Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.
SKAL kalenteri 2020 banneri

Raskaan liikenteen vertaistukea kymmenen vuotta

SKAL perusti auttavan puhelimen raskaan liikenteen ammattilaisille 2009 norjalaisen sisarjärjestön esimerkistä. Nelisen vuotta myöhemmin avasimme yhdessä Rahtareiden kanssa palvelunumeron 020 345 888. Verkoston 20 vapaaehtoisesta yli puolet kokoontui Jämsään valmennukseen 11.-12. lokakuuta.

Kirjoittaja: Heini Polamo

Kuljetusyrittäjä 7/2019

– Jo pelkkä kuorma-auton kellahtaminen ojaan voi aiheuttaa niin ison trauman, että ei pysty enää kuljettamaan, kertoi onnettomuustutkija Riku Länsivuori.

Näin purettiin myytti siitä, että henkisen tuen tarpeessa olisivat vain rajun ja odottamattoman liikenneturman tai traagisen menetyksen kokeneet uhrit.

Raskaan liikenteen vertaistukipuhelimeen tulee vuosittain keskimäärin kolmisenkymmentä puhelua. Se on  vähän, kun miettii kuljetusalan ammattilaisten vaativaa arkea. Tien päällä yksin vietetty aika ja läheltä piti -tilanteet voivat aiheuttaa paineita, joita on vaikea  käsitellä yksinään. Ei siis tarvita rajua kolaria siihen, että tuntee olonsa kuormittuneeksi. Oma lukunsa ovat liikenteen itsemurhat, jotka osuvat raskaan liikenteen ammattilaisiin kohtuuttoman kovaa.

Olimme Jämsässä koolla ennen kaikkea siksi, että vertaistukihenkilömme saisivat lisää työkaluja kuunteluavun antamiseen. Keskustelimme siitäkin, miten saisimme suomalaisen raskaan liikenteen ammattilaisen tarttumaan puhelimeen, kun ahdistaa. Kaksipäiväinen tapaaminen oli antoisa. Tuntui todella hyvältä jakaa kokemuksia ja saada valmennusta henkisen tuen ammattilaisilta.
 

Machomiehen taakka

Rekkakulttuuriin kuuluu perinteisesti ”machoilu”, eikä pienistä ei ole totuttu valittamaan. Tämä asenne on kenties suurin este avun saannille silloin, kun ihminen on oikeasti murtumispisteessä. Apua olisi saatavilla, mutta ei oikein tiedetä, millaista ja mistä, eikä sitä ainakaan kehdata pyytää.
 
Kukaan ei pysty toisen puolesta sanomaan, milloin omat jaksamisen rajat tulevat vastaan. Jos ihmisen identiteettiin kuuluu vaikkapa olla erehtymätön peruuttaja, voi kaluston vaurioittamisen omalla pihalla kokea todella raskaasti. Se syö itsetuntoa, jota voi samanaikaisesti nakertaa joukko pienempiä tai isompia harmeja: - en ollutkaan sitä, mitä luulin. En osaakaan enkä jaksakaan tätä.
 
Kokonaiskuormituksen ja ihmisen minäkäsityksen lisäksi jaksamiseemme vaikuttaa elinaikaisten kokemusten ja vastoinkäymisten määrä. Turvallisessa ympäristössä varttunut, pärjäämään tottunut ihminen voi tuupertua ensimmäiseen kunnon ”mokaan”, mutta myös selviytyä siitä. Kokemukset selviytymisestä auttavat selviämään jatkossakin.
 
Kokosin tähän valmennuksessamme läpi käytyjä asioita, jotka voivat auttaa kuormittunutta ihmistä näkemään valoa ja auttajaa tukemaan häntä siinä.

Keholliset apukeinot:

  • Juo, pissaa ja hikoile. Mene vaikkapa saunaan ja juo runsaasti vettä. Nieleminen ja nestekierto kehossa auttavat poistamaan stressihormoneja.
  • Rauhoita hengitystä tietoisesti. Vedä ilmaa hitaasti sisään ja suun kautta ulos, toista useita kertoja rauhallisesti.
  • Urise. Päästä hitaasti matalaa ääntä niin, että se resonoi vatsanpohjassa asti. Voit pitää suuta kiinni tai raollaan, rentouta kasvot. Käsi pallealla auttaa sijoittamaan ääntä.
  • Huuhtele kasvot viileällä vedellä.
  • Syö ja nuku, jos pystyt. Hakeudu lääkäriin, jos vaikeudet tällä saralla pitkittyvät.
  • Liiku. Hikoilu, suoritukseen keskittyminen ja liike voivat helpottaa.

Henkisen selviämisen keinoja:

  • Puhu jollekin. Suomessa ei jätetä yksin. Jos et voi puhua tutulle ihmiselle etkä jaksa mennä terveyskeskukseen, voit viime kädessä soittaa 112:een. Sieltä ohjataan kunnalliseen sosiaalipäivystykseen. Joka kunnassa on 24/7-sosiaalipäivystys, joka voi löytyä googlettamalla ”kunnan nimi” ja ”sosiaalipäivystys”.
  • Soita raskaan liikenteen vertaistukeen 020 345 888 tai muihin auttaviin puhelimiin. Niitä löytyy muun muassa alueellisista kriisikeskuksista, Suomen Mielenterveysseuralta ja kirkolta, ks. numeroita yllä.
  • Etsi valoa. Käy läpi hyviä asioita elämässäsi. Hyvä asia voi olla ystävä, oma koti, kotieläin, kirja, tai tieto tulevasta matkasta - mikä vain, mikä saa ajattelemaan tulevasta myönteisemmin.
  • Kirjoita tai piirrä surusi tai ongelmasi. Se voi selkeyttää asioita.
  • Etsi ammattiapua mahdollisiin lainopillisiin, työsuhteeseen tai terveyteen liittyviin ongelmiin, jotka kuormittavat sinua.
  • Lähetteen psykologille tai psykiatrille voi saada työterveydestä tai kunnan terveyskeskuksesta. Myös yksityisvastaanottoja on runsaasti.
  • Jos olet esimerkiksi menettänyt läheisen, hakeudu vertaisryhmään. Niiden on todettu auttavan ihmisiä selviytymään. Myös Facebookissa toimii erilaisia vertaisryhmiä.

Ohjeita auttajalle:

  • Ole käytettävissä ja läsnä. Älä vilkuile kelloa tai puhelinta.
  • Ole rauhallinen. Sinun rauhasi tai rauhattomuutesi heijastuu toiseen.
  • Anna tilaa kertoa. Kuuntele kärsivällisesti.
  • Tee avoimia kysymyksiä: Mitä tapahtui? Mitä siitä seurasi? Miltä se sinusta tuntui? Kerrotko tuosta vielä lisää? Miksi sinusta tuntuu tuolta?
  • Vältä suljettuja kysymyksiä: Tuntuuko sinusta, että se oli sinun syytäsi? Mitä muuta olisit muka voinut tehdä? Arveletko, että hän teki näin, koska...?
  • Vältä tekemästä nopeita johtopäätöksiä toisen puolesta: Ethän sinä olisi voinut mitään tehdä. Ei ole sinun syytäsi. Nyt voit unohtaa tämän ja mennä eteenpäin.
  • Vältä lohduttamasta liian nopeasti: Selviät tästä kyllä. Olet vahva ja varmasti pärjäät. Löydät kyllä pian uuden elämänsuunnan/puolison/työn.
  • Kysy hyvistä asioista toisen elämässä: Mitä ajattelit tehdä tänä iltana, entä huomenna? Mitä puuhailet mieluiten? Mikä on lempivuodenaikasi? Mikä siinä on parasta?
  • Tuo esiin asioita, joihin liittyy toivoa.

Morvan henki

Jämsän Majatalo Morvassa meitä valmensivat perjantaina kriisityöntekijä Riitta Merri, vertaistukityön ohjaajana toiminut Anne Laimio ja onnettomuustutkija Riku Länsivuori. Yliopistotutkija, psykologi Igor Radun kertoi liikenteen itsemurhien seurauksista raskaan liikenteen kuljettajille. Päivän päätteeksi asetuimme ”nuotiopiiriin” jakamaan omia kokemuksia ja ajatuksia auttamistyöstä. Lauantaina perehdyimme puhelinauttamiseen Kriisikeskus Mobilen Mikko Karjalaisen johdolla videon välityksellä. Autoliiton Eemeli Mäkisen johdolla paneudumme puhelinkeskuksen toimintaan ja kehittämiseen.
 
Kaikki vertaistukihenkilöt ovat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen. Verkostoon voi soittaa luottamuksellisesti – sinä myös!

Palvelevia puhelimia:

Raskaan liikenteen vertaistuki 020 345 888
Mielenterveysseura 010 195 202
Kirkon su 0400 22 11 80 ru 0400 22 11 90
Rikosuhripäivystys 0203 16 116

Lisätietoa:
www.skal.fi/vertaistuki
ja heini.polamo@skal.fi

 

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: