Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Kotkan kuorma-autoilijoiden matkassa

Juttu sai alkunsa Lappeenrannassa aamiaisturinoista. Liittokokousviikonlopun sunnuntai vaihtui syksyiseksi torstaiksi, kun pääsimme päiväksi kurkistamaan Kotkan poikien arkeen ja tunnelmiin. Huolimatta opasteiden kyrillisistä kirjaimista olemme syvällä Suomessa.
Kotkan kuorma-autoilijat

Kirjoittaja: Heini Polamo

Kuljetusyrittäjä 8/2017

Mitä tiedämme Kotkasta? Muistelen Lappeenrannan ilmapiiriä ja saan ystävällisen muistutuksen: nyt ollaan Kymenlaaksossa. Toden totta, kyltissä päidemme yläpuolella lukee Kymen KTK. Isännistämme toinen, Valtteri Kaartinen, on täällä osakkaana. Teemu Laakkosella puolestaan on varikko 300 metrin päässä. Teemu on Kotkan Kuorma-autoilijat ry:n puheenjohtaja ja Valtteri sihteeri. Kumpikin ajaa säiliökuljetuksia, ja kumpikin on pitkän linjan kotkalaisia ja useamman sukupolven kuljetusyrittäjiä.

Meitä kiinnostaa paikallisyhdistyksen järjestämä äijäjumppa. Liikuntaa on tarjolla ammattilaisohjauksessa joka maanantai viiden euron omakustannushintaan, puolisotkin ovat tervetulleita. Loput salivuokrasta ja personal trainerin palkkiosta katetaan yhdistyksen varoista ja Reumasäätiön apurahasta. Jumpissa käy ”huonokuntoisia miehiä”. Siksi sinne kehtaa mennä juuri sellaisena kuin on. Teemu Laakkonen pahoittelee, että alkuinnostuksen laannuttua jumppaajien rivit ovat harventuneet. Nyt on houkuteltu taksiautoilijoitakin mukaan.

– On kokeiltu spinningiä, kahvakuulaa ja kuntopiiriä. Valmentaja tulee korjaamaan väärät liikeradat, Teemu kertoo.

Jumpat ovat osa Kotkan Kuorma-autoilijat ry:n nuorennusleikkausta. Paikallisyhdistyksen juuret ulottuvat sotien päättymiseen, vuoteen 1945. Viime vuosina yhden auton yrittäjiä on jäänyt eläkkeelle ja jäsenmäärä on laskenut. Uudet KTK-yrittäjät eivät oikein osaa liittyä. Tällä hetkellä jäseniä on 40 ja autoja 120. Naispuolisia jäseniä kaksi, joista toinen on mukana hallituksessa. Kesäretkillä yli kolmannes on veteraanijäseniä. Yhteiset reissut ovat tärkeitä yrittäjien verkostoitumisen kannalta.
– Retkillä tulee puhuttua kaikenlaista, Teemu kertoo.
Entä jumpissa, jutteletteko siellä?
– Ei siellä pysty puhumaan, kun läähätetään vain, Valtteri naurahtaa.

Betonipinnoitteinen kaasuputki painaa 24 tonnia.

Elämää satamissa

Kotkasta ei voi puhua puhumatta Hamina-Kotkan satamista: runsaan 1 100 hehtaarin alueella toimivat Hamina, Mussalo, Kotkan kantasatama, Hietanen ja Sunila. Satamissa on konttiliikenteeseen, kemikaaleihin ja nesteisiin, sahatavaraan ja irtolastiin erikoistuneita terminaaleja. Pian esimerkiksi Haminasta lähtee Kazakstanin kaasukentille isoja pumppauslaitteita, jotka painavat 3 000 tonnia moduulia kohti. Suomalaissatamaa suositaan, koska se on turvallinen ja luotettava välikuormaus- ja purkupaikka arvokuljetuksille, isäntämme kertovat.

Yksiköistä suurin on Mussalon konttisatama. Mussaloon tulee myös junalla sahatavaraa pohjoisesta. Sunila on erikoistunut sellutehtaan haketoimituksiin ja raakapuukuljetuksiin. Satamien palvelutasossa on suuria eroja kuljetusyrittäjän näkökulmasta, eivätkä odotusajat välttämättä ole ahtaajista kiinni.
– Kun laiva on lähdössä, sen myöhästymiseen liittyy sanktioita. Silloin priorisoidaan laivaa. Esimerkiksi Mussalossa konttilukit ajelevat kilometrikaupalla ja kuormaa saattaa joutua odottamaan muutenkin. Hietasessa on ongelmatonta, sillä se on pieni ja kompakti, eikä kontteja säilytetä päällekkäin, säiliökonttiliikenteeseen keskittynyt Teemu kertoo.

Teemu Laakkosen ja Valtteri Kaartisen mukaan yksi asia on varma: valittaja jää jonon hännille. Niinpä yrittäjät odottavat vuoroaan eivätkä mekasta satamassa.

Kotkan satama on sijainniltaan ihanteellinen Venäjään suuntautuvalle vientiliikenteelle, mutta maailmanpolitiikka on haihduttanut Vaalimaan rekkajonot. Mitä Venäjän liikenteestä on jäljellä?
– Kun venäläiset tuottivat autoja Pohjois-Amerikasta, niitä purettiin konteista, Teemu kertoo.
– Se työllisti kuljetusyrityksiä paljon, täydentää Valtteri, mutta nyt venäläiset hoitavat itse transitotavaransa.

Valtterin säiliöauton kurvatessa pihaan tartumme kameraan. Vasemmalla kuljettaja Joonas Pesonen tauollaan.

Junnun maisemissa

Kysymme Kotkan vetovoimatekijöistä.
– Tämä on vähän alakuloinen paikka. Kotkalainen ei ole sellainen eteläkarjalainen iloluontoinen, Teemu luonnehtii.
– Pessimisti ei pety, Valtteri sanoo.

Mollivoittoiset vastaukset edustavat isäntiemme mukaan tyypillistä kymenlaaksolaista asennetta - ei turhia hilpeillä. Laitan puhelimestani Juha Vainiota soimaan, ja hetken kuuntelemme Kotkan poikii, ilman siipii. Haikealla valssilla on iso merkitys kotkalaisillemme. Ehkäpä siinä tiivistyy tämä kymenlaaksolainen mielenmaisema. Näitä on mietitty. Enempää ei tarvitse asiasta puhua.

Johtuneeko syksystä ja matalapaineesta, että Kotkan kauneimmatkin paikat vaikuttavat hieman melankolisilta. Meille näytetään poikkeuksellisen hienoja puistoja, joiden suunnittelija on tunnettu pitkäaikainen kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen. On vesipuistoa, veistospromenadia ja meripuistoa, ja niistä jokainen on kieltämättä harvinaisen upea. Ohitamme myös legendaarisen ravintola Kairon, jossa jazzailtiin 1950-luvulla.

Paikalliset innovaatiot herättävät miehissä ylpeyttä. Teemu Laakkonen kertoo Kotkamills Oy:n kehittämästä muovittomasta biohajoavasta kartonkimukista, joka pyrkii globaaleille markkinoille vastaamaan ympäristöystävällisten take away -tuotteiden kysyntään. Muki kestää myös alkoholijuomia.

– Siitä voi tulla merkittävä kotkalainen vientituote.

Kotkalaisilla on jäänteenä savupiipputeollisuuden kukoistuskaudelta työväenkaupungin identiteettiä. Takavuosien tehtaanpiiput ovat hiljenneet, mutta toisaalta uusia on noussut. Muun muassa Karhulan Valimo on elpynyt ja tarjoaa työpaikkoja.

Myös Euroopan parlamenttia puhuttava Nord Stream 2 -kaasuputkihanke tuo työtä. Venäläisyhtiö Gazpromin hankkeessa kaavaillaan kaasuputken asennusta meren pohjaan Venäjältä Saksaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Putkien betonipinnoituksen hoitaa Mussalon satamassa toimiva Wasco Coatings Finland Oy. Lähes 10 000 putken käsittely työllistää useita satoja henkilöitä.
– Putket tulevat tänne junalla ja rikaste laivalla. Kuljetusyrityksiä tarvitaan tavaran siirtelyyn ja kunnossapitotyöhön. Pinnoitetut putket kuljetetaan täältä Hangon välivarastoon.

Teemu Laakkonen ja yhtiökumppani Kari Siik omistavat yrityksen puoliksi.

Yrittäjä ja meri

Kantasatamasta löytyvä Merikeskus Vellamo houkuttelee kävijöitä. Sen laivankansimaisella katolla järjestetään kesäisin ulkoilmakonsertteja, mutta tänään näemme vain pari lenkkeilijää tarpomassa kaltevaa kattoa ylös. Tästä uinuvasta alueesta kaavaillaan entistä aktiivisempaa. Vaikuttavan rakennuksen viereen nousee kohta Outlet-keskus ja monitoimitalo matkailijoita houkuttelemaan. Läheinen Maretarium esittelee Itämerta.

Kun pääsemme Meripuistoon, ovat aamun raskaat pilvet hälvennyt ja puheet siirtyvät mereen, mihinkäs muuhun:

– Lähes jokaisella kotkalaisella on vene. Meri on meille hirveän tärkeä, kertoo Teemu Laakkonen, veneenomistaja hänkin.

Myös Valtteri Kaartisen henkireikä sijaitsee meren rannassa, vaikka onkin kiinteällä maalla sijaitseva mökki:

– Meri on rauhoittava elementti.

Kun yrittäminen täyttää suuren osan elämästä ja lisäksi on perheet ja harrastukset, ei tarvitse kysellä, mihin se aika menee. Entä mitä Kotka tarjoaa nuorille?

– Ammattikorkeakoulu XAMK:issa voi opiskella logistiikkaa ja siellä on myös merikoulu, kertoo Teemu.

Tämän Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ansiosta Kotka on opiskelukaupunki. Siitä on hyötyä pk-yrityksille.

– On ollut helppo löytää työntekijöitä,Valtteri sanoo.

Onko täällä työttömyyttä?

– On. Melkein kaikki hakemukset tulevat työpaikan vaihtajilta, eivät työttömiltä, kertoo Teemu.

Näin nostetaan tasanteen kaide yläasentoon. Kuvassa Teemulta puuttuvat turvavarusteet.

Riskit hallinnassa

Teemu on neljännen polven kuljetusyrittäjä. Isoisän isä Wilhelm Laakkonen aloitti vuonna 1907. Yrityksen nimi on muuttunut joka kapulanvaihdossa. Teemun poika Lassi Laakkonen suorittaa Ilmavoimissa rekkakortin ja ADR-luvat, ja opiskelupaikka odottaa Aalto-yliopistossa.

Valtteri Kaartisen pappa aloitti vuonna 1951, ja isä Heikki Kaartinen sai luvat 1984. Valtteri tuli yritystoimintaan vuonna 2003, ja yhdessä isä ja poika päivittivät yhtiön osakeyhtiöksi. He ovat pitäneet toiminnan maltillisissa raameissa.

Teemu Laakkonen ajaa paljon vaarallisia aineita, kuten raakatärpättiä ja fenolia. Sileäkylkisen säiliökontin päälle joutuu kiipeämään tikkaita pitkin, mihin sisältyy aina riskejä, varsinkin kun toinen käsi joutuu yleensä pitelemään letkua. Kiipeäjä varmistetaan vaijereilla, ja varustukseen kuuluvat kemikaalipuku, hanskat, kypärä ja suojalasit.

– Alkuaikoina säiliöajoissa riitti KTK:n sininen pusakka ja turvakengät, ja joka paikkaan pääsi, muistelee Valtteri Kaartinen.

– Nykyään on kypäräpakko kaikkialla, Teemu jatkaa.

Kysymme viime aikoina puhuttaneesta valokaaresta. Onko rajusta sähköiskusta vaaraa täkäläisissä kuljetuksissa?

– Kun kiipeämme pöntön päälle, on kyseessä aina purkupaikka eikä siinä ole yläpuolella voimajohtoja. Kiivetessä ei ole onneksi sattunut mitään, Teemu kertoo.

Miehet kertovat VAK-aineiden ominaisuuksista. Esimerkiksi akryylihappo on mieto palava neste, joka syövyttää. Happo tuodaan Hollannista ja puretaanalueen lateksitehtaille. Sen käsittelylämpötila on haastava, 14 ja 25 celsiusasteen välillä. Alemmassa lämpötilassa aine jäätyy.

Akryylihapon purkaa vastaanottaja. Yleisempää on, että kuljettaja purkaa itse nestekuorman paperitehtailla ja öljynjalostamoilla, pesettää tankin pesuasemalla ja lastaa paluukuorman kyytiin. Se on itsenäistä ja vastuullista työtä, joka ei sovi kenelle vain.

Teemu Laakkosen kuljettajilla on VAKpätevyys ja hän on itse myös turvallisuusneuvonantaja. Myös Valtteri Kaartisella kuljettajineen on VAK-pätevyys. Kaartisen säiliöautolla ajetaan muun muassa lannoitteita ja lietettä. Tässä kohtaa Teemun on irrottauduttava joukosta, sillä hänellä on kaksi kuormaa uhdistettua öljyä toimitettavana Haminasta STR Tecoil Oy:n regenerointilaitokselta Hietasen satamaan. Laitos pystyy hyödyntämään lähes 100 % käytetystä voiteluöljystä uudelleen. Sanomme Teemulle kiitokset ja jatkamme kierrosta Valtterin johdolla.

Sami Kurki.

Tuliterää moottoritietä

Seuraavaksi kurvaamme kaupungista itään ihailemaan Hamina–Vaalimaa -moottoritien päällystystyömaata, joka on tarjonnut työtä monelle KTK-yritykselle. Rakenteilla oleva tieosuus täydentää E18-moottoritien Turusta itärajalle ja sitä urakoi YIT. Varsinainen kohteemme on kuljetusyrittäjä Sami Kurki, Kotkan Kuorma- autoilijoiden hallituksen jäsen, mutta hän on parhaillaan viemässä kuormaa. Käväisemme nuuhkimassa paikallisväriä Teboililla. On hiljainen aika päivästä ja liikenneasemalla autiota.

Hetken päästä parkkeeraamme Virojoen kiertoliittymän tuntumaan ja tervehdimme tien yli loikkivaa Samia. Hän ja Valtteri ovat samassa KTK:ssa, kuten noin puolet Kotkan Kuorma-autoilijoista, ja yrittäjäveljeksiä, jos näin voi luonnehtia. Sami Kurki on työskennellyt liikenneympyrässä puolisen vuotta, tiehankkeessa hän aloitti puolitoista vuotta aiemmin. Yrittäjyyttä on takana vuodesta 1993.

– Ei yrittäminen helppoa ole, mutta viihdyn työssäni hyvin, Sami Kurki kertoo.

Kuljetus S.P. Kurki Oy toimii kolmannessa polvessa, kuten Valtterinkin firma. On vaihtolavatoimintaa sekä maa-ainesja konekuljetuksia.

Miten turvallisuus huomioidaan tieurakoissa?

– Joka viikko meille pidetään turvavartti, jossa käydään läpi viikon varrella sattuneet asiat ja mietitään mahdolliset korjausliikkeet. Järjestäjänä on YIT, Sami kertoo.

Sami Kurjen mielestä ihmisten käyttäytymisessä on eniten parannettavaa liikenneturvallisuusmielessä.

– Puhelimen käyttö on lähtenyt aivan käsistä.

Tässä rakentuu moottoritie Vaalimaalle.

Yhdessä

Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitos vuonna 1977 sattui samaan aikaan kuin teollisuuden työpaikkojen romahdus. Se jätti jälkensä, ja kuppikuntaisuutta esiintyy kuulemma vieläkin, mutta ei Kotkan Kuorma-autoilijat ry:ssä. Kaikki kuuluvat samaan porukkaan, pyhtääläisiä myöten.

Yhteisen liikunnan ohella kotkalaiset haluavat sitouttaa jäseniä kesäretkillä, seminaarireissuilla ja pikkujouluilla. Pikkujouluihin Kotkan Kuorma-autoilijat satsaa ihan kunnolla. Vuokrataan juhlapaikka, palkataan elävä orkesteri, taikuri tai muuta kiinnostavaa. Arpajaiset pidetään joka kerran.

– Pikkujoulut sisältyvät takuuvarmasti jäsenmaksuun, lupaa Valtteri.

Tämän lehden ilmestyessä onkin jo pikkujoulunvietto käynnistymässä.

Lämmin kiitos ajastanne ja antoisaa joulunalusaikaa, Teemu, Valtteri ja Sami!

Haaste

Kotkan Kuorma-autoilijat ry haki ja sai maanantaijumpilleen tukea Reumasäätiöltä. Kotkalaiset haastavat myös muut paikallisyhdistykset kehittämään liikunnallista toimintaa, sillä – kuten Teemu Laakkonen sanoo – jotain on tehtävä, jos haluaa pysyä vireessä.

Tiedustelut Kuorma-autoilijain Reumasäätiön myöntämistä apurahoista säätiön asiamieheltä Leila Pänkäläiseltä, SKAL, puhelin 09 47899 342, leila.pankalainen@skal.fi.

Kuvassa Valtteri Kaartinen ja kotkalaisten palkkaama valmentaja Jesse Olli Kotkan liikuntakeskuksella.

Siik & Laakkonen Oy

• Perustettu 2007
• Kotipaikka Kotka
• Säiliökonttikuljetukset ja tyhjien säiliökonttien depot-toiminta
• 3 vetoautoa ja 6 perävaunua
• 2 yrittäjäkuljettajaa ja 1 kuljettaja

Kuljetusliike Kaartinen Oy

• Perustettu 2003 (1951)
• Kotipaikka Kotka
• Säiliöliikenne, konttikuljetukset ja bulkkikuljetukset
• Yhdistelmäajoneuvo ja vetoauto
• 2 yrittäjäkuljettajaa ja 1 kuljettaja

Kuljetus S.P. Kurki Oy

• Perustettu 1941
• Kotipaikka Kotka
• Vaihtolava- ja maa-aineskuljetukset
• Kaksi yhdistelmäajoneuvoa
• Toimitusjohtaja ja 1 kuljettaja

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: