23.2.2021 14:30
Rakennusteollisuus RT

Liikenne 12 -suunnitelma tähtää pitkäjänteisyyden lisäämiseen, mutta kunnianhimotaso on vaatimaton

 

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lausunnolla ollut luonnos tuo kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä liikenneverkon kehittämiseen. Huolestuttavinta suunnitelmassa on kuitenkin riittämätön rahoitustaso ja puutteellinen näkemys liikenneinvestointien merkityksestä Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan, ja sen tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Suunnitelman luonnosta koskevassa yhteisessä lausunnossaan Rakennusteollisuus RT ja INFRA ry pitävät päämäärää ja sen toteuttamiseksi kaavailtua kolmiportaista mallia erinomaisina. Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus helpottavat resurssien tehokasta allokointa ja yritystoiminnan pitkän aikavälin suunnittelua.

Jatkuvasti päivitettävän strategisen tilannekuvan avulla on tarkoitus varmistaa suunnitelman tavoitteiden ja liikenneverkon kehittämiselle asetettujen kriteerien toteutuminen. Väylävirasto laatii havaittujen tarpeiden pohjalta suunnitteluohjelman liikennehankkeiden toteutukseen sekä investointiohjelman seuraavaksi 6–8 vuodeksi. Tämä konkretisoi suunnitteluohjelman sisältämien hankkeiden toteuttamisjärjestyksen ja rahoituksen.

”Suunnitelma viitoittaa selkeästi tien eteenpäin. Jotta reitillä pysytään, se edellyttää yli hallituskausien ulottuvaa vahvaa parlamentaarista sitoutumista myös rahoitukseen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Investointien tekeminen vain pakon edessä on kestämätön lähtökohta

Kokonaisrahoituksessa pyrkimyksenä on kohdentaa liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen vuosittain määräraha, joka vastaa keskimäärin yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä ei kuitenkaan toteudu suunnitelmaan kirjatutuissa luvuissa.

Perusväylänpidon vuosittainen rahoitustaso on noin 1,4 miljardia euroa vuodesta 2025 lähtien. Lisäksi rahoitus on tarkoitus sitoa yleistä kustannustasoa kuvaavaan indeksiin, jottei kustannusten nousu syö väylien hoitoa ja korjausta.

”Perusväylänpidon rahoitus on suunnitelmassa muuten hyvällä tasolla, mutta vuosien 2023 ja 2024 määrärahoihin on tulossa hälyttävä kuoppa, joka tulisi pikimmiten paikata.”

Suunnitelman heikoimpana kohtana ovat kehittämisinvestoinnit etenkin tieverkkoon, missä on selkeä epäsuhta tilannekuvan mukaisiin investointitarpeisiin nähden. Liikenneverkkojen kehittämiseen ollaan varaamassa keskimäärin 500 miljoonaa euroa vuodessa, kun summan tulisi käytännössä olla kaksinkertainen.

Erityisen huolestuttava on suunnitelman linjaus, jonka mukaan liikenneverkon uusia kehittämishankkeita tehdään, kun se on ainut mahdollisuus valtakunnallisesti merkittävien pullonkaulojen ja haasteiden ratkaisemisessa. 

”Rahoitukseen tarvitaan merkittävä kunniahimotason nosto ja ymmärrystä kehittämisinvestointien todellisesta luonteesta. Investoinnit ovat välttämättömiä alueiden saavutettavuuden ja kilpailukyvyn sekä elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Kaupungistuvassa Suomessa investoinnit ovat kestävän kasvun edellytys ja ne vivuttavat myös asuntorakentamista ja palveluiden kehittymistä”, Randell toteaa.

Rahoituspohjan laajentaminen tulee tarpeeseen

Suunnitelmassa on tarkoitus lisätä valtion rahoituksen ulkopuolisten rahoituslähteiden käyttöä, mikä tarkoittaa kaupunkien ja kuntien, teollisuuden ja EU:n rahoitusosuuksia. EU-rahoituksen saannon kasvattaminen on tärkeää ja vaatii kansallisen vaikuttamisen nostamista uudelle tasolle.

”Periaatteellisella tasolla linjaus on hyvä, mutta se ei saa johtaa tilanteeseen, jossa etenkin kuntien rahat menevät liikenneinvestointeihin, joiden rahoittamisesta valtio on aiemmin vastannut. Kunnilla tulee olla mahdollisuus tehdä omaa pitkäjänteistä investointipolitiikkaansa ja tukea omaa kasvuaan”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan johtaja Paavo Syrjö sanoo.

Syrjö painottaa, että myöskään suurten kaupunkien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien MAL-sopimusten ja Liikenne 12 -suunnitelman kytkentä ei voi olla pelkästään kustannusjaon näkökulmasta tehty. MAL-ajattelulla tulee vaikuttaa koko talouden dynamiikkaan.

”Päätökset suurten raideliikennehankkeiden rahoittamisesta ja rakentamisesta pitäisi saada aikaan pikaisesti. Tämä mahdollistaisi myös suunnitelmallisen EU-tuen hakemisen ja saamisen. Hankeyhtiöiden perustaminen suunnitteluun on hyvä asia, mutta se ei ratkaise koko haastetta.”

Lisätietoja:

Rakennusteollisuus RT on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten, teknisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja kuusi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, LVI-tekninen urakointi, Talotekniikka ja Pinta.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: