10.2.2022 08:55
SKAL ry

SKAL: Suomen tulee tavoitella päästövähennyksiä kilpailukykynsä murentumatta

Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan eli Kaisuun. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL pitää suunnitelmaa hyvin laadittuna, mutta tunnistaa Suomen päästövähennystavoitteissa ja -keinoissa myös vakavia ongelmia. Suunnitelma ei ota riittävästi huomioon Suomen kilpailukykyä.

EU:n FF55-ilmastopaketissa Suomelle ehdotetaan taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen kiristämistä peräti 50 prosenttiin. Kaisu tähtää tämän tavoitteen toteuttamiseen. Liikenteen osalta keinovalikoimassa tukeudutaan liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2020 julkaisemaan fossiilittoman liikenteen tiekarttaan. SKAL näkee painotuksissa korjattavaa:

– Suomen päästövähennystavoitteet tulee jakaa esitettyä tasaisemmin eri toimialojen kesken - ei niin, että liikenteestä tehdään suurimman taakan kantaja, huomauttaa SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.

SKAL pitää ilmastopolitiikan suunnitelmaa tarpeellisena, mutta keinoja epätasapainoisina. Toimenpiteitä valittaessa on varottava kansallisen kilpailukyvyn menettämistä. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetyt päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa keinoilla, jotka eivät rapauta kilpailukykyä. Tällainen keinovalikoima on esitelty Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa, jota SKAL on ollut laatimassa.

Suomen ei myöskään tulisi asettaa ilmastopolitiikalleen muuta EU:ta tiukempia tavoitteita:

– Suomen kunnianhimo on astetta liian korkealla. Meidän ei tule ehdoin tahdoin asettaa itsellemme kovempia kansallisia päästövähennystavoitteita kuin muilla, sillä se vahingoittaa meitä, Ari Herrala muistuttaa.

SKALin mielestä päästövähennysvelvoitteita toteutettaessa tulee huomioida, että:

taakanjaon sisällä kansallisesti päästövähennyksiä edellytetään tasapuolisesti yhteiskunnan eri sektoreilta,
tavoitteita asetettaessa ja toimenpiteitä arvioitaessa otetaan huomioon vaikutukset elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle, ja että
Suomessa ei aseteta EU-vaatimuksia tiukempia kansallisia tavoitteita.

Faktat:

  • Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ”Kaisu” määrittelee niin kutsutun EU:n taakanjakosektorin ilmastopoliittiset toimet ja tavoitteet 10–15 vuoden ajanjaksolla.
  • Taakanjakosektori käsittää liikenteen, rakennusten lämmityksen, maatalouden, jätehuollon, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.
  • Suomi määrittelee kansallisin päätöksin, miten päästövähennykset jakautuvat eri osa-alueille.
  • EU on asettanut taakanjakosektorilla eri valtioille erisuuruiset päästövähennystavoitteet. Tällä hetkellä Suomelle on asetettu 39 prosentin päästövähennysvelvoite vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna ja sitä on esitetty nostettavaksi 50 prosenttiin.
  • Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa on asetettu painoa muun muassa hyväkuntoisen tieverkon ja digitalisaation merkitykselle päästöjen vähentämisessä. Tiekartta päivitetään maaliskuussa 2022.
  • SKAL on tilannut WSP Finlandilta selvityksen tiestön kunnon vaikutuksesta raskaan liikenteen päästöihin. Selvitys julkaistaan 3.3.2022.

Lisätietoja:
Anssi Kujala, toimitusjohtaja, SKAL, anssi.kujala@skal.fi, puhelin 0400 567 925   
Ari Herrala, edunvalvontajohtaja, SKAL, ari.herrala@skal.fi, puhelin 050 368 4248,   
Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL, heini.polamo@skal.fi, puhelin 040 5060 131

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 4 300 kuljetusyritystä ympäri Suomea. www.skal.fi; @SKALry

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: