Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Hallitus esittää dieselin polttoaineveroon korotusta - Tulossa on korotusta korotuksen päälle

SKAL antoi lausuntonsa luonnokseen hallituksen esityksestä, jolla nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa korotettaisiin. Mikäli esitys toteutuu, kuljetusyritysten kustannukset nousevat lähes 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Vaikutukset olisivat erittäin haitallisia Suomen kilpailukyvylle.

Kirjoittaja: Johtaja Petri Murron laatiman lausunnon pohjalta referoinut päätoimittaja.

Kuljetusyrittäjä 6/2019

Valtiovarainministeriön valmistelemassa esityksessä liikennepolttoaineiden valmisteveroa korotettaisiin siten, että moottoribensiinin vero nousisi 5,27 senttiä litralta ja dieselöljyn 5,89 senttiä litralta. Muutos lisäisi liikennepolttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla vuodessa ja toisi maanteiden tavaraliikenteenharjoittajille 80 miljoonan euron lisäkustannuksen vuodessa. Se nostaisi kuorma- ja pakettiautojen kustannuksia noin 1,2 prosentilla ja ajoneuvoyhdistelmien kustannuksia 1,4 prosentilla.

Lausunnostamme hallituksen esitysluonnokseen:

  • Mikäli elokuussa 2020 voimaan tulevaksi ehdotettu veronkorotus toteutuu, fossiilisen parafiinisen dieselin polttoaineveroa on korotettu 62 prosenttia 2010-luvulla – 36,4 sentistä 58,91 senttiin litralta. Nousu ylittää inflaation moninkertaisesti ja tekee Suomesta yhden EU-maiden kovimmista dieselpolttoaineen verottajista.
  • Ehdotetulla verotasolla fossiilisessa dieselöljyssä on polttoaineveroa 223 euroa hiilidioksiditonnia kohden, mikä on lähes kymmenkertainen verrattuna hiilidioksiditonnin hintaan päästökauppasektorilla.
  • Päästöjen vähentämiseen liikenteessä sovelletaan jyrkempää verotuksellista ohjausta kuin muilla sektoreilla. Epäsuhta voi johtaa siihen, että Suomessa CO2-päästöjä ei vähennetä siellä, missä se olisi taloudellisinta. Tämä tulee ottaa huomioon.
  • Polttoaineveron korotustarvetta perustellaan verotuottojen laskulla. Lasku on linjassa aiempien veropäätösten tavoitteiden kanssa ja johtuu siitä, että liikenteen energiatehokkuus on parantunut.
  • Maanteiden tavaraliikenteen näkökulmasta on kestämätöntä, että kun toimijat ovat vero-ohjauksella muuttaneet toimintaansa energiatehokkaammaksi, tavoitteiden toteuduttua veroja korotetaan uudelleen puhtaasti fiskaalisin perustein.
  • Aikavälillä 2010–2018 moottoribensiinin kokonaisverotuotto on alentunut, kun taas kuljetuskustannuksiin vaikuttavan dieselin verotuotto on kasvanut 38 prosenttia, lähes 400 miljoonaa euroa. Myös ehdotettu veronkorotus kohdistuu vahvimmin dieseliin. Painotus heikentää Suomen teollisuuden ja kaupan kilpailukykyä.
  • Energiatehokkuus paranee ja vaihtoehtoiset käyttövoimat yleistyvät kiihtyvällä tahdilla. Ilmiötä tulee tarkastella kokonaisuutena sen sijaan, että kategorisesti korotetaan nestemäisten polttoaineiden verotusta dieselöljyyn painottuen.
  • Esitysluonnoksen mukaan kaikilla fossiilisilla ja bioperäisillä liikennepolttoaineilla tulisi olla sama bensiinin verotasoon sidottu energiasisältövero, vaikka polttoaineiden käyttötarkoitukset eroavat toisistaan. On tunnistettava dieselpolttoaineen merkitys logistiikan tuotannontekijänä ja sen vaikutus Suomen kaupan ja teollisuuden kustannuskilpailukykyyn.
  • Koska tavaroiden on liikuttava ja tavaraliikenteellä ei toistaiseksi ole muita merkittäviä vaihtoehtoja käyttövoimaksi kuin diesel, tulee hallitusohjelmassakin mainitun ammattibiodieselin valmistelu aloittaa viipymättä. Ammattidieselillä voidaan erottaa dieselin luonteeltaan toisistaan eroavat käyttötarkoitukset, hyötyliikenne ja dieselin kuluttajakäyttö, verotuksellisesti toisistaan ja varmistaa, että kustannustaakka ei käy ylivoimaiseksi.

Loppupäätelmämme:

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL esittää kantanaan hallituksen esitysluonnokseen, että nyt ehdotetusta nestemäisten liikennepolttoaineiden veronkorotuksesta luovutaan, ja sen sijaan kiirehditään hallitusohjelmassa mainittua liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa huomioidaan uusien käyttövoimien, kuten sähkö ja kaasu, fiskaalinen rooli osana liikenteen verotusta.

Lisäksi tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin traktoreita koskevan kilpailunvääristymän poistamiseksi.

Liikennepolttoaineiden verotuotot ovat nousseet
enemmän kuin luullaan

HE:n mukaan ”Liikenteen polttoaineiden valmisteverojen ja henkilöautojen käyttövoimaveron nimelliset verotuotot ovat nousseet vuodesta 2010 vuoteen 2018 yhteensä noin 250 miljoonaa euroa”.

Valtion tilinpäätöstietojen mukaan liikenteen polttoaineverot ja käyttövoimaverot ovat vuodesta 2010 vuoteen 2018 muuttuneet seuraavasti:

Bensiinin polttoainevero:

         1,408 mrd. → 1,290 mrd. euroa

         = - 0,118 mrd. €

Dieselin polttoainevero:

          1,007 mrd. → 1,387 mrd. euroa

           = + 0,380 mrd. €

Henkilöautojen käyttövoimavero:

         0,228 mrd. → 0,316 mrd. euroa

         = + 0,088 mrd. €

Yhteensä:

        2,643 mrd. → 2,993 mrd. euroa

        = + 350 miljoonaa euroa

Mahdollinen virheellinen lukema tulee korjata esitykseen ja muuttaa siitä tehdyt johtopäätökset.

SKAL valvoo toimialan etuja, jotta kuljetusyritysten toimintaympäristö olisi mahdollisimman hyvä. Annamme lainsäädäntötyöhön asiantuntemuksemme ja näkemyksemme, tavoitteenamme tasapuoliset toimintaedellytykset ja reilut kuljetusmarkkinat.

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: