Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Traktoreiden määrä tavarankuljetuksissa lisääntyy – pysyvätkö säädökset mukana?

Traktoreiden teknisten ominaisuuksien kehittyminen ja niiden suurimpien sallittujen nopeuksien kasvu on lisännyt traktoreiden määrää maanteiden tavaraliikenteessä. Maa- tai metsätalouteen tarkoitettu ajoneuvo tavataan yhä useammin kuljettamassa tavaraa, kuten maa-aineksia tiellä. Traktorien käyttöä tavarankuljetuksissa koskeva sääntely ei kuitenkaan ole pysynyt tässä kehityksessä mukana.

Kirjoittaja: Petri Murto

Kuljetusyrittäjä 6/2019

Traktorinkuljettajan ajo-oikeus

Alkusyksystä komissio otti kantaa Suomessa jo säädettyyn kevytautolainsäädäntöön. Komissio totesi kirjelmässään Suomelle, että traktorin ajo-oikeudella ei voi ajaa kevytautoa, koska se ei ole ajokorttidirektiivin tarkoittamassa merkityksessä traktori. Henkilöauto ei muutu traktoriksi laittamalla siihen nopeudenrajoitin, koska auton käyttötarkoitus on rajoittimien asentamisen jälkeenkin henkilöiden kuljettaminen, eikä maa- tai metsätaloustyöt.

Miten edellä kirjoitettuun sitten liittyy traktoreiden käyttö tavaraliikenteessä? Jotta traktorinkuljettajia koskevia varsin kevyitä ajo-oikeussäädöksiä voidaan soveltaa, tulee traktorin EU-säädösten mukaan olla sen ajoneuvoluokan mukaisessa käytössä. Traktorin käyttötarkoitus ajokorttidirektiivissä on työkalujen kuljettaminen tai käyttäminen, maa- tai metsätaloustyöt ja vain toissijaisesti tavaroiden tai matkustajien kuljettaminen tiellä. Jos traktoria käytetään muussa käyttötarkoituksessa, kuten pääsääntöisesti tavaroiden kuljettamiseen, ei traktorin ajo-oikeussäädöksiä EU:n komission kannan mukaan voi soveltaa näihin ajoneuvoihin.

Komission päätelmä on sinällään looginen. SKAL:n näkemyksen mukaan Suomen ajokorttilainsäädäntö ei tässä kohtaa täytä EU-sääntelyn vaatimuksia, kun 60 km/h traktoriyhdistelmää voi kuljettaa puhtaasti maanteiden tavaraliikenteen kuljetustehtävissä sellaisella ajokortilla, joka on tarkoitettu maatalouteen käytettävän traktorin kuljettamiseen. SKAL on tuonut tämän traktorin ajo-oikeuteen liittyvän epäkohdan liikenne- ja viestintäministeriön tietoon 19.9.2019 lausunnossaan kevytautoja koskevien lakien voimaantulon siirtämisestä.

Traktoreissa käytettävä polttoaine

Energiaverodirektiivi määrittää tarkasti sen, mihin dieselöljyä lievemmin verotettua polttoöljyä saa käyttää. Sallittuja käyttökohteita ovat maatalous, kiinteät moottorit, koneet ja laitteet sekä ajoneuvot, jotka on tarkoitettu käytettäviksi muussa kuin tieliikenteessä tai joiden käyttö pääasiassa tieliikenteessä ei ole sallittua. Suomen lainsäädännön mukaan lievemmin verotettua polttoöljyä voi käyttää myös sellaisissa traktoreissa, joilla ei ole sen käytön tai haltijan kautta yhteyttä maa- tai metsätalou-
teen ja joita käytetään yksinomaan maanteiden tavaraliikenteessä. Polttoöljyn ja dieselöljyn verokannan ero on yli 28 senttiä litralta, kun taas polttoöljyn käyttöoikeuden traktoriin saa maksamalla viiden euron päiväkohtaisen maksun. Alemmasta polttoaineverosta saatava hyöty on 120 litran esimerkkipäiväkulutuksella noin 34 euroa päivässä ja vuositasolla jopa 10 000 euroa. 1980-luvulla säädetty viiden euron (silloin 30 markan) päivämaksu on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen.

Viiden euron päivämaksujen määrä on noussut 25 % tällä vuosikymmenellä ja vuonna 2018 niitä ostettiin kaikkiaan noin 176 000 kappaletta. Luvusta voi päätellä, että päivittäin noin 500–700 traktorilla harjoitetaan tavarankuljetusta tiellä. Määrä on merkittävä eikä kyse ole marginaalisesta ilmiöstä.

Määräaikaiskatsastusvelvollisuus

Katsastusdirektiivi antaa mahdollisuuden jättää määräaikaiskatsastusvelvollisuuden ulkopuolelle sellaiset yli 40 km/h kulkevat traktorit, jotka ovat pääasiassa maa- ja metsätalouden käytössä. Suomi on EU-säädösten vastaisesti vapauttanut kaikki enintään 60 km/h liikkuvat traktorit katsastusvelvollisuudesta, vaikka niiden käyttötarkoitus olisi yksinomaan tavaroiden kuljettaminen tiellä. Linjaus on paitsi selkeästi EU-säädösten vastainen, myös kyseenalainen liikenneturvallisuuden kannalta.

Johtopäätöksiä

Mitä kaikesta edellä mainitusta pitäisi sitten päätellä? Yksi johtopäätös on se, että laadittaessa traktoreita koskevia säädöksiä Suomessa ei ole riittävästi otettu huomioon niiden käyttöä maanteiden tavaraliikenteessä. Säädökset tuntuvat pohjautuvan nyt siihen oletukseen, että traktoreita käytettäisiin ainoastaan maa- ja metsätaloudessa tai moottorityökoneena. Traktoreiden koon kasvu ja niiden suurimman sallitun nopeuden kasvattaminen on tehnyt traktoreista entistä soveltuvampia maansiirtokuljetuksiin, joissa keskikuljetusmatkat ovat lyhyitä. Traktoreiden käyttö on yleistynyt huomattavasti näissä maansiirtokuljetuksissa, ja tämän hetkinen säädöstilanne antaa perusteetonta kilpailuetua traktoreilla kuljetuksia suorittaville suhteessa kuorma-autokalustoon. Kyse on yhtäältä suorasta verotuesta, mitä huomattavasti lievemmin verotetun polttoöljyn käyttöoikeus tuo mukanaan. Toisaalta kyse on liikenneturvallisuudesta, joka tulisi paremmin huomioida ajo-oikeus- ja katsastusvelvollisuuskysymyksissä.

SKAL uskoo yhdet markkinat, yhdet pelisäännöt -periaatteeseen. Kun kuljetuksia säännellään kalustosta riippumatta samalla tavalla, tulee kuljetuksiin valittua ominaisuuksiltaan niihin parhaiten soveltuva ajoneuvo. Nykytilanteessa traktorikaluston valinta voi perustua alhaisempiin veroihin tai muutoin kevyempiin säädöksiin. Tämä johtaa traktoreiden käyttämiseen sellaisissa ajotehtävissä, joissa kuorma-autokalusto olisi esimerkiksi liikenteen sujuvuuden kannalta parempi ratkaisu.

Traktoreiden osalta säädökset eivät ole tällä hetkellä harmoniassa kuorma-autokaluston kanssa, ja säädöksistä löytyy jopa ilmeisiä EU-lainvastaisuuksia. Näistä epäkohdista SKAL on keskustellut myös EU-komission kanssa.

Tuoreen hallituksen olisi hyvä tarttua teemaan ja aloittaa traktorisäädösten kokonaisvaltainen uudistaminen.

SKAL valvoo toimialan etuja, jotta kuljetusyritysten toimintaympäristö olisi mahdollisimman hyvä. Annamme lainsäädäntötyöhön asiantuntemuksemme ja näkemyksemme, tavoitteenamme tasapuoliset toimintaedellytykset ja reilut kuljetusmarkkinat.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: