15.9.2021 13:00
SKAL ry

Lausunto luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022-2029

Lausuntopyyntö VÄYLÄ/4852/04.00/2021 2.7.2021

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022-2029. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
 
Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 –suunnitelman, toimeenpanoa. Vuosien 2022-2029 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista.
 
Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja erityisesti seuraavista asioista, jotka se on jakanut viiteen osioon. SKAL on jakanut lausuntonsa esitettyjen kysymysten ja teemojen alle.
 

1. Onko investointiohjelmassa kuvattu ymmärrettävästi sen valmisteluperiaatteet?

SKAL katsoo, että investointiohjelmaluonnoksessa on kuvattu sen laatimisperiaatteet ymmärrettävästi.
 

2. Investointiohjelman laatimista ovat ohjanneet Liikenne 12 –suunnitelman lähtökohdat, tavoitteet, strategiset linjaukset ja toimenpiteet. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin? Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

SKAL toteaa, että investointiohjelmaluonnos on laadittu Liikenne 12 -suunnitelman lähtökohtien mukaisesti. SKAL kuitenkin katsoo, että sitä kautta myös Liikenne 12 -suunnitelman puutteet näkyvät investointiohjelmaluonnoksessa. Liikenne 12 -suunnitelman eri liikennemuotojen välinen rahoituksen jakautuminen (erityisesti ratahankkeiden suosiminen) ohjaa liian jäykästi investointioh-jelmaa. Kun Liikenne 12 -suunnitelmassa ei ole huomioitu koko tieverkon kunnon vaikutusta hiilidioksidipäästöihin, eikä tehty kattavaa vaikutusarviointia tiestön pa-rannustoimille, vaikuttaa se investointiohjelmaluonnokseen siten, että tiehankkei-den vaikuttavuutta hiilidioksidipäästöihin pidetään vähäisenä.
 
SKAL haluaa tuoda esiin esimerkiksi sen, että pistemäisissä kohteissa pyritään saamaan aikaiseksi pitempiä yhtenäisiä 80 km/h jaksoja. Näiden todetaan hyödyttävän erityisesti raskasta liikennettä kuljetusten palvelutason ja taloudellisten kasvun edellytysten paranemisen muodossa. SKAL katsoo, että mm. näillä pistemäisille sujuvuutta parantavilla toimilla on merkittävä vaikutus myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen muodossa, mikä tulisi ottaa huomioon vaikutusten arvioinneissa.    
 

3. Onko mielestänne ohjelmaa mahdollista muuttaa Liikenne 12 –suunnitelman talousraamin puitteissa siten, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet toteutuisivat paremmin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin mukaan tulos olisi parempi? Miten muuttaisitte ohjelmaa ja miten perustelette paremmat vaikutukset?

SKAL katsoo, että Liikenne 12 -suunnitelman talousraamin kiinteä jakaminen eri liikennemuotojen kesken on ongelmallista. Maantieverkon rahoitusosuus suhteessa rataverkkoon on liian pieni jo pelkästään suhteutettuna kuljetettuihin tavaramääriin. Kun vielä huomioidaan ohjelmaluonnokseen valittujen hankearvioitujen tiehankkeiden ja ratahankkeiden hyöty-kustannnussuhteet, ihmetyttää ratahankkeiden suurempi rahoitusosuus. Valittujen tiehankkeiden H/K-suhde on 2,3 ja ratahankkeiden H/K-suhde on 0,6. SKAL esittää, että investointiohjelmassa otetaan paremmin huomioon eri hankkeiden H/K-suhteet. 
 
SKAL esittää, että tiehankkeiden vaikutukset myös hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen otetaan paremmin huomioon. Kun huomioidaan kaikki liikenteen sujuvuuden paranemisen ja vierintävastuksen vähenemisen vaikutukset, on tiestön kunnon paranemisella SKAL:n näkemyksen mukaan suuri vaikutus erityisesti raskaan kaluston hiilidioksidipäästöihin. Vastaavasti niillä ei juurikaan lisätä raskaan kaluston liikennemääriä. Asiakas valitsee liikennemuodon ja kuljetukset toteutetaan joka tapauksessa, oli tiestön kunto millainen tahansa. 
 
Lisäksi SKAL toteaa, että pääväyläasetuksen ja TEN-T ydinverkon saattaminen säädösten vaatimalle tasolle olisi vieläkin paremmin huomioitava investointiohjelmassa. 
 

4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa? Saako Väylävirasto riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa väyläverkon kunnossapito- ja kehittämistarpeista mm. alueellisen liikennejärjestelmätyön, väylien suunnittelun ja asiakkuusyhteistyön avulla?

Vaikka SKAL pitää yhteistyötä Väyläviraston ja ELY-keskusten kanssa hyvänä, SKAL kuitenkin katsoo, että erityisesti raskaan liikenteen osalta investointiohjel-man laatimisen kohdalla olisi tarvetta huomattavasti kiinteämmälle yhteistyölle sekä alueilla että keskusjärjestötasolla. 

5. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

SKAL toteaa, että maantieverkon kunnon parantamisen, korjausvelan poistami-sen ja raskaan liikenteen pullonkaulojen (liittymät ja sillat) poistamisen vaikutukset hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen tulee ottaa investointiohjelmassa paremmin huomioon. 
 
Vaikka Liikenne 12 -suunnitelmassa on viittauksia fossiilittoman liikenteen tie-karttaan, ei tämä SKAL:n mielestä tule riittävästi esiin investointiohjelmaluonnoksessa. Lisäksi SKAL toteaa, että fossiilittoman liikenteen tiekartassa tien kunnon päästövähennyspotentiaaliksi on kirjattu 0,14 %, kun se liikenne- ja autoalan vähähiilisyystiekartassa on raskaan liikenteen osalta 5 %. SKAL pitää valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista lukemaa epäuskottavana.
 
SKAL edellyttää, että aidosti selvitetään myös tiehankkeiden mahdollisuudet saada CEF-rahoitusta.
 
Lisäksi SKAL on huolissaan siitä, toteutuvatko Liikenne 12 – suunnitelman ja investointiohjelman mukaiset suunnitelmat lopullisissa valtion budjeteissa.
 

Listaus investointiohjelman ulkopuolelle jääneistä vihreää siirtymää tukevista tiehankkeista, arvoltaan yli miljardi euroa (1093 M€) 

Varsinais-Suomi ja Satakunta 

1. E 18, Turun kehätie 
 
Hanke on EU:n ydinverkkokäytävän osa, jonka vaikutuspiirissä on kaksi käytävään kuuluvaa, Suomen ulkomaankaupan kannalta sekä Suomen ja Ahvenanmaan huoltovarmuuden näkökulmasta elintärkeää satamaa (Turku ja Naantali) sekä ydinverkkokäytävään kuuluva lentokenttä (Turku). 
Parhaillaan Turun kehätien kahta ensimmäistä vaihetta Kauselan ja Kirismäen välillä rakennetaan Raision kohta on mukana investointohjelmassa. Raisio – Naantali tarvitsee vielä rahoituksen: 
Raisio – Naantali (158 M €, H/K suhde 0,8)
Raisio – Naantali sai 7/2020 lisäbudjetissa rahoituksen tiesuunnitelman laa-timiseen.
 
2. VT 9 Turku – Tampere yhteysväli (118 M €, H/K suhde 1,76) 
 
Valtatie 9 välillä Turku–Akaa ja rataosuus välillä Turku–Toijala on huono-kuntoisin osa Etelä-Suomen kasvukolmiota. Hanke on yhteinen Varsinais-Suomen, Pirkanmaa ja Kanta-Hämeen kanssa. Tavaraliikenteen kannalta VT 9 on merkittävä ulkomaankaupan yhteys ydinverkkokäytävän satamiin Turku ja Naantali. Yhteysväli on jaettu viiteen tiejaksoon ja yhteen ratajaksoon. Kullekin jaksolle on palvelutasoperusteisesti määritelty lukuisia toimenpiteitä tuottavuuspyramidin eri tasoilta ml. maankäytön suunnittelu. 
Yhteysvälihankkeen toteutuksen seurauksena yhdyskuntarakenteen hajau-tuminen vähenee ja palvelujen saavutettavuus turvataan. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee tehokkaimmilla toimilla 0,37 onnettomuut-ta/v ja kuolemat 0,19 kuolemaan johtanutta onnettomuutta/10v. 
Tiekuljetusten nopeudenvaihtelut tasoittuvat, päästöt vähenevät ja matka-ajasta tulee ennakoitavaa. Raideliikenteen häiriöalttius vähenee ja asemien palvelutaso pyöräilijöille paranee. Pysäkkien ja liityntäpysäköinnin paranta-minen nostaa linja-automatkojen palvelutasoa.
 
3. VT 8, parantaminen Laitilan kohdalla (35 M €, H/K suhde 1,2)
 
Tiejakso Laitilan keskustan kohdalla poikkeaa muusta vt 8 tieosuudesta, eikä täytä tärkeimmille päätieyhteyksille asetettuja tavoitteita. Parantamisen tavoitteena on korjata puutteet tien laatutasossa, liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa sekä tukea kaupungin kehittymisedellytyksiä. Vt 8:lla ei ole korvaavaa rautatieyhteyttä.
Tavoitteena on liikenteen, Laitilan keskustan maankäytön kehittämisen ja taajamakuvallisten tavoitteiden yhteensovittaminen EU:n TEN-T kattavan verkon vaatimusten kanssa. Länsirannikon keskeinen elinkeinoelämän satamayhteys ja pääväylä paranevat kohti sen palvelutasotavoitteita vastaavaa tasoa. Kuljetusten nopeudenvaihtelut valtatiellä 8 ja Uusikaupunki -Harjavalta (kt 43) suunnassa tasoittuvat, jolloin päästöt pienenevät. Myös matka-ajasta tulee ennakoitavampaa, jolloin logistiikkatoimintojen tehokkuus paranee. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteille. Liikenteen meluhaitat asutukselle pienenevät. Mahdollistaa keskustan kehittämisen kaupungin tavoitteiden mukaisesti, Uusi hankearviointi valmistuu 2020 ja tiesuunnitelman laatiminen on käyn-nissä, nähtävillä pito päättyi 30.10.2020. 
 
4. Kantatie 52, Salon kohta vaihe 2 (37 M €, H/K suhde 1,6)
 
Hankkeessa toteutetaan Salon keskustan itäpuolelle uusi päätieyhteys. Hanke edistää Salon elinkeinoelämän edellytyksiä parantamalla yhteyksiä E18-tielle. Ohjaamalla läpikulkeva liikenne pois Salon keskustasta (= katu-verkolta) parannetaan keskustan turvallisuutta ja viihtyisyyttä, maankäytön kehittämisedellytyksiä sekä kantatien liikenteen sujuvuutta. Salon Korven-mäkeen rakennetaan parhaillaan ekovoimalaitosta, jonka tarvitsema kierrä-tyskelvoton jäte ja muu sen toiminnasta aiheutuva tavaraliikenne käyttää pääsääntöisesti ko. tieyhteyttä. Korvenmäen teollisuusalueen yhteydet MT 110 varressa paranevat. 
Yhteyttä käyttää myös voimakkaasti kasvanut Hangon sataman tavaraliiken-ne läntiseen Suomeen sekä Pirkanmaalle ja Kanta-Hämeeseen. 
Nämä liikenteet on saatava pois Salon keskustasta. Valtatiellä liikenteen turvallisuus sekä sujuvuus paranevat ja ympäristövaikutukset pienenevät verrattuna nykytilanteeseen. Läpikulkuliikenteen haitat Salon keskusta-alueella vähenevät ja näin ollen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus parane-vat kantatiellä 52. Metsä- ja kemianteollisuuden toimintaedellytykset paranevat. Kuljetusten turvallisuus, kustannustehokkuus ja häiriöttömyys parane-vat. Hanke edistää myös valtakunnallisia päästötavoitteita vähentämällä ras-kaan liikenteen pysähdyksiä. Kantatien liikenne siirtyy alueelle, jossa on oh-jearvot täyttävä meluntorjunta.
 

Uusimaa, Pääkaupunkiseutu ja Helsinki 

5. VT 25 HANKO - MÄNTSÄLÄ, 1. VAIHE (84 M €, H/K suhde 1,8)
 
VT 25 on Hangon sataman keskeisin tieyhteys sekä Länsi-Uudenmaan pääväylä pk-seudulle. Tieosuudella on suuri raskaanliikenteen osuus (700- 1400 ajon/vrk). Nykymuodossaan aiheuttaa merkittävää haittaa kuljetusten sujuvuudelle ja liikenneturvallisuudelle. Toteuttamisella saavutettavissa 5100 tonnin vuotuinen alenema liikenteen hiilidioksidipäästöihin. 
 
6. Kehä I pullonkaulat 2. vaihe, Helsinki-Espoo (79 M €, H/K suhde 1,3 - 6,4)
 
Hankkeen toteuttamisella pystytään parantamaan Kehä I:n, joka on pääkau-punkiseudun keskeinen kehäväylä ja Suomen vilkkain maantie, liikennejär-jestelmän toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Ratkaisevassa roolissa ovat nykyisten valo-ohjattujen tasoliittymien muuttaminen eritasoliittymiksi ja lisäkaistojen rakentaminen Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välille.
 
7. VT 25 MELTOLA-MUSTIO (13 M €, H/K määritetään hankearvioinnissa)
 
VT25 on Hangon sataman keskeisin tieyhteys ja Länsi-Uudenmaan pääväylä. Suunnitteluväli Meltola-Mustio on tien liikenneturvattomin osuus, tie-osuuden geometria on mutkainen ja kapea. Raskasta liikennettä keskimäärin 728 ajoneuvoa/vrk (keskimääräinen liikenne kaikkiaan 4 980 ajoneu-voa/vrk). 
Pohjanmaa
 
8. VT 8 Vaasa - Kokkola (89 M €, H/K suhde 2,0)   
 
9. VT 3 Tampere - Vaasa, 1. vaihe loppuunsaattaminen (64 M€, H/K suhde määritetään hankearvioinnissa) 
 
Tien liikenneturvallisuus on monin paikoin erittäin heikko. Tieosuudella tapahtuu joka vuosi noin 30 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta, joissa kuolee noin 3 ja loukkaantuu noin 30 ihmistä. Tiellä on vaikea ohittaa, jolloin syntyy jonoutumista. Hanke vähentää raskaan liikenteen päästöjä. 
Investointiohjelmassa Alaskylä-Parkano, Koskuen ja Rajalanmäen kohdat sekä vt19 liittymä (34 M€, puuttuu vielä loppu 30 M€)
10. VT 19 Seinäjoki – Lapua  (50 M €, H/K suhde 2,6) 
 
Tieosuus on merkittävä pullonkaula välillä Pohjanmaa – Helsinki. Etelä-Pohjanmaan pääväyläasetuksen mukainen valtaväylän, valtatien 19, liiken-nemäärät ovat nopeassa kasvussa. Onnettomuusalttiin tieosuuden Nurmo–Lapua leventäminen nelikaistaiseksi ja liittymien muutostyöt parantavat liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta ja vähentävät liikenteen päästöjä. 
 
1. vaihe käynnissä (25 M€, puuttuu vielä loput 25 M€)
 

Keski-Suomi ja Itä-Suomi

11. VT 4 Vaajakosken kohdalla (139 M €, H/K suhde määritetään hankearvi-oinnissa)  
 
Valtatie 4 (E75) on osa tärkeää valtakunnallista ja kansainvälistä päätieyhteyttä pääkaupunkiseudulta Keski-Suomen kautta Pohjois-Suomeen. Valta-tie 4 on osa TEN-T ydinverkkoa, raskaan liikenteen runkoyhteyttä sekä suurten erikoiskuljetus-ten verkkoa. Valtatie 4 on määritetty LVM:n pääväyläasetuksessa kuuluvaksi palvelutasoluokkaan 1. Tiellä on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän kuljetuksille, että henkilöliikenteelle. 
 
Valtatie 4 parannetaan moottoritienä Haapalahden ja Vaajakosken välillä sekä valtatie 9 Kanavuoren ja Ruokosaaren välillä. Hankkeeseen kuuluu kaksi uutta eritasoliittymää, kaksi uutta vesistösiltaa sekä nykyistä Haapalahden eritasoliittymää parannetaan. Tieliikenteenmelulta suojataan parannuksen yhteydessä laajahko alue.  Hankkeella edistetään Jyväskylän pyöräbaanaverkon laajentumista Vaajakoskelle.
 
 
12. VT 4 Leivonmäki-Vaajakoski, Jyväskylä, Toivakka ja Joutsa (30 M€, Hankkeesta ei ole tehty hankearviointia eikä laskettu H/K suhdetta) 
 
Valtatie 4 on Jyväskylän ja Toivakan välillä myös tärkeä työmatkaliikenteen reitti. Suunnitteluosuuden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL 2017) on noin 6200 - 7600 ajoneuvoa ja raskaan liikenteen osuus noin 11 - 17 %. 
 
Valtatie on vilkasliikenteinen ja raskasta liikennettä on paljon. Valtatiellä ei ole riittävästi turvallisia ohituspaikkoja. Valtatien suuresta liikennemärästä johtuen tasoliittymistä valtatien liikenteen sekaan liittyminen on vaikeaa ja turvatonta.
 
Hankkeen on arvioitu parantavan merkittävästi elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentävän häiriöherkkyyttä.
 
Leivonmäen pohjoispuolella, Vestonmäen kohta ja Oravasaaren etl inves-tointiohjelmassa (25 M €, puuttuu vielä 5 M€)
 
 
13. VT 5 Leppävirta-Kuopio (120 M €, H/K suhde 0,73)  
 
Valtatie 5 Helsingistä Sodankylään on valtakunnallisesti tärkeä itäisen Suomen pääväylä. Hanke parantaa merkittävästi Leppävirta–Kuopio-osuuden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, jolloin mm. tavaraliikenteen toimintavarmuus ja matka-aikojen ennustettavuus paranevat. Hanke parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luo sille uusia kehittymismahdollisuuksia. Hanke tukee suunnittelualueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämismahdollisuuksia. 
 
14. VT 13 Mikkeli-Lappeenranta (96 M €, H/K suhde 0,73) 
 
Päätieksi huonolaatuinen valtatie 13 on tärkeä teollisuuden kuljetusreitti ja yhteys keskisestä Suomesta Venäjän rajanylityspaikoille ja Hamina-Kotka satamiin. Tietä parannetaan vaiheittain linjausmuutoksilla, ohituskaistajärjestelyillä sekä liittymä- ja kevyen liikenteenjärjestelyillä. Ristiinan kohta ja Savitaipaleen Myttiönmäki ovat kiireisimmät parantamiskohteet.
 
15. VT 23 Varkaus - Viinijärvi (53 M €, H/K suhde määritetään hankearvioinnissa) 
 
Valtatie 23 toimii poikittaisena yhteytenä länsirannikolta Keski-Suomen kautta Joensuuhun. Varkauden ja Viinijärven välisellä osuudella tie toimii keskeisenä väylänä Pohjois-Karjalan alueen ja Varkauden seudun elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksille. Alueella on erityisesti paljon metsäteollisuuden kuljetuksia.
 
Nykyinen valtatie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Näkemäolosuhteet ovat monin paikoin huonot. Tien puutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti raskaal-le liikenteelle. 
Hanke vähentää raskaan liikenteen päästöjä.
Käynnissä Varkaus- Varpaisenmäki (10,5 M€, puuttuu 42,5 M€)
 
16. MT 471 Hanhivirran lossin korvaaminen sillalla (17 M €, H/K suhde 1,43)
 
Hanhivirran lossi esitetään korvattavaksi ratkaisulla, jossa maantie 471 linjataan lossin länsipuolelle ja laivaväylän kohdalle rakennetaan teräsbetonikantinen liittopalkkisilta. Sillan kokonaispituus on 492 m, hyötyleveys 8,5 m ja alikulkukorkeus 24,5 m. Siltaa varten rakennetaan kaikkiaan noin 2 kilometriä uutta maantietä. Kiinteä yhteys mahdollistaa vapaan tieliikenteen kulkemisen vesistön ylitse ja nopeuttaa ajoneuvoliikenteen liikkumista. 
 

Kaakkois-Suomi

17. Valtatie 15 Kotka-Kouvola väli 2. vaihe (6 M€)
 

Pohjois-Suomi 

 
18. Valtatie 21:n osalta investointiohjelmassa on mukana kaksi kohdetta, tarvetta jää vielä paljon
 
 
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
 
Iiro Lehtonen             Ari Herrala
toimitusjohtaja           edunvalvontajohtaja

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: