29.9.2017 11:10
SKAL

SKAL:n kanta jakamistalouteen

SKAL on vastannut työ- ja elinkeinoministeriön raporttiin jakamistalouden haasteista ja kehitystarpeista.

1.    Mitkä ovat mielestänne suurimmat jakamistalouteen liittyvät haasteet Suomessa?

Suurimmat haasteet liittyvät riskiin kaksien markkinoiden syntymisestä. On yhtäältä kattavasti säännellyt markkinat esim. liikenteen palveluissa, jossa perinteiset palveluntarjoajat toimivat. Jakamistalouden toimijat puolestaan toimivat monesti näitä säädöksiä kiertäen. On huomattava, että säädösten tarkoitus ei ole lähtökohtaisesti suojella markkinoita uusilta tulijoilta, vaan turvata jotain oikeushyvää, kuten liikenneturvallisuus, yhteiskuntavelvoitteiden hoitaminen ja asiakkaiden turvallisuus.

Yksi haaste on se oletus, että jakamistalous olisi lähtökohtaisesti satunnaista ja ei-ammattimaista toimintaa. Juuri näin se pitäisikin olla, jotta satunnainen resurssien jakaminen ja tosissaan tekeminen (ammattimainen toiminta) eivät keskenään mene sekaisin tai sekoita markkinoita. Jos jakamistaloutta ei tarkemmin määritellä, seurauksena voi olla koko markkinan sekoittuminen: jokainen palveluntarjoaja voi valita vuoropäivinä, missä roolissa haluaa markkinoilla olla ja toimia sen mukaan, eli eri ehdoilla, jos näin sallitaan. Tämä ei ole hyvä säädöskehys toiminnalle. SKAL:n kannan mukaan Liikennekaaressa ehdotettu 10 000 euron vuosittaisten korvausten raja on liian suuri arvo vapauttaa toiminta toimialaa koskevista yleisistä normeista. On vaikea perustella sitä, että varsin ymmärrettävää vaatimusta toimijan hyvämaineisuudesta ei sovellettaisi johonkin tiettyyn euromääräiseen rajaan saakka. Pelkkä itsesääntely ei ole riittävä keino huolehtia kattavasti epäterveiden ilmiöiden pitämisestä pois markkinoilta.

Yksi haaste on sosiaaliturvan rahoittaminen jakamistaloudessa. Työsuhteessa yritystä koskevien välittömien sivukulujen määrä on noin 25 %. Lisäksi työntekijä maksaa ansiotasostaan riippuen huomattavan määrän veroja. Jakamistalouden lisääntymisessä on riski siitä, että sitä kautta elantonsa hankkivat ihmiset eivät osallistu oikealla määrällä sairasvakuutus- ja eläketurvan rahoittamiseen.

2.    Millaisia sääntelyratkaisuja tai muita viranomaistoimia pidätte tarpeellisena näiden haasteiden ratkaisemiseksi?

Sääntelyn pitää tukea kilpailuneutraliteettia eli sitä, että samaa liiketoimintaa harjoittavia koskee lähtökohtaisesti samat säädökset. Palvelun tarjoamisen alustan kautta ei tule olla peruste jättää säädöksiä soveltamatta.

3.    Millaisia sääntelyratkaisuja tai muita viranomaistoimia pidätte tarpeellisena jakamistalouden edistämiseksi Suomessa?

Lähtökohtaisesti ei ole perusteltua suosia erikseen jakamistaloutta vaan pohtia koko elinkeinon harjoittamisen edistämistä. Mikäli säädöksistä löydetään epätarkoituksenmukaisia alalletulon esteitä, tulee niiden poistamista arvioida niin, että sama normin purku koskee myös ns. perinteisiä palvelun tarjoajia.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: