14.2.2018 15:55
SKAL

SKAL:in lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180/2017 vp). Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on saanut kutsun asiassa asiantuntijana kuultavaksi. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n aiemmin lakiesityksen luonnosvaiheessa antaman lausunnon muutosesityksiä on hyvin huomioitu tässä hallituksen esityksessä, mutta joiltain osin muutosehdotukset on jätetty huomioimatta. SKAL ottaa tässä erityisesti kantaa tieliikennelaissa olevaan seuraamusjärjestelmään, liikennevirhemaksuun ja ajokorttilain ajokieltoon vaikuttaviin rikkomuksiin. Sen lisäksi SKAL kommentoi myös eräitä muita tieliikennelakiesityksen kohtia ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Liikennerikkomus ja liikennevirhemaksu

Esityksessä ehdotetaan käyttöönotettavaksi hallinnollista sanktiota, liikennevirhemaksua, joka olisi seuraamuksena lievistä liikenteen rikkomuksista. SKAL kannattaa tätä vahvasti, mutta esittää kuitenkin lisäyksiä ja muutoksia joihinkin liikennevirhemaksua koskeviin kohtiin.

Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö ja vaarallisten aineiden kuljetus (Tieliikennelaki 6 luku)

Liikennevirhemaksun piiriin tulisi ottaa myös tiettyjä tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä (ajo- ja lepoajat) sekä tiettyjä vaarallisten aineiden kuljettamista koskevien säännösten rikkomukset. Näitä olisivat EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen hyvämaineisuutta koskevan säännöksen vakavuusasteeltaan lievimmiksi luokitellut rikkomukset (SI).
Näin ollen tulisi tieliikennelain 6 lukuun lisätä kaksi uutta pykälää seuraavasti:

xxx § Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä koskevat rikkomukset
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain liikenteen palveluista 320/2017 II osan 4 luvussa säädetyn tieliikenteen sosiaalilainsäädännön tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta xx euron liikennevirhemaksu, jos hän rikkoo ajo- ja lepoaika- tai ajopiirturiasetuksen säädöksiä siten, että rikkomus luokitellaan EU:n liikenteenharjoittaja-asetusta (1071/2009) täydentävän asetuksen 403/2016 liitteen I mukaisesti vakavuusasteeltaan lievimmäksi rikkomukseksi (SI)
.

xxx § Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat rikkomukset
Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994 tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta xx euron liikennevirhemaksu, jos hän rikkoo vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia säädöksiä siten, että rikkomus luokitellaan EU:n liikenteenharjoittaja-asetusta (1071/2009) täydentävän asetuksen 403/2016 liitteen I mukaisesti vakavuusasteeltaan lievimmäksi rikkomukseksi (SI).

Kyseisistä lievimmistä (SI) rikkomuksista luettelo lopussa.

Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella (Ajokorttilaki 65 §)

Esityksessä ehdotetaan, että liikennevirhemaksulla rangaistavat teot tiettyjä erikseen lueteltuja tekoja lukuun ottamatta eivät vaikuta ajokieltoon määräämiseen. Tämä on erittäin hyvä uudistus ja poistaa osaltaan tarvetta eduskunnankin jo useamman kerran edellyttämän ajokorttien virhepistejärjestelmän käyttöönotolle. Kuten edellä todetaan, tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä ja vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat vähäiset rikkomukset tulee saada liikennevirhejärjestelmän piiriin. Ne eivät myöskään saa olla vaikuttamassa ajokieltoon määräämiseen. Sen vuoksi ajokorttilain 65 §:n 1. momentin 2) ja 6) -kohtiin on lisättävä maininta, että kyseisten kohtien osalta liikennevirhemaksulla rangaistavat rikkomukset eivät ole vaikuttamassa ajokieltoon määräämiseen:

Ajokorttilaki 65 § Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella
Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos ajo-oikeudenhaltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan:
- - - - - - - -
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320 /2017) tarkoitettuun tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen
lukuun ottamatta liikennevirhemaksulla rangaistavia tekoja
- - - - - - - -
6) vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) 19 §:n 3 momentissa tarkoitettuun vaarallisten aineiden kuljetusrikkomukseen lukuun ottamatta liikennevirhemaksulla rangaistavia tekoja

Nopeusrajoitukset

Nopeusrajoitusten rikkomisesta säädettäisiin ehdotetun tieliikennelain 165 §:ssä. Pykälässä ei ole määritelty toleranssirajoja kaikkein pienimmille ylinopeuksille, vaan ehdotuksen 1 momentin 1 kohdan mukaisesti nopeusrajoituksen ollessa enintään 60 kilometriä tunnissa voidaan enintään 5 kilometriä tunnissa ylinopeudesta määrätä 70 tai 100 euron liikennevirhemaksu. Vastaavasti 2 momentin 1 kohdassa säädettäisiin, että nopeusrajoituksen ollessa yli 60 kilometriä tunnissa voitaisiin enintään 5 kilometriä tunnissa ylinopeudesta määrätä 50 euron liikennevirhemaksu.

SKAL katsoo, että liikennevirhemaksun toleranssiraja tulisi määrätä siten, että yli 5 kilometriä tunnissa ja enintään 10 kilometriä tunnissa ylinopeuksista voisi määrätä 70 euron tai 100 euron liikennevirhemaksun nopeusrajoituksesta riippuen. Enintään 5 kilometriä tunnissa ylinopeuksista seuraamuksena olisi huomautus. Tämä siksi, että ajoneuvoa kuljetettaessa ajonopeus vaihtelee luonnostaan hieman, vaikka kuljettaja pyrkisikin säilyttämään tietyn tarkan ajonopeuden nopeusmittaria seuraamalla. Tässä toiminnassa ei näin ollen olisi kyse siitä, että kuljettaja rikkoo tieliikennelakia tahallaan tai huolimattomuudesta, mitä edellytetään teon rangaistavuuden osalta. Ehdottamamme toleranssiraja olisi linjassa nykyisen sakotuskäytännön kanssa ja vähentäisi hallinnollista taakkaa, mitä todennäköisesti muodostuisi, kun enintään 5 kilometrin ylinopeudesta määrättyihin liikennevirhemaksua koskeviin päätöksiin haettaisiin muutosta ehdotetun 160 §:n 4 momentin anteeksiantomahdollisuuteen vedoten.

Pysäköinnin määritelmä (2 §)

SKAL pitää erittäin hyvänä sitä, että ajoneuvon seisottaminen kuormaamisen ja kuorman purkamisen aikana on lakiehdotuksessa edelleen jätetty pysäköinnin määritelmän ulkopuolelle, mikä on toimivan jakeluliikenteen perusedellytys. SKAL kuitenkin katsoo, että pysäköinnin määritelmää tulisi täsmentää siten, että jakeluliikenteessä olisi oikeus pysäyttää ajoneuvo kuormaamisen ja kuorman purkamisen ajaksi, ja sallittava pysäytyksen kestoajaksi se aika, minkä kuorman turvallinen purkaminen ja lastaaminen vaativat. Esityksessä tulisi perustella, että kuormaamisen tai kuorman purkamisen tulee olla jatkuvaa toimintaa, eikä ajoneuvoa saisi seisottaa pysäköintisäädösten vastaisesti esim. tuotteen asentamisen tai purkamisen ajaksi.

Ajoneuvon pysäyttäminen ja pysäköinti (36 ja 37 §)

SKAL kannattaa esityksen uutta liikennesääntöä, että myös vasemmalle puolelle tietä pysäköinti sallitaan kaksisuuntaisella tiellä taajamassa. Muutos on omiaan parantamaan liikenneturvallisuutta jakeluliikenteessä.

Esityksen mukaan ajoneuvon saisi edelleen pysäyttää ja pysäköidä hetkellisesti jalkakäytävälle ja pyörätielle, mitä SKAL pitää hyvänä asiana, mutta toivoo, että jakeluliikenteen toimintaedellytyksen turvaamiseksi myös linja-autokaistalla tulisi olla mahdollisuus seisottaa ajoneuvoa lyhytaikaisesti ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten.

Rengasvaatimukset (104 ja 105 §)

Renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden olisi esityksen 104 §:n mukaan oltava edelleen vähintään 1,6 mm. Nykytilasta poiketen ehdotetaan, että mahdollisuus käyttää paripyörien toisissa pyörissä urasyvyydeltään alle 1,6 mm renkaita poistettaisiin. SKAL vastustaa muutosta, ja toteaa, että ehdotetulle muutokselle ei ole esitetty minkäänlaisia perusteita.

Esityksen 105 §:n mukaan talvirenkaita olisi käytettävä sään tai kelin sitä edellyttäessä marraskuun alusta maaliskuun loppuun myös raskaissa ajoneuvoissa. SKAL ei kannata talviajan rengasvaatimusten laajentamista marras- ja maaliskuulle, koska ehdotettu muutos pakottaisi yritykset varustamaan ajo-neuvot talviajan renkailla silloinkin, kun toiminnallisesti olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää kesärenkaita. Yritysten ei kannata varustaa koko kalustoaan talvirenkailla yksittäisen maaliskuun lopussa olevan lumisen päivän vuoksi, eikä ammattiliikenteessä ole vaihtoehtona jättää kalustoa seisomaan.

Traktorit (121 ja 118 §)

SKAL kannattaa ehdotusta siitä, että vain liikennetraktoriin voisi kytkeä maa- ja metsätalouden kuljetusten ulkopuolella yli 10 tonnin perävaunun (121 § ja Liite 6 taulukko 7). Muutos on linjassa traktorin ajoneuvoluokan kanssa, ja korostaa traktorin käyttötarkoituksen olevan maa- ja metsätaloudessa, eikä maanteiden tavaraliikenteen kuljetusten suorittamisessa. SKAL kannattaa myös sitä, että traktoriyhdistelmille ollaan säätämässä suurimmat sallitut kokonaismassat (118 § ja Liite 6 taulukko 4).

SKAL korostaa tarvetta rekisteröidä maa- ja metsätalouden ulkopuolisissa kuljetuksissa käytettävät traktoreiden perävaunut, jotta niiden tekniset ominaisuudet ovat kuljettajien ja valvojien tiedossa. SKAL pitää hyvänä muutosta, jossa sellaisen traktoriyhdistelmän, joiden sallituista massoista ei ole tietoa, nopeus olisi enintään 40 km/h. SKAL:n käsityksen mukaan tämä rajaisi omavalmisteisella perävaunulla varustettujen traktoreiden nopeuden enintään 40 kilometriin tunnissa.

Väistäminen (24 §)

Lakiesityksen 24 §:n 2 momentin 1. kohdan mukaan käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Säännös vastaa voimassaolevaa tieliikennelakia. Tämä väistämisvelvollisuus on kuitenkin ongelmallinen raskaan liikenteen näkökulmasta, koska oikealle käännyttäessä mahdollisuudet havaita ajoneuvon viereen ajoradalle sijoittunutta polkupyöräilijää tai mopoilijaa ovat käytännössä olemattomat. SKAL esittääkin, että sääntelyä tulisi muuttaa siten, että kun polkupyöräilijä tai mopoilija ryhmittyy ajoradalla ajoneuvon oikealle puolelle ennen risteystä, hän on velvollinen väistämään oikealle kääntyvää ajoneuvoa.

Moottori- ja moottoriliikennetie (58 §)

SKAL kannattaa lakiesityksen 58 §:ssä esitettyä moottori- ja moottoriliikennetien vähimmäisnopeuden nostamista 50 kilometristä tunnissa 70 kilometriin tunnissa. Esitetty muutos parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Ajoneuvon suurin sallittu nopeus (99 §)

SKAL kannattaa lakiesityksen 99 §:n muutosehdotusta, että pakettiautoille ei enää säädettäisi muita ajoneuvoja alempaa suurinta sallittua nopeutta ja sitä, että kevytperävaunuyhdistelmän suurin sallittu nopeus nostettaisiin tietyin ehdoin 100 kilometriin tunnissa. Muutokset parantavat sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Iiro Lehtonen           Ari Herrala
toimitusjohtaja        johtava asiantuntija

Luettelo: Liikenteenharjoittaja-asetuksen hyvämaineisuuteen liittyviä SI-rikkomuksia

  • Kyseisiä lievimpiä (SI) rikkomuksia ajo- ja lepoaikojen osalta ovat seuraavat:
  • Vuorokautinen 9 tunnin ajoaika ylittyy, kun sen pidentäminen 10 tuntiin ei ole sallittu 10h ≤ ...< 11h
  • Vuorokautinen 10 tunnin ajoaika ylittyy, kun pidentäminen on sallittu 11h ≤ ...< 12h
  • Viikoittainen ajoaika ylittyy 60h ≤ ...< 65h
  • Kahden peräkkäisen viikon aikainen kokonaisajoaika ylittyy 100h ≤ … < 105h
  • Yhtäjaksoinen 4,5 tunnin ajoaika ylittyy ennen taukoa 5h ≤ …< 6h
  • Riittämätön alle 11 tunnin vuorokautinen lepoaika, kun lyhennettyä vuorokautista lepoaikaa ei sallita 8h30 ≤ … < 10h
  • Riittämätön alle 9 tunnin lyhennetty vuorokautinen lepoaika, kun lyhentäminen sallitaan 7h ≤ … < 8h
  • Riittämätön alle 3 tunnin + 9 tunnin jaettu vuorokautinen lepoaika 3h + [7h ≤ … < 8h]
  • Riittämätön alle 9 tunnin vuorokautinen lepoaika monimiehityksessä 7h ≤ … < 8h
  • Riittämätön alle 24 tunnin lyhennetty viikoittainen lepoaika 20h ≤ …< 22h
  • Riittämätön alle 45 tunnin viikoittainen lepoaika, kun lyhennettyä viikoittaista lepoaikaa ei sallita 36h ≤ …< 42h
  • Kuusi peräkkäistä 24 tunnin jaksoa edellisestä viikoittaisesta lepoajasta laskettuna ylittyy 3h ≤ … < 12h
  • Kaksitoista perättäistä 24 tunnin jaksoa edellisestä säännönmukaisesta viikoittaisesta lepoajasta laskettuna ylittyy 3h ≤ …< 12h
  • Viikoittainen lepoaika pidetty kahdentoista perättäisen 24 tunnin jakson jälkeen 65h < … ≤ 67h
  • Ajoaika kello 22:n ja 6:n välisenä aikana yli kolme tuntia ennen taukoa, jos ajoneuvo ei ole monimiehityksessä 3h < … < 4,5h
  • Käytetään väärää piirturilevyä tai kuljettajakortti on ajopiirturin väärässä aukossa (monimiehitys)
  • Viikoittainen 48 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, jos mahdollisuus pidentää se 60 tuntiin on jo käytetty 56h ≤ … < 60h
  • Viikoittainen 60 tunnin enimmäistyöaika ylittyy, jos 8 artiklan mukaista poikkeusta ei ole myönnetty 65 ≤ … < 70h
  • Ei ole pidetty riittävää pakollista taukoa, jos työaika on 6–9 tuntia 10 < … ≤ 20 min
  • Ei ole pidetty riittävää pakollista taukoa, jos työaika on yli 9 tuntia 20 < … ≤ 30min
  • Yötyötä tehtäessä päivittäinen työaika kullakin 24 tunnin ajanjaksolla, jos 8 artiklan mukaista poikkeusta ei ole myönnetty 11h ≤ … < 13h
  • Kyseisiä lievimpiä (SI) rikkomuksia vaarallisten aineiden kuljetusten osalta ovat seuraavat:
  • Ajoneuvoa ei valvota asianmukaisesti tai sitä ei ole pysäköity asianmukaisesti
  • Kuljetusyksikössä on enemmän kuin yksi perävaunu/puoliperävaunu
  • Ajoneuvo ei ole enää hyväksymisvaatimusten mukainen, mutta ei aiheuta välitöntä vaaraa
  • Ajoneuvossa ei ole vaadittuja toimivia sammuttimia
  • Ajoneuvossa ei ole ADR-määräyksissä tai kirjallisissa ohjeissa vaadittuja varusteita
  • Kuljetetaan vahingoittuneita pakkauksia, IBC-pakkauksia tai suurpäällyksiä taikka vahingoittuneita puhdistamattomia tyhjiä pakkauksia
  • Kuljettaminen tapahtuu irtotavarana kontissa, joka ei ole rakenteellisesti käyttökelpoinen
  • Säiliöitä/säiliökontteja (myös tyhjiä ja puhdistamattomia) ei ole suljettu asianmukaisesti
  • Ajoneuvossa ja/tai säiliössä on virheelliset merkinnät, varoituslipukkeet tai suurlipukkeet
  • ADR-määräysten mukaisia kirjallisia ohjeita ei ole tai kirjalliset ohjeet eivät koske kuljetettavia aineita

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: