25.2.2016 15:33

Kirjallinen asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä (HE 123/2015 vp) eduskunnalle liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Kirjallinen asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä (HE 123/2015 vp) eduskunnalle liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Liikenne- ja viestintävaliokunta

liv@eduskunta.fi

Lausuntopyyntö, HE 123/2015 vp

Kirjallinen asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä (HE 123/2015 vp) eduskunnalle liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (myöh. SKAL) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä liikennevakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennevakuutuslaki ja esityksen yleisenä tavoitteena on liikennevakuutuslain rakenteen uudistaminen siten, että lainsäädännöstä ilmenisivät selkeästi eri osapuolien oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi tarkoituksena on poistaa lainsäädännössä ilmenneitä puutteita. Kuten nykyisinkin, liikennevakuutuslaki koskisi edelleen moottoriajoneuvojen liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamista sekä näiden vahinkojen varalta otettavaa liikennevakuutusta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.

SKAL esittää hallituksen esityksestä asiantuntijalausuntonaan seuraavaa:

SKAL kannattaa liikennevakuutuslain rakenteen uudistamista ja näkee hyvänä asiana mm. korvausmenettelyä koskevat täsmennykset sekä sen, että automatisoitujen ajoneuvojen kehitys on otettu ehdotetussa uudessa laissa huomioon.

SKAL pitää tärkeänä sitä, että pakollisen liikennevakuutuksen korvauspiiriä ei supisteta. Suomalainen liikennevakuutusturva on näkemyksemme mukaan osa kansallista sosiaaliturvaamme, jota ei lähtökohtaisesti tule heikentää.

Liikenteeseen käyttämisen käsite

Hallituksen esityksessä ei ehdoteta lakiin lisättäväksi yleistä ja tyhjentävää liikenteeseen käyttämisen määritelmää. Liikenteen käsite jäisi siten jatkossakin korvaus- ja oikeuskäytännön varaan. Yleisen määritelmän puuttuessa, laissa on kuitenkin suljettu nimenomaisesti pois eräitä vahinkotilanteita, joissa moottori-ajoneuvon ei katsota olevan laissa tarkoitetussa liikenteessä.

Liikennevakuutuslain soveltamisalaa rajaavaa säännöstä ehdotetaan muutetta-vaksi siten, että maatilataloutta ei enää nimenomaisesti rajattaisi lain soveltamisalan ulkopuolelle. SKAL ei kannata ehdotettua muutosta ja katsoo, että jatkossakin maatilataloutta koskeva rajoitus tulisi säilyttää laissa. Muutoksella olisi käytännössä merkittävä liikennevakuutusjärjestelmää rasittava vaikutus, joka johtaa vakuutusmaksujen nousuun.

Voimassa olevan liikennevakuutuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan moottoriajoneuvo ei ole laissa tarkoitetussa liikenteessä, kun se on säilytettävänä tai korvattavana tai korjaamossa tai muussa liikenneväylistä erillään olevassa paikassa. Lakia ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että korjaamiseen rinnastettaisiin myös ajoneuvon huoltaminen ja peseminen. Moottoriajoneuvoa ei siis lain perusteluiden mukaan käytettäisi liikenteeseen esimerkiksi silloin, kun ajo-neuvoa korjauksen, huollon tai pesun yhteydessä liikutetaan liikenneväylän ulkopuolella, kuten korjaushallissa, pesuhallissa tai niin sanotulla pesukadulla. SKAL katsoo, että lain perusteluissa olisi hyvä täsmentää, että ajoneuvojen tuominen edellä mainittuihin paikkoihin tai niistä pois vieminen sisältyy liikenne-vakuutuksen korvauspiiriin vakiintuneen korvauskäytännön mukaisesti.

Ajoneuvon liikenteeseen käyttämistä koskevien edellytysten täyttymisellä on ratkaiseva merkitys sille, korvataanko vahinko liikennevakuutuksen perusteella. Voimassa olevan lain mukaisesti ajoneuvo olisi liikenteessä myös siinä tapauksessa, kun sitä käytettäisiin tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen liikenne-väylien ulkopuolella. Lakiin ehdotetaan nyt lisättäväksi liikenneväylän määritelmä: SKAL kannattaa ehdotusta, joka on omiaan selventämään lain tulkintaa sekä vahvistamaan nykyistä korvauskäytäntöä.  Pidämme tärkeänä, että noudatetut ja oikeuskäytännön kautta syntyneet käsitteet säilyvät nykyisellään ja niiden käyttöä selkeytetään ja täsmennetään kokonaisuudistuksen yhteydessä.

SKAL katsoo myös, että henkilövahingot, jotka aiheutuvat liikkumattomaan moottoriajoneuvoon nousemisesta tai siitä poistumisesta olisi katsottava nykyisen korvauskäytännön mukaisesti liikennevakuutuksesta korvattaviksi vahingoiksi. Moottoriajoneuvoon nouseminen ja siitä poistuminen liittyvät oleellisesti ajoneuvon liikenteeseen saattamiseen ja näin ollen kiinteästi ajoneuvon liikenteeseen käyttämiseen. Kun em. tilanteessa vahinkoriski liittyy liikenteeseen, olisi tällainen vahinko korvattava liikennevakuutuksen perusteella siitä riippumatta, millä alueella tällainen vahinko sattuisi.

Vakuuttamisvelvollisuus

Vakuuttamisvelvollisuutta ehdotetaan selkeytettäväksi siten, että liikennevakuutuslakiin otetaan säännös, jossa vakuuttamisvelvollisuus kytketään pääsääntöisesti koskemaan ajoneuvoliikennerekisteriin merkittäviä ajoneuvoja. Lakiin myös täsmennettäisiin ne ajoneuvot, joita ei tarvitsisi vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus ei koskisi jatkossakaan ajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa. Trukkien liikennevakuuttamissäännökset ovat nykyisin voimassa olevan lain mukaan olleet epäselvät. Esitetty tarkennus toisi selvyyttä vakuuttamiskäytäntöön tuoden mm. trukit jatkossa liikennevakuuttamisvelvollisuuden piiriin. SKAL näkee tämän esitysluonnoksessa esitetyn täsmennyksen hyvänä asiana.

SKAL näkee myös hyvänä, että vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntejä pyritään ennaltaehkäisemään säätämällä ajokielto ajoneuvoille, joita ei ole vakuutettu lain edellyttämissä tilanteissa. Tämä osaltaan edistää harmaan talouden torjuntaan tähtäävää toimintaa.

Liikennevahingon korvaaminen

tuottamuksesta riippumaton virheellinen kuormaus lisättäisiin uutena korvausperusteena (33 § 1 mom. 3 kohta). Yleensä virheellinen kuormaus ilmentää kuljettajan tuottamusta, jolloin siitä aiheutunut vahinko tulee muutenkin pääsäännön mukaisesti korvattua. Esityksessä on tuotu kuitenkin esille mahdolliset tilanteet, joissa tieliikennelain 87 a §:n 2 mom. mukaisesti kuljettajan ei voitaisi katsoa olevan vastuussa virheellisestä kuormauksesta. Myös tällaisissa tapauksissa olisi esityksen mukaan perusteltua korvata toiselle ajoneuvolle aiheutunut vahinko virheellisesti kuormatun ajoneuvon liikennevakuutuksesta. SKAL näkee ehdotetun lisäyksen tarpeellisena, koska tämä laajentaa nykyistä korvauskäytäntöä oleellisella tavalla. Näin ollen virheellisen kuormauksen johdosta esimerkiksi toiselle ajoneuvolle aiheutunut vahinko korvattaisiin tuottamuksesta riippumatta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan esinevahinkoja koskevan korvausvastuun enimmäismäärää nostettavaksi nykyisestä 3,3 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon. Ehdotetun 38 §:n mukaan esinevahinkona korvataan enintään 5 000 000 euroa kutakin vahingosta vastuussa olevaa liikennevakuutusta kohden. SKAL kannattaa sitä, että myös ajoneuvoyhdistelmän osalta enimmäismäärä on jatkossakin 5 miljoonaa euroa kutakin vastuussa olevaa vakuutettua yksikköä kohden.

Vakuutusmaksujen laskuperusteet

Vakuutusmaksujen laskuperusteista säädettäisiin ehdotetussa 20 §:ssä. Esityksessä todetaan, että yritysajoneuvojen kohdalla vahinkohistorian huomioiminen ja hinnoittelu on ollut yritysajoneuvojen käytön ja laadun monimuotoisuudesta johtuen varsin sääntelemätöntä, eikä tähän ehdoteta muutosta.

SKAL kannattaa järjestelmää, jossa vakuutusyhtiöille annetaan ajoneuvokohtaisen bonusjärjestelmän tai sitä vastaavan järjestelmän lisäksi mahdollisuus ottaa vakuutuksen hinnoittelussa huomioon ajoneuvokohtaisten vakuutushistoriatietojen lisäksi yrityksen liikennevakuutuksien vahinkohistoria kokonaisuutena tai osittain.

Myötävaikutus henkilövahinkoon

Ehdotetussa 48 §:ssä säädettäisiin alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vaikutuksesta korvaukseen. Katsomme, että törkeään rattijuopumukseen liitetty näyttövelvoite siitä, että liikennevahinko ollakseen korvattava on aiheutunut kokonaan tai osittain muusta syystä kuin kuljettajan menettelystä, tulisi ulottaa koskemaan myös ehdotetun pykälän 2 momentin mukaista ns. tavallisen rattijuopumuksen tai huumautuneena ajamisen korvattavuuden arviointia. Myös näissä tilanteissa tulisi korvaus suorittaa ko. tilassa olleelle kuljettajalle vain siltä osin kuin liikennevahingon voitaisiin todeta aiheutuneen kuljettajasta riippumattomasta syystä.

Kunnioittaen,

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Iiro Lehtonen      Kaisa Huupponen

Toimitusjohtaja     Neuvontalakimies

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: