26.10.2016 14:32
SKAL

SKAL:n lausunto Laitilan kaupungin jätehuoltomääräyksistä

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää lausunnossaan Laitilan kaupungin jätehuoltomääräysten luonnokseen seuraavia tarkistuksia:

 

7 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen

 

Vastaanottopaikoiksi on lisättävä myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt 7 §:n ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen loppuun ja toisen kappaleen toisen virkkeen loppuun seuraavasti:

 

”Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, on toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).”

”Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta kunnan osoittamaan paikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).”

 

Nämä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ovat yleensä suuria jäte-eriä, kuten rakennus- ja remontointijätteitä sekä esim. syksyn ja kevään haravointi- ja varastojen tyhjennys- yms. roskia. Nämä jätteet on tähän saakka voinut toimittaa myös vaihtoehtoiseen vastaanottopaikkaan.

 

Näiden osalta kunnan osoittamiksi vastaanottopaikoiksi on määriteltävä myös muut vaihtoehtoiset ympäristöluvan omaavat kohteet erillisellä päätöksellä tai lisättävä ne selkeästi näkymään jätehuoltomääräyksiin.

 

12 § Muut erikseen kerättävät jätteet

 

Vastaanottopaikoiksi on lisättävä 7 §:n tavoin myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt seuraavasti (12 §:n kolmas kappale sivulla 5):

 

Puutarhajäte sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).”

 

Rakennusjätteen, ylijäämämaan sekä tiili- ja betonijätteen osalta (12 §:n neljäs ja viides kappale sivulla 5) tämä lisäys on jätehuoltomääräysten luonnoksessa hyvin huomioitu.

 

19 § Tyhjennysvälit

 

Jäteastioiden tyhjennysväliksi jätehuoltomääräyksissä on säädetty sekajätteen osalta maksimissaan kesällä ja talvella 4 viikon välein tapahtuvaksi. Sekajäteastian tyhjennystä voidaan pidentää ilmoituksen perusteella talvella 6 viikkoon kiinteistöillä, joissa asukkaita on enintään kaksi tai kiinteistöillä, jotka sijaitsevat haja-asutusalueella. Sekajäteastian tyhjennystä voidaan pidentää ilmoituksen perusteella kesällä 6 viikkoon ja talvella 8 viikon myös kiinteistöillä, joissa on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi.

 

Toivomme, että tähän laitetaan sekajäteastian tyhjennykselle pidempi tyhjennysväli. Näistä esitetyistä liian lyhyistä tyhjennysvälistä muodostuu turhaa byrokratiaa ja suuria ongelmia haja-asutusalueella ja erityisesti vähän jätettä tuottavilla kiinteistöillä. Useilla alueilla jäteastian maksimi tyhjennysväliksi on valmiiksi säädetty jätehuoltomääräyksissä 12 viikkoon. Toivomme, että tähän laitetaan pitempi tyhjennysväli. Myös biojätteen kannustavan keräilyn takia tulisi maksimi tyhjennysväli olla kesälläkin 2 viikkoa.

 

Velvollisuudet ilmoitusten ja anomusten tekemiseksi tulee minimoida turhan työn estämiseksi ja siksi on säädettävä valmiiksi riittävän pitkät tyhjennysvälit. Viranomaisen työpanosta tulee käyttää jätehuollon kannalta tärkeisiin asioihin, eikä vain kuormittaa sitä yksittäisten asukkaiden ilmoitusten ja anomusten käsittelyllä.

 

Laitilassa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tämän vuoksi seuraava maininta (toiseksi viimeinen kappale) tulee korjata kuulumaan seuraavaksi:

 

Sekajätteen jäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä tehdään ilmoitus (pois: jäterekisterin pitäjälle alueilla, jotka kuuluvat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin) (lisäys: jätteenkuljetusta hoitavalle yritykselle jätehuoltomääräysten mukaisissa tyhjennyksissä.)

 

Pyydämme huomioimaan, että keräysvälineenä (§ 19 taulukossa) sivulla 9 käyttämänne syväkeräys –sana on Molok Oy:n PRH:lla rekisteröimä tavaramerkki. Suosittelemme sanan poistamista jätehuoltomääräyksistä korvausvaatimusten välttämiseksi. Toisena vaihtoehtona on korvaavan sanan käyttäminen, kuten maanalainen keräyssäiliö tai maanalainen keräysastia. Viime vuoden heinäkuussa jäsenyrityksemme sai tämän syväkeräys–sanan käytöstä kiellon Molok Oy:ltä asianajajan välityksellä oikeustoimilla uhaten, kun yritys käytti verkkosivuillaan tätä sanaa.

 

25 § Kuljettaminen

 

Jätteenkuljetusrekisterin osalta mainitaan (viimeisen kappaleen viimeinen virke), että ”Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa ilman lisäohjelmia tai koodityökaluja.”

 

Tämä kohta tulisi poistaa jätehuoltomääräyksistä tai muuttaa niin, että tiedot on toimitettava ensisijaisesti sähköisesti muokattavassa muodossa. Tällaista vain sähköisen asioinnin velvoitetta ei viranomainen voi antaa ainoaksi asiointimuodoksi. Sähköistä asiointia voidaan toivoa, muttei vaatia ainoana asiointitapana. Tätä edellyttävät yleiset viranomaiselta vaaditut toimintaperiaatteet.

 

Viranomainen ei voi päätöksillään velvoittaa asiakasta vain sähköisen palvelun käyttöön. Osa sako- ja umpikaivolietteiden parissa toimivista yrityksistä on hyvin pieniä yrityksiä. Osalla näistä yrityksistä ei ole käytössä vaativimpia ohjelmistoja sähköiseen raportointiin. Viranomainen ei voi laatia sellaisia velvoitteita sähköisen asiointiin, jotta yritys ei voi lain mukaisia velvoitteitaan hoitaa vaihtoehtoisella tavalla. Verottaja, Kela, työvoimaviranomaiset ja muiden viranomaisten tulee tarjota mahdollisen sähköisen asioinnin vaihtoehdoksi aina myös vaihtoehtoinen asiointimuoto. Näin tulee menetellä myös jätehuoltoviranomaisena toimivan Laitilan teknisen lautakunnan. Olisi kohtuutonta, jos yritys joutuisi lopettamaan toiminnan vain jätehuoltoviranomaisen vaatiman sähköisen asioinnin takia.

 

26 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi

 

Jätehuoltomääräyksissä on kohdan ensimmäisen kappaleen loppuun tehtävä seuraava lisäys:

”Umpi- ja saostussäiliöiden, erotus- ja poistokaivojen, pienpuhdistamojen lietetilojen ja muiden vastaavien säiliöiden täyttymistä sekä niiden täyttymishälyttimen toimintaa tulee seurata säännöllisesti. Jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. (lisäys: Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa).

 

Umpisäiliöt tulee tyhjentää vain tarvittaessa. Umpisäiliöiden tyhjentämistä vähintään kerran vuodessa on tarpeetonta ja siihen ei velvoita laki. Tällaista kirjausta ei ole yleensä jätehuoltomääräyksissä käytetty.

 

37 § Määritelmät

 

Määritelmissä (sivulla 15) kohdassa ”Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä” toivoisimme seuraavan lisäyksen (punaisella): ”…julkisoikeudellisten yhteisöjen ja (lisäys: julkisoikeudellisten) yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte…”. Vain julkisoikeudellisten yhdistysten jätehuolto kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin, ei tavallisempien yksityisoikeudellisten yhdistysten jätehuolto. Pelkkä yhdistys –sana voi aiheuttaa väärinkäsityksiä asiasta ja se voidaan ymmärtää jätelakia laajemmin.

 

Yhteenveto

 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry toivoo, että Laitilan tekninen lautakunta voisi huomioida nämä asiat päättäessään jätehuoltomääräyksistä.

 

Laitilan teknisen lautakunnan tehtävänä, on mahdollistaa asukkaille

hyvin toimivat ja laadukkaat jätehuoltopalvelut. Jätehuoltomääräyksillä on siinä tärkeä merkitys

 

Kunnioittavasti

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

 

Iiro Lehtonen

toimitusjohtaja

 

Pekka Loukola

asiantuntija 

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: