Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Lisää naisia rattiin

Naisten osuus maantiekuljetusalalla on yhä sormilla laskettavan pieni. Helppoja ratkaisuja tasa-arvon kohentamiseksi ei ole, mutta tarvittavat muutokset parantaisivat jokaisen alan ammattilaisen arkea ja alan imagoa.

Kirjoittaja: Heli Satuli

Kuljetusyrittäjä 3/2018
- Kuljetusalan työt ovat vastuullisia ja itsenäisiä. Niissä tarvitaan yhä vähemmän muskeleita ja enemmän aivoja, rohkaisee liikennekomissaari Violeta Bulc.

Kuljetussektorin työvoimasta vain 22 prosenttia on naisia. Se on  aivan liian vähän. Näin linjasi liikennekomissaari Violeta Bulc Brysselissä järjestetyssä ”Naiset liikenteessä” -tilaisuudessa. EU-komissio on nostanut kuljetussektorin naiset yhdeksi kuluvan vuoden kärkiteemoista. Tilaisuudessa Bulc julkisti aloitteen, jolla pyritään kasvattamaan naisten osuutta kuljetusalalla.

– EU:n rooli ei ole määräillä, vaan tehdä yhteistyötä tilanteen parantamiseksi. Kaikkien sidosryhmien on osallistuttava ajattelu- ja toimintatapojen muuttamiseen, painotti liikennekomissaari.

Keskeinen osa hanketta on  ”Platform for change” -verkosto, joka kokoaa yhteen liikennesektorin Euroopan tason etujärjestöt ja useat jäsenmaat. Keskiössä ovat jäsenten esittämät toimenpiteet. Tarkoituksena on määritellä kasvuprosenttitavoite, löytää tapoja torjua sukupuoleen kohdistuvaa häirintää sekä parantaa työn ja perheen yhteensovittamista. Lisäksi Kansainvälinen maantiekuljetusjärjestö IRU on perustanut oman työryhmän asiaa ajamaan.

– Olemme ottaneet ison askeleen eteenpäin, kun toimijat ovat kattavasti sitoutuneet parantamaan tasa-arvoa liikennesektorilla, totesi liikennekomissaari.

Pohjoismaisen kuljetusalojen työntekijäjärjestö NTF:n pääsihteeri Anu Hietala on työsken - nellyt koko uransa liikennesektorilla. Ensin lentoemäntänä ja myöhemmin edunvalvonnassa.

Rekka vai perhe?

Rekan hytit ovat miesvaltaisia, mutta alan edunvalvonnassa tilanne on tasa-arvoisempi. Esimerkiksi pohjoismaista kuljetusalan työntekijäliitto NTF:ää johtaa suomalainen Anu Hietala. Hän pitää komission lähestymistapa hyvänä.

– Nyt keskitytään hyvien toimintatapojen levittämiseen EU-maiden kesken. Tietoisuutta ongelmasta on syytä lisätä jäsenmaissa.

Hietalan mukaan ei ole mitään yksittäistä asiaa, jonka korjaaminen saisi laajan joukon  naisia kiinnostumaan kuljetusalan työtehtävistä. Tarvitaan monipuolinen työkalupakki. Ensin olisi puututtava alan perusrakenteisiin.

– Tarvittavat muutokset parantavat kaikkien alalla työskentelevien arkea ja asemaa. Esimerkiksi työolosuhteiden kehittäminen ja työaikojen joustavuus eivät ole vain sukupuolikysymyksiä, Hietala huomauttaa.

Yli 20 vuotta ranskalaisen maantiekuljetusalan etuja puolustanut Isabelle Maître kiinnostui alasta sen dynamiikan takia. Koko ajan tapahtuu. – Koko ajan tapahtuu ja ihmiset ovat avoimia ja ystävällisiä.

Samaa mieltä on ”Ranskan SKAL:n” eli FNTR:n Brysselin toimistoa johtava Isabelle Maître. Naisten houkuttelu kuljetusalan tehtäviin on iso puheenaihe Ranskassa.

Liikennesektorin työvoimasta 30 prosenttia on  Ranskassa naisia, mutta tavaraliikenteen kuljettajista vain kolme. Henkilöliikenteessä luku on 25 prosenttia ja johtotehtävissäkin naisten osuus kasvaa. Tämä kiteyttää Maîtren mukaan syyn siihen, miksi rekkaa ohjaa harvoin nainen.

– Naiset vastaavat Ranskassa yhä pääosin kodin pyörittämisestä. Lasten ja perhe-elämän yhdistäminen pitkiin kuljetuskeikkoihin on mahdotonta.

Ongelma on sama joka puolella Eurooppaa. Ruotsalainen tutkimus  vahvistaa, että juuri työn ja perheen yhteensovittaminen on yksi suurimmista jarruista. Raskaus estää usein ammatin harjoittamisen täysin. Lisäksi naiset tippuvat palkkakehityksestä perheen perustamisen jälkeen. Ranskassa yksi hyväksi havaittu keino ovat kuljetusalalla työskentelevien perheille suunnatut päiväkodit, joiden joustavat hoitojärjestelyt mahdollistavat pidemmät poissaolot.

Helpotusta työvoimapulaan

Yksi akuuteimmista ongelmista koskee taukopaikkoja. Maître huomauttaa, että Euroopan pääväylille tarvitaan kattava verkosto standardit täyttäviä turvallisia parkkialueita, joissa kuljettajat voivat yöpyä hyteissään ja syödä rauhassa. Naisille on saatava omat wc- ja suihkutilat. Tästä on tultava normi ja siihen tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

– Ennen kuin lepoalueiden kaltaiset perusasiat saadaan kuntoon, on alalle hankala houkutella nykyistä enemmän naisia, uskoo Hietala.

Monet tekniset parannukset kuten kaasu- ja kytkinpolkimien automaattinen nosto- ja laskutoiminto helpottaisivat nekin kaikkien kuljettajien työoloja. Hietalan mukaan olisi kiinnitettävä myös nykyistä enemmän huomiota  kuljetusalan työtehtävien ja koulutusmahdollisuuksien esittelyyn peruskoulussa. Toimien tuloksena alan imago paranisi ja motivoituneiden työntekijöiden rekrytoinnista tulisi helpompaa – iästä ja sukupuolesta riippumatta. Se on tarpeen, sillä kuljetusalan työvoimapula pahenee lähitulevaisuudessa. Reilusti yli kolmannes kuljettajista on täyttänyt 50 vuotta. Esimerkiksi Saksassa 40 prosenttia raskaan liikenteen kuljettajista jää eläkkeelle  seuraavan 15 vuoden sisällä. Se tarkoittaa 150 000 kuljettajan lovea.

Digitaalisuudesta vetoapua?

Liikennekomissaarin mukaan naiset tuovat kuljetusalalle kaivattua kokonaisvaltaista ja ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Lisäksi naiset ovat liikenteessä usein vastuullisempia ja  urvallisuustietoisempia.

– Kuljetusalan työt ovat vastuullisia ja itsenäisiä. Niissä tarvitaan yhä vähemmän muskeleita ja enemmän aivoja, rohkaisee Bulc.

Digitaalisuus luo alalle uusia bisnesmalleja, joustavuutta ja uudenlaisia työnkuvia esimerkiksi kaupunkilogistiikkaan. Automaatio korvaa raskaita työtehtäviä ja voi tehdä tarpeettomaksi  yöpymiset kaukana kotoa. Kehitys kulkee naisten eduksi. Hietala huomauttaa, että luvassa ei ole automaattista muutosta parempaan. Digitalisaation suhteen on tärkeää huolehtia työntekijöiden uudelleenkoulutuksesta. Kaikilla on oltava yhtäläiset edellytykset laitteiden käytölle.

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kuljetusalalla työskentelevät naiset eivät halua erikoiskohtelua, vaan tasavertaiset työskentelymahdollisuudet. Hietala muistuttaa, että tasa-arvoinen työelämä on  kaikkien, ei vain naisten etu. Jokainen hyötyy, kun yrityksen henkilöstö koostuu monipuolisesta joukosta alan ammattilaisia.

– Ilmapiiri paranee ja eri ajattelutapojen ansiosta löydetään uusia ratkaisuja ja parempia tapoja toimia. Tähän kannattaa pyrkiä joka työpaikalla, summaa Hietala

Brysselin
liikennevaikuttajanaisten
verkosto näyttää tietä

Brysselissä toimiva Women in transport -ryhmä kokoaa yhteen liikennesektorin osaajia komissiosta, EU-edustoista, europarlamentista, järjestöistä ja yrityksistä. Suomen Yrittäjien, SKAL:in   sekä seitsemän muun suomalaisen liikennejärjestön Brysselin toimiston asiantuntijat Elisa Vornanen ja Mira-Maria Kontkanen osallistuvat aktiivisesti verkoston toimintaan. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa.

– Verkostossa voi kysyä avoimesti myös vaikeita tai poliittisesti herkkiä kysymyksiä alan osaajilta. Viime kerralla aiheena olivat esimerkiksi rekkojen päästömittaukset, kertoo Vornanen. Ryhmän kesken jaetaan myös tapahtumakutsuja ja työpaikkailmoituksia, mutta ennen kaikkea toiminta auttaa Vornasen mukaan kasvattamaan Brysselissä elintärkeää kontaktiverkostoa.

– Luomme samalla suomalaisille liikennejärjestöille lisää näkyvyyttä ja tunnettavuutta.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: