Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.
Extra Dimex -mainos, eKuljetusyrittäjä

Uusi tieliikennelaki muuttaa myös tavaraliikenteen säädöksiä

Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Kokonaisuudessaan uudistettu laki koskettaa käytännössä jokaista kansalaista jalankulkijasta henkilöautoilijaan. Tieliikennelain muutos vaikuttaa myös maanteiden tavaraliikennettä koskeviin säädöksiin, joista keskeisimmät käydään läpi tässä artikkelissa.

Kirjoittaja: Petri Murto

Kuljetusyrittäjä 2/2020

Asetustasolta lakitasolle

Uuteen tieliikennelakiin siirretään aiemmin asetustasolla säädettyjä säädöksiä. Esimerkiksi kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat ja massat löytyvät jatkossa tieliikennelaista ja näiden muuttaminen vaatii täten jatkossa lain säätämiseen kuuluvan eduskuntakäsittelyn.

Nopeusrajoitusmuutoksia

Uusi tieliikennelaki muuttaa voimaantulleessaan suurimpia sallittuja nopeuksia. Pakettiautojen ajoneuvokohtaisesta nopeusrajoituksesta luovutaan, joten kesäisellä moottoritiellä pakettiautoilla voi ajaa 120 km/h nopeusrajoituksen ja liikennetilanteen niin salliessa. Kevytperävaunuyhdistelmän, eli pakettiauton tai henkilöauton, jonka perään on kytketty luokittelumassaltaan enintään 750 kg perävaunu, suurin sallittu nopeus nousee 80 km/h:sta 100 km/h:ssa.

Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä ei jatkossa saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 70 kilometriä tunnissa. Tämä estää nopeudeltaan enintään 60 km/h traktoreiden käytön näillä teillä.

Jakeluliikenteen kuormaaminen ja kuorman purkaminen

Ajoneuvon pysäköintiä ei uudenkaan tieliikennelain mukaan ole ajoneuvon lyhytaikainen seisottaminen ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Autoa saa siis seisottaa sen kuormaamisen ja purkamisen yhteydessä myös  pysäköintikieltomerkin vaikutusalueella.

Mikäli ajoneuvon pysäyttäminen ajoradalle ei ole mahdollista, laissa säilyy mahdollisuus pysäyttää ajoneuvo lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle tai pyörätielle sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, jos läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. On muistettava,  että tällöin pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä eikä pyörätiellä kulkemista ja kuljettajan on pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä.

Ajoneuvoa ei saa uuden lain mukaan pysäyttää linja-autokaistalla eikä ajoradasta erotetulla pyöräkaistalla.

Uusi tieliikennelaki sallii 1.6.2020 alkaen taajamassa vasemmalle puolelle tietä pysäyttämisen ja pysäköinnin, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä.

Liikennevirhemaksu ja ajokielto

Tieliikennelaki tuo mukaan uuden rangaistusmuodon, liikennevirhemaksun. Samalla kaikista lievimmät rikkomukset eivät nykyisenkaltaisesti vaikuta toistuessaan kuljettajan ajo-oikeuteen. Oheisessa taulukossa on esitelty tyypillisiä  liikennevirhemaksulla rangaistavia rikkomuksia ja niiden vaikutusta toistuessaan kuljettajan ajo-oikeuteen.

Rikkomus Liikennevirhemaksu Vaikutus ajokieltoon toistuessaan
Tienkäyttäjän yleiset rikkomukset:
esim. esteettömän kulun antaminen junalle
tai hälytysajoneuvolle, liikenteen-
valvojan antaman merkin
noudattaminen
Auton kuljettaja 100 €
Moottorittoman ajoneuvon kuljettaja 40 €
Jalankulkija 20 €
Ei
Muut liikennerikkomukset:
esim. valojen käyttö, ryhmittyminen,
liikennevalojen ja liikennemerkkien
noudattaminen
100 € Kyllä: punaisen liikennevalon
noudattamatta jättäminen
Ei: muut teot
Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon
käyttöä koskevat rikkomukset: esim.
viestintävälineen käyttö ajon aikana,
joutokäynti tai rengasmääräysten
rikkominen
100 € Kyllä: viestintävälineen käyttö ajon
aikana
Ei: muut teot
Turvavyön käyttämättä jättäminen 70 € Ei

Massoja ja mittoja koskevat lievät rikkomukset

 

140 €, voidaan määrätä niistä massanylityksistä,
jotka ovat ylikuormamaksulain toleranssien sisällä
(5 % kokonaismassasta / 10 % akseli- ja telimassoista)
Ei
Ajoneuvon kytkentää koskevat
rikkomukset
140 € Ei
Ylinopeus, kun rajoitus max. 60 km/h
Max 10 km/h
11 km/h–15 km/h
16 km/h–20 km/h

 

100 €
170 €
200 €

 

Ei
Kyllä
Kyllä

Ylinopeus, kun rajoitus yli 60 km/h
Max 10 km/h
11 km/h–15 km/h
16 km/h–20 km/h

 

70 €
140 €
170 €

 

Ei
Ei
Kyllä

 

Talviaikana käytettävät renkaat

Talviajan rengasvaatimusten käyttöaika pitenee niin henkilöautoilla kuin raskaallakin kalustolla kahdella kuukaudella nykyisestä koskemaan myös  marras- ja maaliskuuta, mutta käyttövelvollisuus sidotaan keliin. Mikäli keli ei sitä edellytä, talvirenkaita ei ole käytettävä sydäntalvellakaan, mutta toisaalta talvinen keli edellyttää ottamaan talvirengasvaatimukset huomioon marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Talvirenkaan tekniset  vaatimukset raskaalla kalustolla pysyvät ennallaan.

  • vetävillä akseleilla (lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita) talvirenkaat, joiden urasyvyys 5 mm
  • muiden akseleiden, ml. perävaunun akseleiden, renkaiden urasyvyys 3 mm

Kuorman varmistaminen

Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa jatkossakin ottaa kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn huomioon. Kuormakorin pohjan ja  kuorman välisen kitkavoiman saa kuitenkin ottaa huomioon vain, kun kuorman liikkuminen kuormakoriin nähden pystysuunnassa on estetty sitomalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Laidasta laitaan -periaatteelle tehdyssä kuormassa, jossa kuorman varmistamisen menetelmä on tukeminen, kitkan saa jatkossa huomioida siis  vain silloin, kun kuorman pystysuuntainen liike on estetty esimerkiksi sitomalla.

Jos vaihtokuormakori ulottuu ajoneuvon takana yli 1 metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on korin uloin osa merkittävä takakulmiin sijoitetuilla kilvillä tai maalauksilla.

Vaihtokuormatilan peräylitys

Uuden tieliikennelain mukaan ajoneuvossa olevaa vaihtokuormakoria pidetään ajoneuvon kuormana. Tämä uusi säännös tarkoittaa sitä, että  vaihtokuormakori saa ylittää ajoneuvon pituuden enintään kahdella metrillä. Vaihtokuormakorina pidetään myös ajoneuvon vaihtolavalaitteiden avulla ajoneuvoon kuormattavaa muuta tavaraa kuin tavarankuljetukseen tarkoitettua vaihtokuormakoria, kuten työmaaparakkia.

Jos vaihtokuormakori ulottuu ajoneuvon takana yli 1,00 metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on korin uloin osa merkittävä. Merkitsemisen voi  tehdä merkkilipulla tai vaihtokuormakorin takakulmiin sijoitetuilla, taaksepäin suunnatuilla punakeltaisin tai punavalkoisin raidoin varustetuilla kilvillä tai maalauksilla, joiden pinta-ala on yhteensä vähintään 0,09 m2. Kilpi tai maalaus saa heijastaa punaista valoa taaksepäin.

Pimeän tai hämärän aikana ja muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä on vaihtokuormakorin yli yhden metrin peräylityksen merkintään  käytettävä punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta. Tätä valaisinvaatimusta ei sovelleta sellaiseen vaihtokuormakoriin, joka on varustettu edellä mainituin kilvin tai maalauksin, jotka heijastavat punaista valoa taaksepäin. Edellytyksenä on lisäksi, että ajoneuvo täyttää sen valaisimia koskevat näkyvyysvaatimukset myös vaihtokuormakorilla kuormattuna.

Tarkista vaihtolavojesi peräylityksen pituus 1.6.2020 mennessä!

Vaihtokuormakorin peräylitys on alle metrin – ei erityisiä vaatimuksia peräylitykseen liittyen.
Vaihtokuormakorin peräylitys on välillä 1–2 metriä – peräylitys on merkittävä joko lipulla / valolla ja heijastimella tai punakeltaisin tai punavalkoisin raidoin varustetuilla kilvillä tai maalauksilla.
Yli kahden metrin peräylitys vaihtokuormakorilla on laiton.

Korjauspaketti muuttaa vielä lakia

Uuden tieliikennelain korjauspaketti on menossa eduskunnan käsittelyyn vielä kevään aikana siten, että korjaukset tulevat voimaan samaan aikaan uuden tieliikennelain kanssa 1.6.2020. Korjauspaketissa on ehdotettu muutoksia mm. perävaunun sisäiseen siltasääntöpituuteen, joka on  nykysäädösten mukaan koskemassa myös vanhaa kalustoa 1.1.2024 alkaen. Lisäksi erikoiskuljetusten suhdetta ns. HCT-yhdistelmiin ollaan selkeyttämässä. Palaamme näihin muutoksiin kevään aikana, kun niiden lopullinen sisältö selviää.

Lisätietoja:
SKAL asiantuntijapalvelu, p. 09 478 999

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020

Uuden tieliikennelain muutoksia on koottu Traficomin sivuille kaikille teillä liikkuville. Sieltä löytyvät muun muassa uudet tiemerkinnät, uudet  liikennemerkit ja nopeusrajoitusten muutokset.
 

Näin uusi tieliikennelaki
syntyi

Uuden tieliikennelain valmistelu aloitettiin vuonna 2013. Työskentely oli monivaiheista ja perusteellista. Liikenne- ja viestintäministeriössä työskentelevä liikenneneuvos Kimmo Kiiski vastasi tieliikennelain kokonaisuudistuksesta. SKAL palkitsi hänet Kuljetusyrittäjägaalassa viime vuonna Maanteiden tavaraliikenteen vastuunkantaja -palkinnolla.

Tieliikennelaissa voimaan tulleet muutokset koskien mittoja ja massoja sekä erikoiskuljetuksia

Tieliikennelakia muutettiin eräiltä osin niin sanotulla korjauspaketilla ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa siten, että paketissa säädetyt muutokset astuivat voimaan samanaikaisesti itse lain kanssa, 1.6.2020. Voimaan tulleet muutokset koskevat muun muassa mittoja ja massoja sekä erikoiskuljetuksia. 

 

Toim. huom. e-Kuljetusyrittäjän artikkelia on muokattu 6.7.2020: korjattu kuvatekstejä ja lisätty linkki Tieliikennelain korjauspaketti -juttuun.   

Neste-Virallisesti-Yhdessä-SKAL

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: