Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Tieliikennelain korjauspaketti täsmensi tavaraliikenteen säädösmuutoksia kalkkiviivoilla

Tieliikennelakia muutettiin eräiltä osin niin sanotulla korjauspaketilla ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa siten, että paketissa säädetyt muutokset astuivat voimaan samanaikaisesti itse lain kanssa, 1.6.2020. Voimaan tulleet muutokset koskevat muun muassa mittoja ja massoja sekä erikoiskuljetuksia. Esittelemme ne tässä ja valotamme lisäksi vielä säätämättä jääneitä muutoksia.

Kirjoittaja: Petri Murto

Kuljetusyrittäjä 4/2020

HCT-yhdistelmien sääntely osaksi tieliikennelakia

Kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimmat sallitut mitat ja massat säädettiin aiemmin asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä. Vuonna 2018 nämä mitta- ja massasäädökset siirrettiin asetustasolta tieliikennelakiin, mutta mitat eivät silloin pitäneet sisällään vuoden 2019 alussa toteutettua uudistusta, jolla sallittiin pitkät niin sanotut HCT-yhdistelmät yleiseen liikenteeseen.

PITKÄ-kilpi voi olla yli 25,25 metriä pitkän yhdistelmän takana. Pakollinen kilpi on pituuden ylittäessä 28,00 metriä.

Kilpivaatimuksiin lievennystä

Korjauspaketissa nämä 2019 säädetyt HCT-yhdistelmät tuotiin lähes sellaisenaan osaksi kesäkuussa uudistunutta tieliikennelakia. Kuitenkin esimerkiksi HCT-yhdistelmiin vaadittavan PITKÄ-kilven vaatimus lieventyi 1.6.2020 siten, että PITKÄ-kilpi voi olla pituudeltaan yli 25,25 metriä pitkän yhdistelmän takana, mutta se tulee pakolliseksi vasta yhdistelmän pituuden ylittäessä 28,00 metriä. Sen sijaan kilpi on peitettävä tai poistettava, jos ajoneuvoa käytetään enintään 25,25 metriä pitkän ajoneuvoyhdistelmän viimeisenä ajoneuvona.

Ennen korjauspakettia PITKÄ-kilpi vaadittiin ajoneuvoyhdistelmän perään aina, kun yhdistelmän pituus ylittää 25,25 metriä.

HCT-yhdistelmien ja erikoiskuljetusten rajanvetoon tarkennusta

HCT-yhdistelmien ja erikoiskuljetusten välistä suhdetta muutettiin niin, että jos kuljetuksessa ylitetään mitta- ja massadirektiivissä sallittu mitta tai massa johtuen jakamattomasta kuormasta tai jakamattomasta esineestä, siihen voidaan soveltaa erikoiskuljetuksia koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Esimerkki: Jos 16 metriä pitkän jakamattoman esineen kuljetuksessa ylitetään puoliperävaunuyhdistelmällä mitta- ja massadirektiivin mukainen 16,5 metrin yhdistelmäpituus, voidaan kuljetukseen ja sen kalustovaatimuksiin soveltaa erikoiskuljetuksia koskevia määräyksiä.

Sovellettaessa erikoiskuljetusmääräyksiä em. syistä ei kuljetukseen tarvitse soveltaa pitkän puoliperävaunuyhdistelmän määräyksiä koskien esimerkiksi yhdistelmän kääntyvyysvaatimusta sekä kalustovaatimuksia, kuten kamerajärjestelmä, hätäjarrujärjestelmä, kaistavahti, ajonvakautus tai sähköohjatut jarrut. Erikoiskuljetuksia koskevia säädöksiä on kuitenkin noudatettava. Erikoiskuljetuskalustolla tavaraa kuljetettaessa tulee ottaa huomioon myös säädökset ns. normaalin kappaletavaran kuljettamiseen liittyen.

Jakamattoman esineen kuormalla ylitetään 16,5 metrin mitta, jolloin kuljetukseen voidaan soveltaa erikoiskuljetuksia koskevia säännöksiä. Tämän vuoksi 20,0 metrin jälkeen voimaan tulevat normaaliliikenteen varustevaatimukset (kuten hätäjarrujärjestelmä) eivät koske tätä kuljetusta.

Kuorman varmistamisen muutokset jäivät ilmaan – tutut säädökset pätevät

Kuorman varmistamiseen liittyviä määräyksiä oli tarkoitus muuttaa korjauspaketissa siten, että lailla säädettäisiin Traficomille valtuus antaa määräys kuorman varmistamisessa käytettävistä menetelmistä, hidastuvuuksien raja-arvoista sekä kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn huomioon ottamisesta. Traficomin määräyksessä oli korjauspaketin hallituksen esityksen mukaan tarkoitus viitata kansainväliseen standardiin EN 12195-1 ja tarpeen mukaan tarkentaa sitä, miten erilaisten kuljetettavien tavaroiden kiinnittäminen voidaan tehdä, jotta lainsäädännön vaatimukset täyttyvät.

Eduskunta jätti tämän hallituksen esityksessä olevan osan säätämättä. Se johti omituiseen tilanteeseen, jossa kuorman varmistamisen sääntelyn sisältävä vanha asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä kumoutui 1.6.2020 uuden tieliikennelain tultua voimaan, mutta kuorman varmistuksen käytännöistä säätävä Traficomin määräys ei tullut voimaan.

Niinpä kuorman varmistuksen säädöstaso pelkistyy nykyisellään yhteen tieliikennelain pykälään ja sen taustalla olevaan hallituksen esityksen perusteluosioon. Nykysäädösten mukaan kuorma on edelleen varmistettava hidastuvuutta 10 m/s2 vastaan eteenpäin sekä 5 m/s2 sivullepäin. Kuormaa ei jatkossakaan edellytettäisi varmistettavan niin, että se pysyy paikallaan myös onnettomuustilanteessa.

Kuorman varmistuksen vaatimusten voinee sanoa Suomessa säilyneen 1.6.2020 muutoksen jälkeen ennallaan yhtä muutosta lukuun ottamatta: kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn saa ottaa huomioon vain silloin, kun kuorman liikkuminen kuormakoriin nähden pystysuunnassa on estetty sitomalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Kuorman varmistamista koskevat korjauspaketin osiot käsiteltäneen eduskunnassa myöhemmin.

SKAL esitteli tieliikennelain muutoksen pääkohdat maanteiden tavaraliikenteen osalta Kuljetusyrittäjä-lehdessä 2/2020.

Lisätietoja:
Asiantuntijapalvelut@skal.fi
09 478 999

SKAL valvoo toimialan etuja, jotta kuljetusyritysten toimintaympäristö olisi mahdollisimman hyvä. Annamme lainsäädäntötyöhön asiantuntemuksemme ja näkemyksemme, tavoitteenamme tasapuoliset toimintaedellytykset ja reilut kuljetusmarkkinat.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: