveron palautus alentaisi raskaan liikenteen kustannuksia, mutta se on toisaalta koettu hallinnollisesti hankalaksi. Hyötyliikenteen verotuki on toteutettu hallinnollisesti yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla siten, että dieselöljyn polttoainevero on noin 26 snt/litra alempi kuin sen pitäisi, jos se verotettaisiin samoin perustein energia- ja hiilisisällön perusteella kuin bensiini. Palautusvaraa olisi pakottavaan dieselöljyn EU-polttoaineverominimiin vain muutamia senttejä litralta.

Vinjettimalli on hyvä arvioida yhtenä lisärahoitusmallina, mikäli sillä voidaan saavuttaa kotimaisen liikenteen osalta kustannusneutraali taso.

Älyliikenteessä on kehittymässä myös uusia yritysmahdollisuuksia, eli Suomessa tapahtuva kehitystoiminta voi viedä meidät kilpailun kärkeen. Passiivinen odottaminen on harvoin hyvä ratkaisu.

Ruuhkamaksujen kohdentaminen turhaan liikenteeseen on vaikeaa ja varsinkin työssäkäyvien kustannuksien nostamista on syytä välttää. Myös taajamat poikkeavat Suomessa toisistaan suuresti.

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
       x  
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
 x        
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
       x  
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
         x
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä.    x      

Vapaat kommentit:

Vähäisten rikkomusten siirtäminen hallinnolliseksi maksuksi riippuu vähäisen määritelmästä, varsinkin ajo- ja lepoaikavalvonnan osalta ei liikenneturvallisuuden kannalta ole perusteltua suuriin joustoihin. Vaikutukseltaan muuhun lainsäädäntöön hallinnollisen maksun antajana tulisi säilyttää viranomainen.

Raskaan liikenteen valvonta on kärsinyt Liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä, valvontaa olisi syytä tehostaa kabotaasin, turvallisuuden ja harmaan talouden kannalta.

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
   x      
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
 x        
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
 x        
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
       x  
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
       x  
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa.        x  

Vapaat kommentit:

EU-kansalaisilla on vapaa liikkuvuus ja suomalaiset yritykset voivat palkata haluamiaan työntekijöitä suomalaisten työehtosopimusten mukaisilla ehdoilla.

Työehtosopimuksissa on huomioitu koulutus- ja taitotaso mm. palkkauksen osalta. Yritys saa myös erillisen korvauksen koulutuksen kuluista.

 

Perussuomalaiset

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
         x
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
         x
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
   x      
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
         x
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
   x      
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020.  x        

Vapaat kommentit

Vientiteollisuus alihankinta verkkoineen on Suomen hyvinvoinnin turvaava sydän. Maantie- , rautatie ja vesiliikenne  muodostavat teollisuutemme toimivuuden ja kilpailukyvyn turvaavan verisuoniston, joka varmistaa hyvinvointimme sydämen toiminnan.

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
     x    
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
     x    
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
     x    
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.          x

Vapaat kommentit

Polttoaineiden verotus on asteittain laskettava EU:n minitasolle. Tulevalla vaalikaudella on pyrittävä ne puolittamaan. Se vaati täydellisen valtionbudjetin rakennemuutoksen. Meidän on lopetettava valtionbudjetista maailman parantamiseen suunnatut menot.

Palautusjärjestelmät, joilla yritetään kompensoida väärien ja vahingollisten päätösten vaikutuksia, ovat aina poliittisten suhdanteiden raadeltavan ja kasvattavat maariskiä.

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
         x
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
   x      
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
   x      
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
         x
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä.    x      

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
 x        
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
 x        
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
 x        
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
         x
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
         x
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa.        x  

 

Vihreät

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
       x  
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
     x    
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
     x    
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
     x    
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
       x  
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020.      x    

Vapaat kommentit

Vihreät tunnistavat huolen tieverkon kunnosta, joka ei ole kaikilta osin tyydyttävä. Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa ei ole kuitenkaan mahdollista sitoutua teiden korjaamisen rahoituksen merkittävään lisäämiseen. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta välttämättömimpiin korjauksiin ja tiehankkeisiin voidaan kohdentaa korkeintaan muutamia kymmeniä miljoonia euroja lisää vaalikauden aikana. Hankkeita tulee priorisoida liikennemäärien perusteella. Teiden rahoitusta tulee tarkastella kuitenkin myös energiamurroksen, biotalouden ja cleantechin kasvunäkymien turvaamisen kannalta. Hajautetun energiatuotannon ja biotalouden edistäminen saattaa aiheuttaa tarpeita alemman tieverkon kunnostamiseen, minkä vuoksi tuotannon keskittäminen muutamiin logistisiin keskuksiin ei ole aina oikea vastaus. Älyliikenne ja infrarakentaminen puolestaan eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Infrarakentaminen ei suinkaan ole aikansa elänyttä toimintaa, mutta tärkeimmiksi infrainvestoinneiksi nostamme merkittävät satsaukset raiteisiin sekä älykkääseen sähköverkkoon. Tieliikenteessä haluamme vahvaa panostusta joukkoliikenteeseen, vähäpäästöiseen ajoneuvokantaan sekä älyliikenneratkaisuihin, joilla saadaan tehostettua liikennettä ja vähennettyä kasvihuonekaasupäästöjä.

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
         x
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
   x      
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
         x
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.  x        

Vapaat kommentit

Ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi veroratkaisujen on tuettava päästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla. Vihreiden mielestä Suomessa on otettava käyttöön paikannukseen perustuvat tienkäyttömaksut, jotka porrastetaan ajan, paikan ja päästöjen mukaan. Maksujärjestelmä on toteutettava yksityisyydensuojaa vaarantamatta. Tienkäyttömaksuilla voidaan korvata ajoneuvovero ja osa polttoaineveroista.

Suomen kannattaa olla eturintamassa älyliikenneratkaisujen kehittämisessä. Suomesta löytyy alan tietotaitoa ja onnistuneilla ratkaisuilla on kysyntää muualla maailmassa.

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
   x      
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
   x      
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
     x    
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
         x
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä.  x        

Vapaat kommentit

Kannattamme pisteytysjärjestelmään pohjautuvan ajokiellon käyttöönoton selvittämistä. Jos puuttumiskynnys säilyy samana, sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa olisi hyvä uudistus. Pienenkin sakkorangaistuksen käsittely voi kestää vuosikausia. Lisäksi hallinnollisia maksuja on helpompi periä rajojen yli ulkomaalaisilta.

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
     x    
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
       x  
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
   x      
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
       x  
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
     x    
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa.        x  

Vapaat kommentit

Suomen puolustusratkaisut, kuten kysymys yleisen asevelvollisuuden tulevaisuudesta, tulee miettiä sen pohjalta, mikä edistää Suomen turvallisuutta kaikkein parhaiten. Pelkkä kuljettajakoulutus ei voi olla perustelu yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiselle, jos sen edellytykset muuten ovat siirtyneet menneisyyteen. Sinänsä puolustusvoimien kuljettajakoulutus on järkevää toimintaa, joka toteuttaa hyvää, myös huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä tehtävää. Robottiautot puolestaan tulevat muuttamaan liikennettä, mutta tässä vaiheessa ei vielä ole riittävästi mahdollisuuksia arvioida, millä aikataululla, jotta siitä voitaisiin vetää johtopäätöksiä kuljettajakoulutuksen suhteen.

Vasemmistoliitto

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
       x  
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
       x  
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
       x  
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
       x  
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
 x        
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020.  x        

Vapaat kommentit

Kunnostustoimenpiteiden avulla hoitaa suurin osa tiestön ongelmista voidaan hoitaa. Peruskunnossapitoon on laitettava lisää rahaa tulevien kymmenen vuoden aikana ja pidettävä huoli, ettei uutta korjausvelkaa enää synny koko perusväyläverkostolle (mukaanlukien rautatiet ja vesiväylätkin). Suomi on pitkien kuljetusetäisyyksien maa, jossa sekä päätieverkostosta että alemmasta tieverkostostosta on pidettävä huolta.  Jos näin ei tehdä meidän raaka-ainehuoltomme pettää ja siitä syntyy iso lasku koko kansantaloudelle. Kannattaa muistaa että perusväylänpito on kokonaisuus, jota ei voi yksisilmäisesti jakaa teihin, rautateihin, lentokenttiin ja vesiväyliin. Kokonaisuus on osiensa summa, jota on ymmärrettävä kehittää koko liikennejärjestelmän toimivuuden ja palvelevuuden näkökulmasta. Suomi on infrastruktuuriltaan sitä vahvempi, mitä laajempaan liikennemuodot ylittävään yhteistyöhön se kykenee.

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
       x  
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
       x  
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
         x
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.    x      

Vapaat kommentit

Liikenteen verotusta täytyy muuttaa pitkällä aikavälillä älysovelluksiin perustuvan kilometriperusteisen  tienkäyttömaksun suuntaan, koska autojen polttoaineverotuksen tuotto  pienenee (sähköautot, vetyautot,  biopolttoaineita käyttävät autot ja  hybridiautot yleistyvät) ja koska  EU:ssa siirrytään auton käytön verotukseen sekä siksi että uusi autokanta mahdollistaa kilometriperusteisen maksun. Uudistuksiin tarvitaan pitkä siirtymäaika.

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
       x  
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
 x        
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
         x
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
         x
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä.  x        

Vapaat kommentit

Nykyinen sakotuskäytäntö vähäisissä liikennerikkomuksissa raskaan liikenteen osalta on kuljettajien osalta osin kohtuuton erityisesti ylipainokuormien sekä ajo- ja lepoaikasäännösten vähäisissä rikkomuksissa, koska todellinen vastuutaho on näissä tapauksissa  kuljetusyritys, joka määrittelee aikataulut ja päättää kuormista.

Hallinnollisesta rikamaksusta ei seuraisi ajo-oikeuden menetystä

Vanhentunut, 80-luvulla säädetty ylipainomaksulaki ja sen maksuseuraamus kuljetusyrityksille langetettavista maksuista tulee päivittää tämän vuosikymmenen kustannustasolle.

Ns. kabotaasiliikenteen sääntöjen valvontaa pitää tehostaa, jotta suomalaisille logistiikka-alan yrityksille voidaan turvata tasapuoliset kilpailu-olosuhteet.

EU-jäsenmaissa kuljettajien palkat ja polttoaineen hinta poikkeavat toisistaan jyrkästi ja monissa maissa nämä kustannukset ovat murto-osa Suomen vastaavista kustannuksista.

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
     x    
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
   x      
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
   x      
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
         x
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
         x
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa.          x

Vapaat kommentit

Puolustusvoimauudistus määrittelee ensisijaisesti uusien joukkojen kuljettajatarpeen.

Puolustusvoimissa on koulutettu vuosittain noin 3200 raskaan liikenteen kuljettajaa. Aktiivivaiheen reservissä (12 vuotta varusmiespalvelun suorittamisesta) on tämän perusteella 38 400 raskaan liikenteen kuljettajaa. Tämän lisäksi käytössä ovat ne kuljettajat, jotka ovat suorittaneet kuljettajatutkinnon siviilissä. Tämän perusteella reservi on riittävä nykyisellään.

Mikäli suomalaiset kuljetusyritykset palkkaisivat Virosta tai Latviasta kuljettajia, näille työntekijöille tulisi maksaa Suomen TES:n mukaista palkkaa ja noudattaa Suomen työehtoja.

Oppisopimuskoulutukseen tulee noudattaa alan TES:iä.

Suomen Kristillisdemokraatit

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
      x  
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
        x
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
        x
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
      x  
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
  x      
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020. x        

Vapaat kommentit

Korjausvelkatyöryhmä esitti 150 miljoonan euron lisärahoitusta, 50 miljoonan euron inflaatiokorjausta ja 50 miljoonan euron siirtoa uusista hankkeista pieniin parannustoimiin.
Uusien hankkeiden rahoituksesta tulee varoja siirtää korjausvelan umpeen kuromiseen.

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
      x  
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
  x      
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
      x  
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.         x

Vapaat kommentit

Valtion taloustilanne on niin heikko, ettei polttoaineveron palautusjärjestelmää voi luvata.
Vinjettijärjestelmässä kotimaisille autoilijoille on korvattava vinjettimaksu muita maksuja alentamalla, silloin maksajiksi jäisivät vain ulkomaiset autot.
Ainoa taajama, jossa ruuhkamaksut olisivat mahdollisia, on Helsinki. Ruuhkamaksu tulisi Helsingissä työssäkäyvien maksettavaksi, olisi epäsuhtainen eikä sitä voi kannattaa.

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
        x
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
  x      
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
        x
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
        x
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä.   x      

Vapaat kommentit

On tärkeää, että esimerkiksi venäläisille rekoille asetetaan samat vaatimukset kuin kotimaan kilvissä ajaville.

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
x        
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
x        
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
x        
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
      x  
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
      x  
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa.   x      

Vapaat kommentit

Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on järkevä ratkaisu.
On liian vaarallista antaa robottien ohjata isoja rekkoja ilman kuljettajan valvontaa.
OKM: "Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle TES:n mukaista palkkaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla annettavasta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin." Koulutuskorvausta tulee nykyisestä korottaa. Nykyisin korotettu koulutuskorvaus on 1. vuonna 800 e/kk, toisena 500 e/kk.
Oppisopimuslainsäädäntöä on muutettava siten, että palkkauksessa  huomioidaan nykyistä paremmin opiskelijan osaaminen, osaamisen kehittyminen  sekä alan tuottavuus. Oppisopimuskoulutuksen rinnalle on luotava ei-työsopimussuhteinen koulutussopimusmalli, jossa  yrittäjä, opiskelija ja koulutuksenjärjestäjä sopivat tutkinnon suorittamisesta  työpaikalla oppimiseen painottuvana.

Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
  x      
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
      x  
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
      x  
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
  x      
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
  x      
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020.   x      

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
  x      
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
  x      
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
  x      
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.     x    

 

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
  x      
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
  x      
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
      x  
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
        x
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä.   x      

 

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
x        
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
x        
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
x        
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
      x  
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
      x  
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa. x        

 

MUUTOS 2011

Tiestö

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Tieverkkomme on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa.
 
    x    
Heikot sillat ja tiet ovat hyvin pieni ongelma maassamme eivätkä edellytä erityistoimia.
 
      x  
Suomen tulee keskittää tuotantoa logistisiin keskuksiin rannikolle ja pääteiden varteen sekä hakea säästöjä alemman tieverkon ylläpidosta.
 
      x  
Infrarakentaminen on elvytysmuotona aikansa elänyt. On viisaampaa sijoittaa älyliikenneratkaisuihin sekä innovaatioihin ja vähentää liikennettä.
 
        x
Kannatan väylien korjausvelkatyöryhmä esitystä, jonka mukaan liikenneverkon korjausvelan poistamiseksi tarvitaan vuosittain 300 miljoonan euron lisärahoitus.
 
  x      
Maanteiden tavaraliikenne on ensisijainen kuljetusmuotomme yhä vuonna 2020. x        

Vapaat kommentit

Uudet väylät ovat pääsääntöisesti hyviä, mutta samaan aikaan alemman tason verkosto rapistuu.

Toisaalta tarvitaan myös investointeja pääväylille. Esimerkkeinä valtatie 3 (Ylöjärvi-Ikaalinen), valtatie 4 (Jyväskylä-Äänekoski, Oulu-Simo), valtatie 9 (Lieto-Akaa, Tampere-Orivesi).

Verotus

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kuorma-autojen käyttämän dieselöljyn verotus on alennettava EU:n sallimalle minimitasolle ottamalla käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä.
 
  x      
Raskaalta liikenteeltä on alettava kerätä aikaperusteista tienkäyttömaksua kuorma-auton rekisteröintimaasta riippumatta (vinjettijärjestelmä).
 
    x    
Suomen kannattaa odottaa mahdollisia EU-tasoisia älyliikenneratkaisuja eikä kehittää omia järjestelmiä.
 
x        
Taajamissa kannattaa ottaa käyttöön ruuhkamaksut.         x

Vapaat kommentit

Liikenne on ylipäänsä liian kallista. Ruuhkamaksujen lisäongelma on siinä, että asiaan on suunniteltu erityistä kyttäysjärjestelmää, joka tulee muutenkin kalliiksi.

Hallinnolliset maksut

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vuoden sisällä kolmen vähäisen ylinopeussakon tai ajo- ja lepoaikarikkomuksen tulee aiheuttaa ajokielto ammattikuljettajalle.
 
      x  
Sekä kotimaisen että ulkomaan kilvissä ajavan raskaan liikenteen valvontaa ja sanktiointia on tehostettava.
 
      x  
Vähäisten sakkojen periminen valtiorajojen yli kuormittaa liikaa viranomaisia, eikä siihen kannata investoida resursseja.
 
        x
Laittoman ulkomaisen tavaraliikenteen aiheuttama harmaa talous on marginaalinen ongelma.
 
      x  
Sakon korvaaminen hallinnollisella maksulla vähäisissä liikennerikkomuksissa helpottaisi viranomaisten työtä.     x    

Vapaat kommentit

Valvontaa voisi kohdistaa eri tavoilla. Toivoisin nykyistä enemmän valvontaa varsinkin taajamiin.

Sakkojen periminen ulkomaalaisilta ei ole kovin työlästä. Rekisterinumero listalle, jos sakkoja ei makseta niin ajo pysähtyy kun seuraavan kerran auto jää kiinni, vaikka sitten rajalla tai satamassa.

 

Kuljettajat

  Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kuljettajakoulutuksen määrärahoja ei saa leikata.
 
  x      
Pidän Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta maamme huoltovarmuuskysymyksenä.
 
  x      
Puolustusvoimien kuljettajakoulutus on tärkeä maamme huoltovarmuuden kannalta.
 
  x      
Suomalaisyritysten tulisi palkata kuljettajia esimerkiksi Virosta tai Latviasta kustannusten ja koulutustarpeiden alentamiseksi.
 
        x
Kuljettajakoulutuksen aloituspaikkoja tulisi karsia, sillä kuljettajien tarve supistuu ratkaisevasti, kun robottiautot otetaan käyttöön.
 
      x  
Oppisopimukseen tulee suhtautua osana koulutusjärjestelmää, eikä työsuhteena, johon sovelletaan työehtosopimusta ja TES-palkkaa.   x      

Vapaat kommentit

Robottiautot ovat etäistä tulevaisuutta, en vielä lähtisi rakentamaan mitään niiden varaan.

Kotimaista työvoimaa pitäisi suosia niin tällä kuin muillakin aloilla.

Kummiyrittäjät kansanedustajille

Nimesimme vaalien jälkeen kansanedustajille kummiyrittäjät eduskuntakaudelle 2015–2019. Kummiyrittäjien tärkein tehtävä on välittää kansanedustajalle omakohtaista tietoa taustoittamaan kuljetusalan tavoitteita.

SKAL:n eduskuntavaaliesite 2015

Maantielogistiikasta kilpailukykyä.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: