10.12.2018 16:28
Liikennevirasto

Liikenneväylien korjausvelkaohjelma päättyy – mitä saatiin aikaan?

Liikenneväylien korjausvelkaohjelmassa 2016–2018 valtioneuvosto myönsi Liikennevirastolle yhteensä 595 miljoonan euron lisärahoituksen. Sen avulla saatiin väylien kunnon huonontuminen ja korjausvelan kasvu hetkeksi pysähtymään. Lisäksi toteutettiin muutama kalliimpi väylänpidon kunnostushanke.

Liikenneväylien korjausvelkaohjelmassa 2016–2018 myönnettiin yhteensä lähes 600 miljoonan euron lisärahoitus käytettäväksi kaikkien väylien, eli maantie-, rata- ja vesiväylien kunnossapitoon sekä niihin liittyvien digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen kolmen vuoden aikana.

Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin valtion teiden, ratojen ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon. Korjausvelkaohjelman tavoitteena oli pysäyttää korjausvelan kasvu ja kääntää se laskuun. Ohjelman valmistelussa kysyttiin asiakkailta, mitä väyläkohteita kunnostamalla saataisiin mahdollisimman suuri hyöty elinkeinoelämän kuljetuksille ja työmatkaliikenteelle.

Liikenneviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö on tyytyväinen saatuun rahoitukseen, joka toi tervetulleen lisän huonokuntoisten teiden, rataverkon ja vesiväylien kunnostamiseen: ”Rahoituksen tärkein saavutus oli se, että väyläverkkojen huonontuminen ja korjausvelan kasvu kyettiin pysäyttämään. Etenkin maantieverkolla pystyttiin panostamaan myös vähäliikenteisen tieverkon kunnostamiseen. Tätä ei oltu voitu tehdä vähään aikaan seutu- ja yhdysteille. Näin pystyttiin tukemaan muun muassa metsä- ja bioteollisuuden toimintaedellytyksiä.”

Tienkunnostustoimet ja digitalisointi näkyvät pitkällä aikavälillä

Tienkäyttäjille ei välttämättä näy vielä se, että korjausvelkaohjelman lisärahoituksen käytössä on panostettu laatuun. Teiden päällysteitä on nyt uusittu aiempaa järeämmillä toimilla, kuten paksummalla päällystekerroksella ja kunnostamalla myös teiden rakenteita. ”Tämä helpottaa kunnossapitoa tulevaisuudessa”, Männistö kertoo.

Osana ohjelmaa pystyttiin edistämään väylien kunnossapidossa myös digitalisaatiota, jonka osuus oli 35 miljoonaa euroa. Digitaalisissa hankkeissa uudistettiin liikenne-, väylä- ja liikkumistietojen tuottamista, ylläpitoa ja jakelua monipuolisesti. Tavoitteena on aiempaa parempi aikataulujen pitävyys, väylien kunto, tiedotuksen reaaliaikaisuus sekä väylien käyttäjien turvallisuus ja tyytyväisyys. Uutisoimme digitaalisista kehitysprojekteista tarkemmin lähiviikkoina.

”Teiden kunnostuksen tavallista järeämmät toimet ja digitaaliset uudistukset kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen. Kaikki tämä olisi jäänyt tekemättä, jos lisärahoitusta ei olisi ollut,” Vesa Männistö toteaa.

Merkittäviä kunnostuskohteita: Jännevirta, Aurora ja rataverkon turvalaitteet

Lisärahoitus antoi mahdollisuuden toteuttaa myös joitakin kalliimpia erityishankkeita, joita muutoin ei olisi voitu tehdä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Jännevirran silta, rautateiden turvalaitteiden uusiminen sekä pohjoisessa toteutettu Aurora-hanke, jossa luotiin automaattisen liikenteen testialue ja toteutettiin mittava tienparannushanke valtatiellä 21. Näin mittavien kohteiden mahduttaminen perusväylänpitoon on normaalisti mahdotonta.

Miksi tienkäyttäjien tyytymättömyys edelleen jatkuu?

Tuoreen tutkimuksen mukaan tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon kuntoon ei kuitenkaan parantunut. Rahoitusjakson aikana saatiin tienkäyttäjien tyytymättömyyden kasvu lähinnä pysähtymään. Syyksi Männistö näkee sen, että vaikka korjausvelkaohjelman rahoitussumma oli suuri, se oli kuitenkin vain pieni osa kokonaistarpeesta.

”Käytännössä vuodessa saatiin vain noin 20 % lisä kunnossapidon rahoitukseen ja kun se jaettiin ympäri maata, niin se ei näy tielläliikkujille merkittävänä parannuksena. Vähäliikenteinen maantieverkko oli päässyt niin huonoon kuntoon, että kolmen vuoden lisäpanostus ei saanut sitä hyvälle tasolle,” Männistö toteaa.

Toisena syynä hän näkee sen, että lisärahoituksella ei kolmen vuoden aikana tehty erityisiä investointeja talvihoitoon, johon hänen mukaansa yleensä ollaan tyytymättömiä. Tämä korostui etenkin, kun talvet sattuivat olemaan vaihtelevien keliolosuhteiden johdosta poikkeuksellisen haastavia. Tilanteeseen odotetaan parannuksia pidemmällä aikavälillä uusien talvihoidon linjausten ja uuden talvihoidon urakkamallin astuttua voimaan.

Kunnon heikkeneminen huolestuttaa

Kun rahoitus on nyt pudonnut ohjelmaa edeltävälle tasolle, edessä on väyläverkkojen kunnon heikentyminen. Männistö on huolissaan siitä, että korjausvelkaohjelman hyödyt tulevat syötyä aika nopeasti. Tie- ja rataverkon sekä vesiväylien kelvollinen kunnossapito on ehdoton edellytys elinkeinoelämän toimintakyvyn takaamiseksi sekä kaikkien kansalaisten turvallisen liikkumisen varmistamiseksi. Pysyvä lisärahoitus väylien kunnossapitoon tarvitaan kipeästi.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija Vesa Männistö, väyläomaisuuden hallinta, Liikennevirasto, p. 0295 34 3569
Korjauskohteet kartalla ja lisätietoa mm. kohteiden valintaperusteista

Tiedote Liikenneviraston sivulla

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: