17.1.2019 09:11
Taloustutkimus

Suomi on liikenteen kehittämisessä merkittävästi Ruotsia jäljessä

Suomen perusväylänpidon rahoitus tuleville vuosille päätetään seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, samoin liikenneinvestointien tulevaisuuden linjat. Tuore selvitys kertoo, miten liikenteen rahoitus on ratkaistu Ruotsissa. Erot Suomeen ovat huimia.

Suomi käyttää 19 ja Ruotsi 53 prosenttia autoilusta perittävistä veroista ja maksuista väyliin. Maiden kokoon suhteutettuna Ruotsin liikenneinfrainvestointien arvo on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Ruotsin liikenneinfrainvestoinnit myös kasvavat 37 prosenttia vuosina 2018–2021. Väyläviraston arvion mukaan Suomessa investointien arvo laskee seuraavan hallituskauden aikana.

Nykyhallituksen korjausvelkaohjelma nosti Suomen perusväylänpidon rahoituksen talouden kokoon suhteutettuna hetkellisesti Ruotsin tasolle. Jos rahoitus palautuu kevään hallitusneuvotteluissa ohjelmaa
edeltäneelle tasolle, ero naapuriin revähtää isoksi, sillä Ruotsissa perusväylänpidon rahoitus kasvaa 30 prosenttia vuosina 2018–2021.

Tiedot selviävät Taloustutkimuksen 15.1.2019 julkaisemasta ”Liikenneinfran kehittäminen ja rahoitus: Suomi vs. Ruotsi”
-vertailusta. Vertailu ulottuu nykyhetkestä aina vuoteen 2029.

Erilaiset investointimallit

Isoja liikenneinfrainvestointeja on vaikea mahduttaa tiukkaan talousarvion menokehykseen, joten sekä Suomessa että Ruotsissa on käytössä erilaisia joustavia rahoitusmalleja, jotka jaksottavat menot tuleville
vuosille.

Ruotsi hyödyntää liikeinfrainvestoitien joustavia rahoitusmalleja kolme kertaa enemmän kuin Suomi. Käytössä on budjetin sisäinen lainamalli. Infrainvestointien menot näkyvät budjetissa silloin, kun valtiokonttorilta otetun lainan lyhennykset ja korot erääntyvät.

Suomi on käyttänyt elinkaarimallirahoitusta. Valtiovarainministeriön työryhmä esitti lisäksi joulukuussa 2018 hankeyhtiöiden perustamista suurien liikenneinfrahankkeiden rahoittamiseksi.

Hiilidioksidipäästöjen vähennystarve on ilmeinen sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsin tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat väestöön suhteutettuna noin 10 prosenttia pienemmät kuin Suomen.

Taloustutkimuksen 15.1.2019 julkaistun selvityksen rahoittajat ovat Its-Finland ry, Nynas oy, INFRA ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Koneyrittäjät ry, Väylävirasto, Metsäteollisuus
ry, Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry, PANK ry, RAKLI ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Tieyhdistys ry ja Yhteinen toimialaliitto YTL ry.

Tutustu raporttiin

Lisätietoja:

Pasi Holm, tutkimusjohtaja, Talolustutkimus, pasi.holm@taloustutkimus.fi, p. 050 374 7462

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: