7.3.2018 09:01
SKAL

SKAL:in lausunto lietteenkuljetusjärjestelmästä Päijät-Hämeen jätelautakunnalle

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä tekniset lautakunnat ja ympäristölautakunnat

Lausunnon antaminen lietteenkuljetusjärjestelmästä

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää, että paikkakunnallenne ja koko Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueelle sopisi parhaiten sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on toimivin erityisesti sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksessä. Järjestelmä on toiminut alueella hyvin ja asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä.  

Toisena vaihtoehtona olevaa kunnan järjestämää jätteenkuljetusta on harjoitettu Suomessa sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksessä vain neljällätoista paikkakunnalla. Näillä alueilla on esiintynyt suuria ongelmia ja asiakkaat ovat olleet kankeaan järjestelmään tyytymättömiä.

Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012. Sen mukaan jätehuoltoviranomaisen tuli päättää 1.5.2013 mennessä sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän jatkumisesta uuden lain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Tässä yhteydessä Päijät-Hämeen jätelautakunta on pyytänyt lausuntoja.

Eri tahojen lausunnoilla tulee olla päätöksenteossa tärkeä merkitys. Lopullisen päätöksen asiassa tekee jätehuoltoviranomaisena toimiva Päijät-Hämeen jätelautakunta lausuntojen perusteella.  

Asianosaisuus

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry edustaa yksityisiä jätehuoltoyrityksiä. Liiton jäsenyrityksiä toimii myös Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella. SKAL edustaa asiassa alueen toimijoita, ja sen mielipide tulee ottaa huomioon.

Hallintolain 41 §:n mukaan esillä olevassa asiassa tulee antaa vaikuttamismahdollisuus, jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. 

Jätelain vaatimukset valmistelulle

1.5.2012 voimaan tulleen jätelain 646/2011 § 37 [Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus] asettaa vaatimukset sille, mitä seikkoja tulee tarkastella silloin, kun jätteenkuljetusjärjestelmästä päätetään. Vaatimukset ovat seuraavat:

"Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset [Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin];

2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle

3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan."

SKAL korostaa, että kuljetusjärjestelmää koskevassa päätöksessä tulee yksilöidysti tarkastella kaikkia edellä mainittuja vaatimuksia.

Jätelain vaatimusten täyttyminen alueella

1. Ensimmäisenä edellytyksenä on jätelaissa (37§ ja 35 §) todettu seuraavasti: ”Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.”

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella toimivat sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa ainakin seuraavat yritykset: A Mustonen Transport/ Pikaloka, Asikkalan Lokapalvelu/ Kuljetusliike Kungas Ky, Askolan Lokapojat Oy, Delete Group Oy, Eerola-Yhtiöt Oy, Hämeen Kuljetuspiste Oy, Hämeen Loka Ja Kuljetus J. Suvimäki Oy, Janakkalan Jätteenkuljetus, Järvelän Jätehuolto Oy, Kankkilan Kiinteistöpojat Oy, Koneurakointi Hirvikoski Oy, Kosken Kuljetus Ky, Kuljetus ja Jätehuolto Seppo Hynninen Ky, Lammin Talonmiespalvelu Oy,  Lassila & Tikanoja Oyj, Latemar Oy, Maatalousyhtymä Palvaila (ent. Koneurakointi Heikki Palvaila), Maatalousyhtymä Peltola Matti ja Mika, Maatalousyhtymä Tuominen Ari ja Asko, Noviak Oy, Pesutek Service Oy, Putkiurakointi Simpanen Oy, Päijät-Hämeen Lokapalvelu Ky, Remeo Oy, RTK-Palvelu Oy, Sumioinen Jarkko Emil/ Liekaiha Oy, sekä T:mi Kiinteistö Kane/ Kari Juhani Laine.

Näiden lisäksi sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksissä toimii alueella pienempiä toimijoita lähinnä jätelain ja jätehuoltomääräysten sallimien omien tai muiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen asumislietteiden kuljetuksessa ja omatoimisessa käsittelyssä lannoitetarkoitukseen. Niiden ei tarvitse olla rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin, koska kyse maatalouden harjoittamisesta eikä ammattimaisesta jätteen kuljettamisesta.

Yritysten tarjonta on alueella runsasta ja niiden välillä on aitoa kilpailua,  mikä pitää asiakkaiden hinnat kohtuullisina. Tarjonta on tällä hetkellä kattavaa ja luotettavaa. Jätteen kuljetuspalveluita on tarjolla kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.  Jätehuoltoyhtiön mahdollinen kilpailutus supistaisi tarjontaa alueella, jolloin kattavuus ja luotettavuus kärsivät. Kilpailun katoaminen alueelta voi myös nostaa hintoja.

2. Toisena edellytyksenä jätelaissa (37 §) kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle on seuraava: ”Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.” Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta tukevat seuraavat seikat:

  • Kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa ei tule kerralla isoja asiakkaiden vaihdoksia kuljetusyritykselle, joista aina seuraa suuri ongelma kuljetusten toiminnan kannalta.
  • Sako- ja umpikaivoja tyhjennetään kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tilausten ja täyttöasteen mukaan. Jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa ne tyhjennetään kalenterin mukaan tietyllä viikolla, jolloin käydään imemässä puolityhjiä kaivoja ja toisilla kiinteistöillä kaivot ovat liian täynnä.
  • Sako- ja umpikaivojen tyhjennys saattaa jäteyhtiön kilpailutuksessa tulla epäsopivana aikana, esimerkiksi talvella, kun tie ei ole auki. On tarpeen tunnistaa, että pakkasilla tyhjätty säiliö saattaa jäätyä ja se menettää toimintakuntonsa.
  • Jäteyhtiön kilpailutus hävittää ylimääräisen kuljetuskapasiteetin alueelta. Se tuottaa ongelmia kriisitilanteiden hoidossa, kuten esimerkiksi jätevedenpuhdistamon ja jätevesiputkiston ongelmatilanteissa, tulvissa sekä suurten tapahtumien yhteydessä.
  • Jätteiden kuljettaminen hoituu vaatimukset täyttävästi molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Kiinteistön haltijan järjestämästä mallista ei aiheudu enempää haittaa ja vaaraa ympäristölle ja terveydelle kuin kunnan kilpailuttamasta kuljetuksesta, koska lakisääteiset ympäristövaatimukset eri toiminnoille täytyy olla samat kuljetusjärjestelmästä riippumatta.

3. Kolmantena edellytyksenä jätelaissa (37 §) kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle on seuraava: ”Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.” Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta tukevat seuraavat seikat:

  • Kotitalouksilla on mahdollisuus valita mieleisensä kuljetusyritys. Jos palvelu ei yrityksessä toimi halutulla tavalla, asiakas voi vaihtaa toiseen yritykseen.
  • Päivystys toimii 24 tuntia/vrk. Tämä on tärkeä asia erityisesti lietteiden kuljetuksessa. Jätehuoltoyhtiön kilpailuttamassa kuljetuksessa toimii vain normaali asiakaspalvelu, yleensä ma–pe klo 9–15.
  • Lietteiden tyhjennyksessä maksetaan vain todellisesta tilauksesta. Jos asiakas ei jäteyhtiön kilpailuttamassa kuljetuksessa voi ottaa vastaan tyhjennystä esitettynä aikana, asiakas joutuu maksamaan hukkanoutomaksun (esim. Lakeuden Etapin alueella puolet tyhjennyshinnasta).
  • Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kehittää alueen elinkeinotoimintaa ja mahdollistaa paremmin uudet innovaatiot alalle.
  • Jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa markkinat keskittyvät. Tämän seurauksena on kuljetusyrityksiä, jotka ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Urakka-alueiden pilkkominen pieniksi ei estä tätä kehitystä.
  • Jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa paikkakunnan kuljettajat menettävät usein työpaikkansa, sillä jos urakan voittaa jokin alueen ulkopuolinen yritys, autot tulevat silloin isolta keskusvarikolta, ei omalta paikkakunnalta.
  • Kuljettajien työsuhteet muuttuvat jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa pätkätöiksi, epävarmuus lisääntyy ja yrityksen on vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa. 
  • Työntekijöiden ja yritysten verotulot vahvistavat alueen taloutta.
  • Uuden jätelain mukainen jätteenkuljetusrekisteri turvaa viranomaisille tasavertaisen valvonnan molemmissa kuljetusjärjestelmissä.
  • Uuden jätelain mukaan jätteenkuljetusyritysten tulee hakea toiminnalleen lupaa ELY-keskukselta jätehuoltorekisteriin liittymisellä. Tähän liittyvät esitettävät vakuusmaksuvelvoitteet. Uudet velvoitteet koskevat molempia kuljetusjärjestelmiä. Myös ympäristöluvat ja ympäristövalvonnan velvoitteet koskevat samalla tavalla molempia kuljetusjärjestelmiä.

Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on paras vaihtoehto

SKAL:n saamien tietojen mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on paras ja toimivin vaihtoehto alueella. Se toimii hyvin, ja asiakkaat ovat palveluun tyytyväisiä. Yksityiskohtaiset perustelut ovat seuraavat:

1. Jäteyhtiön järjestämä kilpailutus ei alenna asukkaiden kustannuksia

Sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksessä kuljetusten kilpailutus keskitetysti ei johda asukkaiden maksamien hintojen laskuun. Kokonaishinnat usein kohoavat, koska tyhjennykset tapahtuvat automaattisen aikataulun mukaan, eikä asiakkaiden tilausten perustella kaivojen täytyttyä. Asiakkaat joutuvat myös maksamaan jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa tarpeettomia hukkanoutomaksuja, jos he eivät pysty vastaanottamaan tyhjennystä esitettynä ajankohtana.

Jätehuoltoyhtiön kilpailutusta sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksessä on Suomessa kokeiltu vain muutamalla paikkakunnalla: Alavudella (1.1.2011 alkaen), Espoossa (1.1.2017 alkaen), Helsingissä (1.4.2016 alkaen), Ilmajoella (1.3.2013 alkaen), Jalasjärvellä (1.3.2013 alkaen), Kemiönsaarella (1.1.2013 alkaen), Kirkkonummella (1.4.2017 alkaen), Kuortaneella (1.4.2013 alkaen), Lapualla (1.3.2014 lähtien), Mäntyharjulla, Ranualla, Seinäjoella (1.4.2012 alkaen), Vantaalla (1.4.2016 alkaen) ja Ähtärissä (1.5.2013 lähtien). Kokemukset ovat tämän toiminnan osalta siis hyvin vähäiset.

Kuljetusjärjestelmän muutos ja urakoitsijoiden vaihdokset kilpailutusten välillä ovat saaneet aikaan ongelmia jätehuollon toimivuudessa, kun uudet kuljetusyritykset eivät ole löytäneet kaikkia kohteita.

Keskitetty kilpailuttaminen estää kotitalouksia hankkimasta haluamansa laadun mukaista jätteenkuljetusta. Keskistetyssä kilpailutuksessa asukkaat tai muutkaan kunnan vastuulla oleva toimijat eivät voi enää valita toista kuljetusyritystä, jos palvelu ei toisella pelaa. Asukas on siis pakotettu tyytymään jätehuoltoyhtiön hänelle valitsemaan palvelun laatuun.

Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kuljetusyritykset perivät laskut ja vastaavat logistiikasta sekä asiakaspalvelusta omana työnään. Näin kunnallisen jätehuoltoyhtiön hallintokulut voidaan pitää pienenä.

2. Keskitetty kilpailutus ei johda ympäristöpäästöjen vähentymiseen

Kahden jätteenkuljetusjärjestelmän välillä kuljetuksesta aiheutuvien päästöjen erot ovat erittäin pienet. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyritykset ovat suunnitelleet tehokkaat kuljetusreitit. Yrityksille hukka-ajo on suoraan pois yrityksen tuotosta, eikä sellaiseen ole yksityisillä yrityksillä varaa.

Sako- ja umpikaivolietteiden kunnallisessa kilpailutuksessa on säännöllisen tyhjennysrytmin vuoksi käyty imemässä puolityhjiä kaivoja. Toisilla asiakkailla kaivot ovat olleet liian täynnä, koska kaivoja on alettu tyhjentää kalenterin mukaan eikä täyttöasteen ja tilausten perusteella.

Erityisesti umpikaivojen tyhjennys tulee tapahtua hyvin nopeasti säiliön hälytysjärjestelmän hälytyksen jälkeen. Jos tyhjennystä ei saada nopeasti, järjestelmä tukkeutuu ja jätettä purkautuu huoneistoon tai pahimmassa tapauksessa valuu ympäristöön. Nopea tyhjennys voidaan turvata vain yritysten ympärivuorokautisella hälytyspalvelulla.

Toisaalta jätehuoltoyhtiön kilpailutuksen seurauksena ylimääräinen kuljetuskaluston kapasiteetti häviää alueelta. Tällä on negatiivinen vaikutus kriisitilanteiden hoidossa, esim. jätevedenpuhdistamon ja jätevesiputkiston ongelmatilanteissa, tulvissa sekä suurten tapahtumien yhteydessä. Jätehuoltoyhtiön kilpailutuksen seurauksena näihin ongelmatilanteisiin ei saa enää nopeasti kuljetuskalustoa, joka johtaa suuriin päästöihin luontoon esim. pumppuvaurioissa jätevedenpuhdistamolla tai jätevesiputkiston repeydyttyä.  Näitä ongelmatilanteita tapahtuu kohtalaisen usein ja äkkiarvaamatta.

3. Keskitetyllä kilpailutuksella on erittäin kielteiset yritysvaikutukset

Kunnallinen kilpailutus on varsin tuhoisa jätteenkuljetusalan yritystoiminnalle. Jos jokin yritys häviää kilpailutuksessa, se menettää mahdollisuuden yritystoiminnan harjoittamiseen. Mikään yritys ei voi odottaa 3–5 vuotta seuraavaa kilpailutusta jäteautot toimettomana odottaen. Jos paikallinen yritys häviää kilpailun, myös paikkakunnan kuljettajat menettävät työpaikkansa. Kunta menettää verotuloina sekä paikallisen yrityksen verot että työntekijöiden verot.

Toteutuneen perusteella voidaan osoittaa, että keskitetty kilpailutus johtaa kilpailun keskittymiseen, koska ensimmäisten kilpailutuskertojen alihinnoittelulla voidaan tietoisesti raivata markkinoilta osa yrityksistä. Seuraavalla kerralla tarjoajia on vähemmän ja hinnat lähtevät nousuun.

Julkiseen kilpailutukseen osallistuminen on monelle pienemmälle yritykselle hyvin haastavaa. Se myös vähentää julkiseen kilpailutukseen osallistumista. 

Yritysten osalta jätteenkuljetusjärjestelmän muuttaminen johtaa pätkätöihin, jolloin yrityksen toiminnan kehittäminen estyy. Pahimmillaan yritys joutuu lopettamaan toimintansa ja sanomaan irti pitkäaikaisissa työsuhteissa olleen henkilöstönsä. Julkisista hankinnoista johtuva määräaikaisuus tuo määräaikaisuuden myös henkilöstöön ja lisää laajasti taloudellista epävarmuutta.

Kunnan kilpailuttamisesta johtuva julkinen hankinta määräaikaisena toimintana aiheuttaa haittaa sekä asukkaille että alan yrityksille. Julkiset hankinnat eivät tässä tapauksessa edistä kilpailua, vaan ne lamauttavat jo toimivien markkinoiden toiminnan.

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen malli antaa pysyvyyden sopimusympäristöön ja mahdollistaa aidon asiakas-yritys -rajapinnan, mikä auttaa palveluiden ja keräysteknologioiden innovoinnissa ja käyttöönotossa.

4. Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Viranomaisvalvonnan osalta laki turvaa samanlaisen valvonnan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Jätteenkuljetusrekisteriä koskevat tiedot tulee antaa viranomaiselle myös kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jätteenkuljetusrekisterin hoitaminen ja ylläpito ovat tärkeitä jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Jätehuoltoviranomaisen tehtävänä on valvoa jätteenkuljetusrekisterin avulla kiinteistöjen mukanaoloa jätehuollossa. Jätteenkuljetusyritykset ilmoittavat jätteenkuljetusrekisteriin jätehuollon piirissä olevat kiinteistöt, jäteastian koon ja tyhjennysvälin jätejakeittain. Tämä koskee myös lietteiden kuljetusta. Uuden jätelain mukaan sako- ja umpikaivolietteitä kuljetettaessa tulee täyttää myös siirtoasiakirja.

Uuden jätelain mukaan jätteenkuljetusyritysten tulee puolestaan hakea toiminnalleen lupaa ELY-keskukselta jätehuoltorekisteriin liittymiseen ja siihen liittyvät myös vakuusmaksuvelvoitteet. Vanhassa laissa toimintaan riitti ilmoitus ELY-keskukseen. Uudet velvoitteet koskevat molempia kuljetusjärjestelmiä. Myös ympäristöluvat ja ympäristövalvonnan velvoitteet koskevat molempia kuljetusjärjestelmiä.

Virkamiesselvitys jätelain ehtojen täyttymisestä

Virkamiestyönä laaditussa selvityksessä jätelain ehtojen täyttymisestä on harjoitettu asenteellista lain tulkintaa. Selvityksissä on ylikorostettu kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ongelmia.  Nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen myönteisiä asioita ei ole huomioitu selvityksissä. Myös kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ongelmia ei ole raportissa selvitetty, vaikka jätelaki velvoittaa myös siihen (jätelaki 646/2011 § 37.1 ja § 35).

Selvityksessä tuodaan esille ongelmana markkinataloudessa oleva normaali hintojen vaihtelu yritysten välillä (sivun 17). Hinnoissa täytyykin olla yritysten välillä vaihtelua, koska muuten kyse olisi vakavasta kartellista, johon kilpailuviranomaisten tulisi välittömästi puuttua. Hinnoissa on myös tyhjennyksestä johtuvaa luonnollista vaihtelua, joiden syitä ei selvityksessä tarkoituksellisesti tuotu esille. Selvityksessä esitetty korkein hinta saattaa olla esim. erillisen pikatyhjennyksen hinta. Väärinkäytöksistä on tuotu esille muutama yksittäistapaus (sivu 28 kohta ”seuranta ja valvonta”) jopa kymmenen vuoden takaa, jota ei voida yleistää vallitsevaan käytäntöön. 

Lietteen vastaanotossa jätevedenpuhdistamoille on luonnollista kuukausittaista vaihtelua (sivun 23 taulukko). Useimmat haluavat välttää kaivojen tyhjennystä talven kovien pakkasten aikana, koska lietteen poistamien silloin saattaa johtaa kaivon jäätymiseen ja sen toimintakunnon menettämiseen.  Myös keväällä ja syksyllä huonojen ja pehmeiden teiden johdosta moni välttää tyhjennystä. Jos näihin aikoihin väkisin laitetaan tyhjennyksiä, kuten kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tehdään, niin se ei ole hyvää ja käytännönläheistä asiakaspalvelua.

Selvityksessä todetaan virheellisesti seuraavasti (sivu 23 ensimmäinen kappale): ”20–34 % syntyvästä lietteestä joko kulkeutuu muualle kuin vastaanottopaikkoihin tai jota ei ole tyhjennetty määräysten mukaisesti”. Nämä selvityksen tulokset perustuvat arvioihin, joiden tulosta ei voida pitää täysin varmana. Kiinteistörekisterissä ovat mukana kaikenlaiset ja kaikenkuntoiset kiinteistöt. Osa laskennassa mukana olevista kiinteistöistä on käyttämättömiä ja huonokuntoisia kiinteistöjä, joiden kunto ei vastaa asumiseen tai vapaa-ajan käyttöön kelpaavan kiinteistön kuntoa. Lisäksi luvuissa ei ole huomioitu maatalouden harjoittajien laillista omatoimista lietteiden käsittelyä (esim. kalkkistabiloimalla) lannoitetarkoitukseen oman kiinteistön ja muutaman lähinaapurin osalta. Myös velvoitetta tyhjentää poikkeuksetta kaikki sakokaivot vähintään kerran vuodessa on lakimuutoksella väljennetty. 

Lietemääriä laskettaessa suuri vaikutus on sillä, että onko kiinteistöllä ylipäätään käytössä jätevesijärjestelmiä, ovatko ne sakokaivojärjestelmiä imeytyskenttineen, umpisäiliöjärjestelmiä vai niiden yhdistelmiä. Kesämökeillä on usein käytössä kuivakäymälät ja saunassa lailliset harmaiden vesien pesupallot, joissa lietettä ei synny.   

Tämän perusteella ei voi tehdä näin radikaaleja johtopäätöksiä, jotta nykyinen kuljetusjärjestelmä ei toimisi. Päinvastoin voidaan todeta, että lietteet toimitetaan pääsääntöisesti asianmukaiseen käsittelyyn. Jos epäasiallista käsittelyä olisi alueella, niin se varmasti näkyisi ympäristössä. Tällaisia havaintoja ei ole ollut. Lisäksi on huomioitava, että jos jonkun kiinteistön jätevesikaivoissa on ongelmia, niin se on jätevesiasetukseen liittyviä asioita, ei jätteenkuljetusjärjestelmään liittyviä asioita.

Yhteenveto

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry katsoo, että Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella ei ole esitetty sellaisia jätelain 37 §:n edellyttämiä perusteluja, jotka estäisivät sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän valintaa. Alueella on tarjolla yksityisiä jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.   

SKAL:n mielestä suora asiakkaan ja yrittäjän välinen sopimus mahdollistaa parhaiten pitkäaikaiset asiakassuhteet ja luo parhaat edellytykset tehokkaalle jätehuoltojärjestelmälle. Kunnan, ja tässä tapauksessa myös jätelautakunnan tehtävänä, on mahdollistaa asukkaille hyvin toimivat ja laadukkaat jätehuoltopalvelut sekä taata hyvät toimintaedellytykset alueen yrityksille.

Kunnioittavasti

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Iiro Lehtonen                    Pekka Loukola
toimitusjohtaja                  asiantuntija

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: