Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta lausuntokierrokselle

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksen lausuntokierrokselle tammikuussa. Tiekartta kuvaa keinovalikoimaa, jolla Suomi aikoo saavuttaa liikenteen päästövähennystavoitteet. SKAL oli mukana tiekarttaa valmistelleessa työryhmässä. Jätimme syksyllä 2020 työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteen, koska siinä merkittävä osa päästövähennyksistä katsottiin saavutettavan polttoaineen hinnan korottamisella joko verotuksella tai kansallisella päästökaupalla. Tätä SKAL ei voinut hyväksyä, varsinkin kun näiden toimenpiteiden vaikutusta Suomen kilpailukykyyn ei riittävästi arvioitu. Poliittinen valmistelu on vienyt tiekarttaa oikeaan suuntaan.

Kirjoittaja: Petri Murto ja Kuljetusyrittäjän toimitus

Kuljetusyrittäjä 1/2021

Lausunnolla oleva tiekarttaluonnos on huomattavasti työryhmäraporttia parempi. Keinot eivät tukeudu pääasiallisesti polttoaineen hinnankorotuksiin. SKAL:n toiminta asiassa on siis jo vaikuttanut tiekartan sisältöön. Seuraavaksi annamme lausuntomme tiekarttaluonnokseen.

Tiekartta piirtää reitin
puuttuvaan päästövähenemään

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetään keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Niin sanotun perusennusteen mukaan liikenteen päästöt vähenevät 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, eli  lisätoimenpiteitä tarvitaan. Puuttuvasta 13 prosentista pystytään kattamaan kaksi kolmasosaa jo tähän mennessä päätetyillä toimenpiteillä, ja nyt lausunnolla oleva tiekartta esittää keinoja puuttuvaan kolmannekseen. Tämä kolmannes tarkoittaa 1,65 miljoonaan tonnin päästövähenemää.

”Haussa keinot 1,65
miljoonan tonnin
päästöleikkauksiin”

Vaiheittain liikkeelle

Tiekartta on tarkoitus panna toimeen kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2021 päätetään 19 eri tukimuodosta ja kannusteesta, joilla edistetään liikenteen päästöttömyyttä. Toisessa vaiheessa muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman ja valtiovarainministeriön liikenteen verotustyöryhmän ratkaisujen selvittyä, lisätään valikoimaan lisäkeinot, joiden edellytyksistä ja vaikutuksista on kerätty lisätietoja. Se tapahtuu syksyllä 2021. Vaihe kolme on ehdollinen. Siinä tehdään syksyllä 2021 päätös mahdollisista kansallisista lisätoimista, kun EU-tason toimet sekä 1- ja 2-vaiheiden eteneminen ovat tiedossa.

Vaiheen 1 keskeiset
toimenpiteet – porkkanoita myös tavaraliikenteelle

Vaihe 1 on poliittisesti helpoin vaihe, sillä siinä päätetään tuista ja kannusteista. Kuljetusyritysten kannattaa huomioida seuraavat ehdotukset:

Julkisen jakeluinfrastruktuurin tukea jatketaan ja nostetaan. Rahaa on luvassa muun muassa raskaan kaluston ja sähköbussien latausinfran rakentamiseen yhteensä 12 miljoonaa euroa. Lisäksi kaasuautojen tankkausasemien perustamista tuetaan siten, että tavoitteena on 40 LNG -tankkausasemaa vuonna 2025, kun niitä nyt on seitsemän .

– Tiekartassa esitetään käynnistettäväksi jo tänä vuonna pilottihanketta sähköteiden soveltuvuuden tutkimiseksi Suomessa. Tavoitteena on selvittää mahdollisuutta käyttää sähköä myös raskaassa kalustossa pidemmillä yhteysväleillä, kuten Helsinki – Tampere. Halpaa tien sähköistäminen ei ole. Sen kustannus on noin miljoona euroa per kilometri. Tavoitteena on ensivaiheessa saada aikaiseksi noin 20 kilometriä pitkä sähkötien testialue.

Sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille esitetään hankintatukea vuosille 2021– 2024. Kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki olisi tiekartan mukaan 2 000 euroa, ja  sähkökäyttöisen 2 000–6 000 euroa.

Kaasukäyttöisten kuorma-autojen nykyistä hankintatukea esitetään jatkettavaksi ja korotettavaksi siten, että tuki olisi 7 500–15 000 euroa kaasukuorma-autoa kohden. Sähkökäyttöiselle kuorma-autolle povataan tiekartassa jopa 50 000 euron autokohtaista hankintatukea.

Yhdistettyjen kuljetusten (auto / ajoneuvoyhdistelmä junan kyytiin) uudelleen käynnistämistä esitetään selvitettäväksi. Tässä hankkeessa on tarkoitus tarkastella erilaisia yhdistettyjen kuljetusten toteutustapoja ja kuljetusyksiköitä, jotka sopisivat Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin.

– Vuonna 2019 säädettyjen HCT-yhdistelmien merkitys päästöjen vähentämisen kannalta on huomattu. Niiden täysimääräisen hyödyntämisen katsotaan ratkaisevan noin neljä prosenttia päästöjen lisävähennystarpeesta, kun osa tästä HCT-potentiaalista on huomioitu jo perusennusteessa.

Vaihe 2 huomioi väylien
kunnon, digitalisaation ja etätyön

Tiekarttaluonnoksen mukaan mahdollisia lisäkeinoja ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden ohella voivat olla esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattaminen yli 34 prosentin ja logistiikan digitalisaatio sekä liikenteen uusien palveluiden ja etätyön edistäminen.

Vaiheen 2 konkreettiset
toimenpiteet:

Jakeluvelvoitteen kasvattaminen
● Liikenteen digitalisaation mahdollistaminen sekä uusien palveluiden ja matkaketjujen kehittyminen
Etätyön edistäminen
Logistiikan digitalisaatio
Väylien kunnossapidon parantaminen

SKAL on pitänyt tieverkon kunnon merkitystä päästöjen vähentämiseen esillä ja on hyvä, että väylien parantaminen on löytänyt tiensä tiekartan toimenpidevalikoimaan. Tosin näkökulma on edelleen varsin suppea, kun tarkasteluun ja vaikutusarvioitavaksi on otettu ainoastaan vähäliikenteisten teiden uudelleenpäällystäminen.

– Väylien kunnossapidon osuutta on syytä syventää. Kannattaa tarkastella päästövähennyskeinona myös kehittämisinvestoinneilla saavutettavaa parannusta liikenteen sujuvuuteen ja ajonopeuden tasaamiseen, huomauttaa SKAL:n johtaja Petri Murto.

Vaihe 3 – myös keppikeinoja
käyttöön, jos muut toimet eivät riitä

Vaihe kolme on ehdollinen. Syksyllä 2021 tehdään päätös mahdollisista kansallisista lisätoimista, kun EU-tason toimet sekä 1- ja 2-vaiheiden eteneminen on tiedossa. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpidevaihtoehtojen valmistelua, mukaan lukien fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa ja ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli. Näitä valmistellaan siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Lisätoimien arvioinnissa luvataan ottaa huomioon SKAL:n edellyttämän mukaisesti toimenpiteiden vaikutus kilpailukykyyn.

Liikenteen verotus on
päästötoimien keskiössä

Kun keskustellaan liikenteen päästövähennyskeinoista, on tarkastelun kohteena aina myös liikenteen verotus. Sen vuoksi liikennesektorilla on erityisellä mielenkiinnolla odotettu tämän nyt käsittelyssä olevan tiekartan ohella valtiovarainministeriön johdolla liikenteen verotuksen uudistamista selvittävän työryhmän ehdotuksia. Verotyöryhmän kauden pitäisi päättyä maaliskuun alussa.

SKAL on aktiivisesti mukana kuljetusalan kannalta tärkeässä keskustelussa niin päästöjen vähentämiseen kuin liikenteen verotuksen uudistamiseenkin liittyen. Keväällä 2020  teimme yhdessä liikenteen kumppanijärjestöjen kanssa liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartan. Siinä kerrotaan keinot päästöjen vähentämiseen ilman kilpailukykyä rampauttavia veronkorotuksia. Parhaillaan SKAL valmistelee omaa liikenneveropoliittista ohjelmaa, jolla valmistaudutaan poliittiseen keskusteluun liikenteen verotuksen uudistamisesta.

Petri Murto
ja Kuljetusyrittäjän toimitus

Tutustu tiekarttaamme:
Juttu Sadasta nollaan -webinaarista.

 

SKAL valvoo toimialan etuja, jotta kuljetusyritysten toimintaym päristö olisi mahdollisimman hyvä. Annamme lainsäädäntötyöhön asiantuntemuksemme ja näkemyksemme, tavoitteenamme tasapuoliset toimintaedellytykset ja reilut kuljetusmarkkinat.

Yara-AdBlue

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: