26.2.2021 10:49
SKAL ry

Lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021–2032

Lausuntopyyntö LVM/1354/01/2019 21.1.2021

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021–2032 sekä sen vaikutusten arvioinnista, johon sisältyy viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövai-kutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
 
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 on strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen perustuu maanteistä ja liikennejärjestelmästä annettuun lakiin.

 

Väyläverkon rahoitus

Suomessa kuljetettiin maanteiden tavaraliikenteessä 85 % tavaratonneista ja 65 % tonnikilometreistä vuonna 2018. Vastaavasti rautateiden osuus oli 13 % tavaratonneista ja 28 % tonnikilometreistä. Maanteiden tavaraliikenne on kiistatta keskeisin kuljetusmuotomme tavaravirroille. Rautateiden osuus EU-vertailussa on jo korkealla tasolla, eikä sen lisääminen ole järkevää ohuiden tavaravirtojen johdosta. Tämä tavaravirtojen jakauma tulee ottaa huomioon tiestöä painottaen, kun kohdistetaan varoja väylien kunnossapitoon ja investointeihin. 
 
Lausuttavana olevassa luonnoksessa valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi painopiste on edelleen rataverkossa. Kehittämisrahasta 44 % kohdistuisi tieverkolle ja 52 % raiteille. Vaikka tieverkon osuus on kasvanut syyskuussa esitel-lystä, SKAL katsoo, että tällainen rahanjako ei edelleenkään ole perusteltua elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeiden kannalta. Lisäksi uusissa kehittämisinves-toinneissa maanteiden osuus on edellä mainittuakin pienempi ja erityisesti suunnittelukauden loppua kohti maanteiden osuus rahoituksesta pienenee. 
 
SKAL pitää hyvänä, että luonnoksessa perusväylänpito saa pitää rahoituksensa ja korjausvelan ei pitäisi kasvaa, vaan hieman laskea. SKAL ei pidä hyvänä, että pe-rusväylänpidon osalta rautateiden suhteellinen osuus kasvaa vertailuvaihtoehtoon verrattuna. Lisäksi SKAL pitää suurena riskinä korjausvelan vähentämiselle vuosien 2023-2024 notkahdusta määrärahatasossa. SKAL edellyttää, että tavoitteeksi on asetettava korjausvelan poistaminen kokonaan.
 

Päästövähennykset

Luonnoksen mukaan valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sovitetaan yhteen liikenteen päästövähennyskeinojen osalta fossiilittoman liikenteen tiekartan kanssa. Tämä menettely jättää päästövähennystavoitteiden määrän avoimeksi ja tekee keskinäisestä riippuvuussuhteesta epämääräisen. SKAL esittää, että fossiilittoman liikenteen tiekartassa asetetaan selkeät tavoitteet, kuinka paljon päästövähen-nyksiä valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla on saavutettava ja suunnitelmassa huomioidaan nämä asetetut tavoitteet. 
 
Tiestön kunnolla on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tiepäällysteen epätasaisuus, päällystevauriot ja urautuminen lisäävät merkittävästi poltto-aineenkulutusta. Polttoaineenkulutuksen kasvu johtuu huonokuntoisen ja karkean tien pinnan aiheuttamasta suuremmasta vierintävastuksesta sekä epätasaisen pinnan aiheuttamasta ylimääräisestä hidastusten ja kiihdytysten tarpeesta. Tienpinnan epätasaisuus ja päällystevauriot lisäävät polttoaineenkulutusta erityisesti raskaassa liikenteessä, jossa vierintävastuksen merkitys kulutukseen on suuri. Myös talvikunnossapidolla on suuri vaikutus polttoaineenkulutukseen ja päästöihin. Sohjoinen tienpinta saattaa jopa kaksinkertaistaa yhdistelmäajoneuvon polttoaineenkulutuksen.
 
Viime keväänä julkaistun liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekar-tan mukaan tienpintojen paremmalla kunnolla sekä oikea-aikaisella talvikunnossapidolla on arvioitu voitavan alentaa maantieliikenteessä syntyviä hiilidioksidipäästöjä henkilöautoilla 2,0 prosentilla, pakettiautoilla 2,5 prosentilla ja kuorma- ja linja-autoilla 5,0 prosentilla. Tasaisempi tien pinta ja talvikunnossapidon parantaminen edellyttävät merkittävää lisäystä tien kunnossapidon rahoitukseen. Samalla parannetaan liikenneturvallisuutta ja vähennetään ajoneuvojen huolto- ja polttoainekustannuksia merkittävästi. 
 

Logistiikan digitalisaatio

Luonnoksessa viitataan logistiikan digitalisaatiostrategiaan. SKAL katsoo, että on hyödyllistä lisätä tieverkolta ja kalustosta erilaisten anturien kautta saatavan, väylän käyttöä koskevan tiedon hyödyntämistä ja parantaa tiedon ajantasaisuutta ja maan-tieteellistä kattavuutta. Tien kunnossapitoa varten tarvittavan tiedon saatavuuden ja laadun parantaminen edistää elinkeinoelämän kuljetusten tarpeita. 
 
Kannatettavaa on myös se, että väyläverkolla tarjottavaa reaaliaikaista tietoa hyödynnetään kuljetusten sujuvoittamiseen ja suunnitteluun niin, että häiriöt vähentyvät ja kuljetusketjut kulkevat mahdollisimman ennakoitavasti ja sujuvasti.
 
Kunnossapidossa oikea-aikainen tieto edistää tienhoitoa ja siten kuljetusten sujuvuutta ja tehokkuutta. Se koskee myös talvikunnossapitoa ja yhteistyötä kuljetusyritysten kanssa alemmalla tieverkolla esimerkiksi metsäteollisuuden ja maitotilojen kuljetuksissa. SKAL kannattaa pilotointeja väylien kunnossapidon tehostamiseen.
 
SKAL katsoo, että yleisesti tiedon sähköistäminen ja tiedon mutkaton liikkuminen järjestelmästä toiseen pitää mahdollistaa ja sitä pitää tukea. Tavarankuljetukseen liittyvän tiedon avaaminen yleisesti kaikille lain pakottamana ei kuitenkaan ole hy-väksyttävää. Tiedon jakamisessa on myös otettava huomioon rahtitietojen yrityssalainen luonne, sekä yksityisyydensuojaan ja liikesalaisuuksiin liittyvät kysymykset. Tiedolla on omistajansa, ja tätä omaisuudensuojaa on syytä kunnioittaa lainsäädännössä
 
Luonnoksessa todetaan valtion selvittävän mahdollisuutta parantaa vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvän tiedon saatavuutta kuljetusketjuissa ja viranomaisten käyttöön. Kuljetusyritykset ja asiakkaat eivät kannata tiedon avaamista. SKAL vastustaa tiedon avaamista esimerkiksi siinä muodossa kuin VAK-lakiuudistuksessa on esitetty, koska sillä aiheutettaisiin tarpeetonta rasitusta vain suomalaisille yrityksille.
 

EU-rahoituksen hyödyntäminen 

Luonnoksen mukaan EU-rahoituksen eli pääasiassa Verkkojen Eurooppa -välineen osalta pääpaino tulevalla CEF-rahoituskaudella Suomen osalta on rahoituksen saaminen ydinverkkokäytävien ratahankkeisiin ja niiden suunnitteluun. SKAL esittää, että EU-rahoitusta haetaan myös tiehankkeisiin. Samoin SKAL esittää, että EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta hyödynnetään tiehankkeissa.
 

Taukopaikkaverkko

 
SKAL kannattaa luonnoksen esitystä, jonka mukaan laaditaan suunnitelma valtakunnallisen raskaan liikenteen taukopaikka- ja siirtokuormausalueverkon kehittämisestä ja sen pohjalta laaditaan toteuttamissuunnitelma, jossa määritetään verkon kehittämistarpeiden lisäksi mm. yhteistoimintamalli eri osapuolten roolista ja huomioidaan mahdollisuudet reaaliaikaisen informaatiojärjestelmän kehittämiseksi. SKAL esittää, että jokaisen tiesuunnitelman yhteydessä arvioidaan taukopaikan tarpeellisuus ja lisätään taukopaikat jo suunnitelman alkuvaiheessa.  
 
 
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
 
Iiro Lehtonen        Ari Herrala
toimitusjohtaja      edunvalvontajohtaja

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: