Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

On tärkeää toimia oikean tiedon varassa

Timo Harakan ensikosketus kuljetusalaan oli lapsuuskodin sininen puurekka. Miten kriittisestä ajankohtaistoimittajasta, kolumnistista ja teatterimiehestä tuli poliitikko? Entä millaista liikennepolitiikkaa Timo Harakka edistää Suomen 76. hallituksessa?

Kirjoittaja: Heini Polamo

Kuljetusyrittäjä 2/2020

Käsidesipullot aulatiloissa muistuttavat virusuhasta, mutta liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) kädenpuristus on varma. Meillä on neljäkymmentä minuuttia aikaa ja käymme rivakasti asiaan, sillä listamme on pitkä.

Kentän laidalta peliin

Timo Harakka, 57, valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Hän tuli suomalaisille tutuksi jo 1990-luvulla Ylen ajankohtaisohjelmien toimittajana ja kulttuurikeskustelijana.Uraa politiikassa Harakka kuvaa sivupoluksi, pääidentiteetiltään hän on edelleen tietokirjailija ja toimittaja:

– Kun on kirjoittanut vuosikymmenet kolumneja yhteiskunnallisista asioista ja tietokirjoja, herää kysymys, voisiko mahdollista asiantuntijuutta käyttää siten, ettei olisi vain kentän laidalla antamassa hyviä neuvoja, vaan mukana tiimellyksessä. Jokin vuosi sitten tuntui, että olisi aika ottaa askel tuntemattomaan, ja sillä tiellä ollaan.

Ylen Musta laatikko -ajankohtaisohjelmassa vuodelta 1999 viisikymppinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö perustelee toimittaja Harakalle, miksi ei ryhdy presidenttiehdokkaaksi. Nyt Niinistö on ollut presidenttinä vuodesta 2012. Timo Harakka ei miellä olevansa sama ihminen kuin 20 vuotta sitten:

– Pysyvää on tiedon kaivaminen ja esiin vänkääminen. Siitä on poliittisellakin uralla hyötyä. Tieto on monesti sitä, mikä ei ole pinnalla, vaan yleinen mielipide tai harhaluulo peittää sen. Silloin täytyy rohkeasti käydä yleistä luuloa vastaan ja luottaa siihen, että oikea tieto on kuitenkin se, jonka varassa tulee toimia.Se on haastavaa tässä ammatissa, jossa kansalaisten luottamus ja suosio ovat jatkuvasti mielessä. Näen kuitenkin tämän ainutlaatuisena tilaisuutena ja velvollisuutena saada aikaan sitä muutosta, mitä tämä aika vaatii.

Miten tämä kausi poikkeaa edellisestä?

– Ensimmäisellä kaudellani sain opiskella eduskunnan tavat ja oppositiossa toimimisen. ”Pääaineenani” oli valtiovarainvaliokunta, jossa olin loppuajan demarien talouspolitiikasta vastaavana. Se on tavattoman kiinnostavaa. Siltä pohjalta tehtiin vaaliohjelmaa ja omalta osaltani
myös hallitusohjelmaa. Talouspolitiikan painotukset ovat varsin erilaiset kuin edeltävän hallituksen.

Miten yhteiskunta on muuttunut toimittaja-ajoistasi?

– Todella paljon. Ensimmäisenä on mainittava ilmastonsuojelun vaatimus, joka kattaa vahvasti kaiken, mitä meidän päättäjäpolven täytyy tehdä. Piste! Muutoksen pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukainen ja se liittyy siihen, että tässä 20 vuoden aikana on tullut vahvasti esiin ihmisten
kokema turvattomuus, jonka globalisaatiokehitys on saanut aikaan. Siitä on syntynyt vahva protestihenki, jossa on paljon aiheellista, mutta myös tuomittavaa aggressiota. Nämä kaksi merkittävää muutosta vaikuttavat yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

SKAL:n ja ALT:n Reilu kuljetus -opas kuljetusasiakkaille nauttii ministerin luottamusta.

Hallitusohjelman juuret oppositiossa

Timo Harakan puheita seurannut on varmasti kiinnittänyt huomiota teemaan ”sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä hiilivapaaseen yhteiskuntaan”. Teema kuuluu hallitusohjelmaan ja nojaa ohjelmatyöhön, jota SDP teki oppositiossa:

– Oli aivan selvää, että ilmastohaaste pitää ottaa vakavasti. Se oli selkeä ehto hallitusohjelmalle, mutta oli aivan yhtä selvää, että haluamme ilmastotavoitteiden aidosti toteutuvan. Se edellyttää, että kaikki kansalaiset haluavat olla tässä mukana. Se vaatii meiltä päättäjiltä, että pystymme  vakuuttamaan myös ihmiset, jotka eivät ole korkeasti koulutettuja, asuvat haja-asutusalueilla ja ovat vähävaraisia – että hekin kokevat, että ilmastonsuojelu on mahdollisuus eikä uhka, ja tarjoaa toivoa eikä pelkästään pessimismiä. Tämä on todella tärkeää. Oikeudenmukaisuus on avainasemassa!

Timo Harakan liikennepolitiikka tähtää talouskasvuun kestävällä tavalla, tulevaisuusinvestointeihin painottuen. Kärjessä ovat panostukset  koulutukseen ja tutkimukseen.

– Mutta myös infrastruktuuriin, kuljetusalan ja elinkeinoelämän edellytyksiin, jotka ovat olleet turhan arkailun kohteena. Niihin ei ole panostettu. Päätimme laittaa perusväylänpitoon 300 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Se on yhteensä 1,2 miljardia euroa vaalikauden aikana, puhumattakaan paljon puhutuista raidehankkeista. Nämä ovat investointeja työllisyyteen.

Turvallisuutta alemmalle tieverkolle

Ministerillä on omakohtaista paloa tiestön turvallisuuteen. Hänen lähisukulaisensa, kuorma-auton kuljettaja, menehtyi vapaa-ajallaan henkilöauton ratissa liukkaalla tiellä, kun vastaan tulevan yhdistelmän perävaunu kääntyi linkkuun. Timo Harakan lapsuuden kotipaikka Äänekoski on Konginkankaan tuntumassa.

– Liikenneturvallisuus ja olosuhteet tässä vaativassa ammatissa ovat sellaisia, joista päättäjien on huolehdittava. Se liittyy perusväylänpidon lisämäärärahoihin ja siihen, että näitä raaka-ainekuljetuksia tapahtuu vaatimattomilla teillä. On varmistettava, että ympäri Suomea myös alemman tieverkon tiet ovat siinä kunnossa, että kuljetuksia voidaan tehdä. Toisaalta se, että Suomi on sallinut isoimmat yhdistelmät koko Euroopassa, on turvallisuustekijä ja haaste tienpidolle – mutta myös ilmastoteko.

Konginkankaan jälkeen SKAL lobbasi asiakkaan vastuuta ajo- ja lepoaikojen noudattamisesta ja kuorman sidonnasta tavaraliikennelakiin. Sen jälkeen vahvistettu lainsäädäntö kärsi liikennepalvelulain norminpurusta. SKAL haluaa tilaajan selvitysvelvollisuuteen palautettavaksi ajo- ja lepoaikojen noudattamisen ja uutena asiakkaan vastuun osaltaan ylikuormista. Liikennelupavelvoitteen poistaminen on tehnyt pakettiautokuljetusten valvonnan lähes mahdottomaksi.

Takseille on luvattu ”korjaussarjaa” ja se tarvitaan myös tavaraliikenteelle, mutta milloin? Ministeri ei ota kantaa aikatauluun, mutta kuvaa tavoitteet:

– Hallitusohjelmassa on harmaan talouden torjunnan kehityskohteita. Olin itse vetämässä sitä. Kuljetusten tilaajanselvitysvelvollisuutta ylikuomista laajennetaan, samoin vastuuta ajo- ja lepoaikarikkomuksista, eli ne ovat siellä jo. Nyt täytyy tarkoituksenmukaisin keinoin toteuttaa näitä ohjelmakirjauksia. On ihan selvää, että kyse on muustakin kuin harmaan talouden torjunnasta. On kyse liikenneturvallisuudesta ja reilusta kilpailusta.

Jyrki Kataisen hallitus nosti yhdistelmien enimmäispainon 60 tonnista 76 tonniin ja Juha Sipilän hallitus lisäsi pituutta 25,25 metristä 34,5 metriin. Timo Harakkaa naurattaa:

– Pitäisikö meidän panna jotenkin paremmaksi? Ei ainakaan lisätä painoa, sillä tiet eivät kestä sitä! Ministeri on pohdiskelevalla kannalla:

– Vieläkin muut Euroopan maat ihmettelevät vuoden 2013 painojen muutosta. Katsotaan, pysyykö muu Eurooppa meidän perässä.

Tulevaisuuden muotialaksi

Kuljetusyritykset ovat tyypillisesti pieniä perheyrityksiä, on keskimäärin kolmesta neljään autoa ja yrittäjän perheenjäseniä toiminnassa. Kuljetusala työllistää laajasti ottaen jopa 100 000 ihmistä, kuljettajia noin 40 000. Miten näet kuljetusyritysten roolin suomalaisessa elinkeinoelämässä?

– Se on äärimmäisen tärkeä juuri sen takia, että kyseessä ovat pk-yritykset ja erittäin työllistävä elinkeino. Tämä hallitus huolehtii parhaansa mukaan edellytyksistä ja että väkeä työllistyisi kuljetusalalle. Siinä on tavoitetta, että kuljettajia mutta myös kuljetusyrityksiä on riittävästi.

Syksyn SKAL Kuljetusbarometrissa kolmannes vastanneista oli sitä mieltä, että kuljetusalaa ei arvosteta riittävästi. Osa yrityksistä kärsii  kuljettajapulasta ja nuoria ei hakeudu tarpeeksi alalle. Ehdit olla työ- ja elinkeinoministerinä ennen nykyistä tehtävääsi. Mitä ajattelet haasteestamme?

– Pääsyä ratin taakse pyritään madaltamaan ammattitutkintojen osalta. Meillä on valmistelussa tarkemmat säädökset niin sanotusta koemallista, jossa kuorma-ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyksiin on joustavampia vaihtoehtoja, mahdollisuus suorittaa nopeutetusti. Näin varmistutaan, että varsinkin ihmiset, joilla on jo osaamista alalta, saisivat tarvittavat pätevyydet  mahdollisimman ketterästi.

Tämä on myös SKAL:n tavoite. Koemalli on meille tärkeä, sillä kuljetusyrityksissä kasvava nuoriso pääsee siten nopeammin töihin kiinni.

Timo Harakka jatkaa:

– Kaikkein pienimpiä yrityksiä, yksinyrittäjiä, hyödyttää oma lempilapseni, rekrytointituki, joka tulee käyttöön laajemmin palkkatukiuudistuksen yhteydessä. Sen kautta on mahdollista palkata ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä aiempaa paremmin ehdoin. Tuki koskee soveltuvin osin myös yrityksiä, joissa jo nyt ollaan kahden työntekijän mallissa. Harakan mukaan oppivelvollisuutta laajennetaan niin, että jatkossa jokainen nuori hankkii toisen asteen koulutuksen takuukoulutuksena. Siihen voidaan rakentaa räätälöityjä malleja, kuten oppisopimus- ja työssäoppimisen malleja.

– Se olisi myös pallo SKAL:n suuntaan. Siinä olisi mahdollisuus yhdistellä nykyisten pätevyyskoulutusten ja tutkintojen ”alkeisosia” tähän peruskoulutukseen. Teidän kannattaisi tutkia nämä mahdollisuudet ja vaikuttaa!

Digitalisaation edelläkävijämaa Suomi

Tulevaisuudessa logistiikka ja kuljetusalan työtehtävät muuttuvat nykyistä digitaalisempaan suuntaan. Tämä saa Timo Harakan innostumaan:

– On mielenkiintoista, millaisia teknisiä ja älykkäitä ratkaisuja pystytään luomaan, ja miten  kuljetukset olisivat mahdollisimman täynnä ja tavara kulkisi vähemmillä kuljetuksilla. On ilmaston kannalta äärimmäisen tärkeä juttu, että kuljetukset ovat optimoituja. Tässä suomalaiset voisivat tarjota hyviä ratkaisuja, koska digitalisaation kannalta keskinäinen luottamus on erityinen kilpailukykytekijä. Sitä meillä Suomessa on. Yrittäjät voivat tehdä yhteistyötä ilman, että kaikki kokisivat  paljastavansa liikesalaisuudet toisille. Se on ihan avainjuttu logistiikan digitalisaation kannalta.

Suomelle on syntynyt EU-yhteyksissä maine digitalisaation osaajana. Harakan mielestä maine elää vahvana muissakin kuljetusmuodoissa.

– Meitä kuunnellaan EU-ympyröissä ja kysytään ensimmäisenä, miten Suomessa. Olemme uskottava toimija siinäkin, miten toimitaan reilun kilpailun pelisäännöillä kuljetusalalla. Isossa kuvassa meillä on reilu sisämarkkina, toisin kuin  monessa muussa maassa.

SKAL on tehnyt EU-edunvalvontaa aktiivisesti Brysselissä vuodesta 2012 alkaen. Tällä hetkellä SKAL on jäsenenä FinMobilityssa, joka huolehtii yhteensä yhdeksän suomalaisen liikennejärjestön EU-edunvalvontatyöstä Brysselissä. Olemme  saamassa tulevaan liikkuvuuspakettiin läpi merkittäviä parannuksia esimerkiksi ajoja lepoaikalainsäädäntöön. Timo Harakka lupaa käydä FinMobilityn toimistolla. Hänen mielestään Suomella on jatkossakin oltava aktiivinen rooli EU:ssa:

– On olennaista, että EU:n tasolla on pystytty viimein edistämään liikkuvuuspaketti ykköstä, niin että siitä on periaatteellinen sopu neuvostotasolla. Siinä parannetaan kuljettajan työehtoja ja työoloja. Neuvottelutilanne on kuulemani mukaan hiukan mutkistunut, mutta pidämme tiukasti kiinni saavutetusta tilanteesta. Siellähän on tietysti se ristiriita, että kuten hyvissä kompromisseissa aina, Itä-Euroopan maille se on aivan liikaa ja Länsi-Euroopan maille liian vähän. Missään tapauksessa emme salli, että se ei etenisi!

Liikkuvuuspaketin ohella Timo Harakkaan kiinnostaa EU:n runkoverkon kehittäminen, TEN-T-vaikuttaminen.

– Meidän pitää vaikuttaa siihen, että saadaan TEN-T-ydinverkkokäytäviin periaatteessa sovitut väylät. Prioriteetti ykkönen on, että Turku–Vainikkala -yhteyden lisäksi pääradan Helsingistä Ouluun–Ylläs–Kemiin–Tornioon viimeinenkin pätkä sähköistetään Haaparannan puolelle.

Timo Harakan vapaa-aikaan kuuluu perheen ohella muun muassa sal ibandyä hyvien kollegoiden kanssa.

Näin saadaan yhteys Ruotsiin pelaamaan jäämerelle asti. Tällä on yhteys myöskin maantiekuljetuksiin, koska pystytään vähentämään rasitusta valtatie 21:lle käsivarressa, jossa vuosittain yli 100 rekkaa suistuu tieltä. Aikamme loppuu ja on  selvää, että meidän on jatkettava keskusteluja ministerin kanssa näistä teemoista. Kolmen kuukauden ministerikokemuksella asiat ovat hyppysissä, mutta jää SKAL:n tehtäväksi varmistaa, että 6 miljardin euron maanteiden tavaraliikenne tulee ministerille käytännössä läheiseksi. Mitä haluat jäävän perinnöksi ministerikaudeltasi, Timo Harakka?

– Ilman muuta se, että kuljetusyhteydet ja keskeiset väylät – perusrakenne – on entistä suorituskykyisempi, tehokkaampi ja ilmastoystävällisempi, niin että pystytään samaan aikaan toteuttamaan sekä kestävä talouskasvu että  kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

Timo Harakka

Teatteritieteen maisteri, liikenne- ja viestintäministeri
Toiminut muun muassa toimittajana, tietokirjailijana ja muusikkona

Kotipaikka: Helsinki (s. 1962)
Perhe: Puoliso Keravan toimialajohtaja Anu Laitila, kolme lasta
Koulutus: teatteritaiteen maisteri 2005 (Teatterikorkeakoulu), hyväksytty hallituksen jäsen 2014 (kauppakamari)
Ura: Yleisradion toimittaja–tuottaja 1997–2014, yrittäjä 1987 alkaen

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: