Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Liikenne- ja kuljetusalan järjestöjen vähäpäästöisen liikenteen tiekartta

Suomen ilmastostrategian mukaisesti liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon nähden. Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali liikenne. Päästöjen alentamisen tärkeyttä ei kiistä kukaan, utta miten päästöjä voidaan alentaa kadottamatta kilpailukykyä? Siinäpä pulma, jonka ratkaisemisessa SKAL on vahvasti mukana.

Kirjoittaja: Heini Polamo

Kuljetusyrittäjä 4/2020

Päästötavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä

Nykyisellään tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 10,4 miljoonaa tonnia. Vuonna 2030 päästöt saisivat olla enintään 5,9 miljoonaa tonnia. Jos jatketaan nykykehityksen mukaisesti  autokantaa hiljakseen uudistaen ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta kiristäen, tieliikenteen päästöjen määrä olisi vuonna 2030 noin 7,4 milj. tonnia. Kurottavaksi jää 1,4 milj. tonnin  edestä. Suomi on asettanut vuoteen 2045 mennessä noin 3,6 miljoonan tonnin lisätavoitteen päästövähennyksille.

Tieliikenteen päästöistä noin 3,3 miljoonaa tonnia, alle kolmannes,  tulee tavaraliikenteestä.

On välttämätöntä, että olemme mukana määrittelemässä toimia, jotka koskevat meidän toimialaamme. Siksi SKAL sekä liikenne- ja kuljetusalan kollegajärjestöt laativat oman tiekarttansa päästövähennysten saavuttamiseksi - Suomen kilpailukykyä menettämättä. Tiekartta luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle tiistaina 26.5. ja esiteltiin medialle etäseminaarissa 28.5. Tilaisuudessa alusti SKAL:n ja maanteiden tavaraliikenteen puolesta johtaja Petri Murto.

Petri, mikä on mielestäsi tärkein asia
kuljetusyrittäjien kannalta tiekartassa?

– Tärkeintä on tiekartassa tehty havainto siitä, että liikenteen päästöt voidaan puolittaa 2030 mennessä ilman Suomen kilpailukykyä rampauttavia polttoaineveron korotuksia. Tärkeää  on myös huomata siitä, kuinka keskeinen toimenpide tieverkon kunnon parantaminen on myös päästöjen vähentämisen näkökulmasta.

Kannattaako SKAL tosiaankin kilometriveroa?

– Tiekartta ei ole listaus järjestöjen politiikkatavoitteista, vaan katsaus eri keinoihin, joilla on merkitystä päästöjen vähentämisen kannalta. Vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääntyminen ja  henkilöautojen sähköistyminen nakertavat voimakkaasti nykyistä liikenteen veropohjaa esimerkiksi autoveron ja polttoaineveron osalta. Mikäli pysytään vanhassa verorakenteessa, on iso riski, että nestemäisiä polttoaineita käyttävälle raskaalle liikenteelle jää maksajan rooli. Ilmiön haltuun ottamiseksi on syytä olla valmis käymään pitkän aikavälin keskustelua  kilometriverosta mutta sillä reunaehdolla, että sillä korvataan vanhat verot, ja kilometriveron rakenteessa otetaan huomioon ammattiliikenteen suuret ajosuoritteet ja veron vaikutus kuljetuskustannuksiin.

Kuvaaja: tieliikenteen päästöjen vähentämispotentiaali järjestöjen tiekartassa.

Keskeisiä päästövähennystoimenpiteitä tavaraliikenteen kannalta

Autokannan uudistaminen

  • Isokapasiteettisten ajoneuvoyhdistelmien (HCT) yleistyminen kuljetuksissa.
  • Kannustimia vähäpäästöisen kaluston kuten sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintaan.
  • Sähköautojen latausinfran parantaminen.
  • Romutuspalkkiokampanjat.

Liikenteen verotuksen uudistaminen

  • Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattaminen – tämä on jo osa Suomen energia- ja ympäristöstrategiaa ja siten mukana ns. perusennusteessa.
  • Kilometrivero käyttöön vuoden 2030 jälkeen siten, että tieliikenteen kokonaisverokuorma ei kasva.
  • Polttoaineveroa alennetaan kokonaisverokuorman tasaamiseksi.

Etenkin tavaraliikenteen polttoaineenkulutus on johdettua kysyntää, sillä tavaraliikenne on välttämätöntä. Veronkorotukset eivät vähennä tätä liikennettä, vaan tuovat ainoastaan lisää  kustannustaakkaa. Mikäli polttoaineveroa korotettaisiin, se tulisi kompensoida ammattiliikenteelle ns. ammattidieselmallin avulla, jotta kuljetuskustannukset eivät merkittävästi kasvaisi  ja kotimainen kilpailukyky ei heikentyisi.

Tieverkon pullonkaulojen poistaminen

  • Parannetaan tieverkkoa, liittymiä ja siltoja, jotta liikenne olisi sujuvampaa ja vähäpäästöisempää. Kun kuljetusinfra on kattava ja turvallinen, voidaan Suomessa yleistyneitä painavia ja pitkiä (HCT) ajoneuvoyhdistelmiä hyödyntää laajemmin ja näin alentaa tehokkaasti päästöjä tavaratonnia kohden.

Järjestöjen mielestä suurin osa ehdotetuista toimenpiteistä soveltuisi aloittavaksi jo tällä hallituskaudella osana vihreän elvytyksen ohjelmaa. Veromuutokset, hankintatuet,  romutuspalkkio ja latausinfratuet sekä väyläinvestointien ja kunnossapidon määrärahojen pysyvä nostaminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla on päästövähennysten lisäksi  taloutta elvyttäviä vaikutuksia.

Lisätietoja:
Petri Murto, johtaja, SKAL
petri.murto@skal.fi

SKAL:n tiedote: Tiestön kunnon parantaminen on keskeinen liikenteen päästövähennyskeino

Vähäpäästöisen liikenteen tiekartta

Tiekartta on laadittu Autoalan Keskusliiton, Autotuojat ja -teollisuuden, Linja-autoliiton, Suomen Autoteknillisen Liiton, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n ja Suomen Taksiliiton yhteistyönä.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: