Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.
TIP Europe

”Fit for 55” -ilmastopaketti julki - SKAL:n kannat synnytettiin rivakasti

EU:n ”Fit for 55”-ilmastopaketti julkaistiin 14. heinäkuuta. Sen sisältämien aloitteiden käsittely jäsenmaiden kesken alkoi välittömästi neljässä EU-neuvostossa. Suomen kantoja valmistellaan viidessä eri ministeriössä. SKAL jätti kannanottonsa pakettiin kiireisesti elokuussa.

Kirjoittaja: Heini Polamo

Kuljetusyrittäjä 5/2021

EU-edunvalvojamme FinMobility oli koostanut Fit For 55 -paketin sisällön tuoreeltaan SKAL:n hallitukselle, joka kokoontui elokuussa. Lyhenteellä FF55:ksikin kutsuttuun ilmastopakettiin perehtyminen on tärkeää, sillä SKAL:n tavoitteena on vaikuttaa maantieliikennettä koskeviin painotuksiin.

EU:n Fit for 55 -paketin kattavuutta kuvaava kaavio löytyy vain englanninkielisenä. Liikenteen (Transport) sektorille osuvat keskeisimpänä EU:n maantieliikenteen päästökauppajärjestelmä sekä energiaverodirektiivin, energiatehokkuusdirektiivin, uusien ajoneuvojen  hiilidioksidinormien ja  vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin uudistaminen.

Pasi Moisio

FinMobilityn toimitusjohtaja Pasi Moision mukaan monialainen kaksitoista aloitetta sisältävä paketti lähti jopa odotettua rivakammin käsittelyyn, sillä puheenjohtajamaa Slovenia ei halunnut hukata aikaa. Syyskuussa Euroopan parlamentti jakaa aloitteet valiokuntiinsa käsiteltäviksi. Parlamentin käsittelyllä on merkittävä rooli paketin kohtalossa. Ilmastopaketti sisältää kattavan kokonaisuuden liikenteen sääntelyä ja sen vaikutukset Suomelle ovat merkittävät:

– Suomen on vaikutettava aktiivisesti siihen, että ilmastopaketti olisi kustannustehokas ja kohtelisi eri liikennemuotoja tasavertaisesti. Se ei saa saattaa Suomen kaltaisia reuna-alueiden harvaan asuttuja jäsenmaita huonompaan asemaan, Pasi Moisio sanoo.

Edessä on pitkällinen prosessi EU-elinten ja jäsenvaltioiden kesken, joka voi Moision arvion mukaan viedä kaksikin vuotta. Erityisesti veromuutosten käsittely on kriittinen ja vaatii jäsenvaltioiden yksimielisyyden.

– Vasta ilmastopaketin lopullinen muoto jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin päätöskäsittelyn jälkeen on ratkaiseva, sitä ennen kaikki on vain teoriaa ja spekulaatiota, Moisio tiivistää.

Pasi Moision tiivistykset FF55-esityksestä:

Ilmastopaketin sisältämä EU:n maantieliikenteen päästökauppajärjestelmä (ETS)

Maantieliikenteelle luodaan oma päästökauppajärjestelmä vuodesta 2025 alkaen.

– Maantieliikenteessä ETS kohdentuu fossiilisten polttoaineiden jakeluun.

  • Päästöoikeuksien huutokauppa lähtisi käyntiin vuonna 2026. Päästöoikeuksien määrää vähennettäisiin vuosittain.
  • Tavoitteena on 43 prosentin päästövähennys maantieliikenteessä vuoteen 2030 (vrt. 2005) mennessä.

– Järjestelmän tueksi luotaisiin oma hintavakausmekanismi. Päästökauppatulot ohjattaisiin osin EU:lle ja osin jäsenmaille.

FF55-ilmastopaketin sisältämä EU:n taakanjakoasetus (ESR) ja sen uudistaminen

– Taakanjakosektorilla tarkoitetaan toimialoja, jotka eivät ole varsinaisen päästökaupan piirissä. Tieliikenne olisi kuitenkin mukana sekä päästökaupassa että taakanjakosektorina vuoteen 2030 saakka.

– Tavoitteena on leikata taakanjakosektorin päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU-maiden taakanjakovelvoite määräytyy bruttokansantuotteen pohjalta haarukassa 10–50 prosenttia.

  • Suomi on sijoitettu 50 prosentin ”ykköskoriin” yhdessä Ruotsin, Luxemburgin, Saksan, Hollannin ja Tanskan kanssa.

Se, miten ETS ja ESR käytännössä sovitetaan yhteen tieliikenteen osalta, on vielä kysymysmerkki.

"Suomi on
taakanjaon
ykköskorissa
BKT:n
perusteella.

EU:n energiaverodirektiivi (ETD) ja sen uudistaminen

– Ilmastopaketin yhteydessä uudistettaisiin myös EU:n veromalli. Nykyisestä määrään perustuvasta (snt/l) verotuksesta siirryttäisiin polttoaineen energiasisältöön (€/GJ*) pohjautuvaan verotukseen.

– Polttoaineiden esitetty uusi luokittelu ja polttoaineluokkien verokohtelu:

1. fossiiliset
- korkein verotus

2. kestävät biopolttoaineet
- puolet fossiilisen verotuksesta

3. kehittyneet biopolttoaineet
- matalin verotus

Verokantojen kehitys:

  • Fossiilisen dieselin vähimmäisverotaso nousisi ao. taulukon mukaan 6 snt/l 10 vuoden aikana.
  • Biopolttoaineiden verokantoja leikattaisiin tuntuvasti. Erityisesti kehittyneen biopolttoaineen vähimmäisverotaso laskisi 32 snt/l 10 vuoden aikana.
  • Ammattidiesel eli mahdollisuus palauttaa maksettua polttoaineveroa ammattiliikenteelle poistettaisiin.
Lähde: Valtiovarainministeriön tuottama muuntotaulukko komission laskelmista. *GJ = gigajoule. Joule on työn ja energian yksikkö.

SKAL listasi ilmastopaketin
plussat ja miinukset

Ilmastopakettiin sisältyvä liikenteen päästökauppa korottaa polttoaineen hintaa lisäten erityisesti maanteiden tavaraliikenteessä käytössä olevien isojen ja tehokkaiden kuljetusyksikköjemme kustannuksia.
Ilmastopaketista puuttuu vaikutusarviointi maanteiden tavaraliikenteen sekä eurooppalaisen kaupan ja teollisuuden näkökulmasta.
Ammattidiesel on poistettu ilmastopaketista. Suomessa kuljetetaan eniten tavaroita tieverkolla asukasta kohden koko EU:ssa ja kuljetusetäisyydet ovat pitkiä. Diesel on vielä pitkään pääkäyttövoimana tavaraliikenteessä. Ammattidieselin käyttöönotto olisi meille erittäin tärkeä sääntely- ja kompensointikeino.
Päästöoikeuksien jakamisessa ei olla ottamassa huomioon eri jäsenmaiden maantieliikenteeseen vaikuttavia tekijöitä, kuten etäisyyttä EU:n markkinoilta, ilmastoa, väylästöä, kuljetusintensiteettiä ja väestötiheyttä. Päästöoikeuksien jakaminen ilman näiden tekijöiden tunnustamista ei voi olla oikeudenmukaista.
Päästövähennyksiin pyritään sekä liikenteen päästöoikeuksin että taakanjakomekanismilla. Tämä ja eri maille asetetut hyvin erisuuruiset tavoitteet monimutkaistavat päästökaupan hintamekanismia. Lisäksi eri jäsenmaissa polttoaineverotasot ovat hyvin erilaisia. Vaikutuksia kansalliseen verotutukseen on mahdotonta arvioida.
Taakanjakosektorin päästövähennysvaatimukset määräytyvät suhteessa jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen. Suomi on vauraana EU-maana joutumassa suurimpien maksajien ryhmään.
Osa päästökaupalla kerätystä rahasta jaettaisiin niin sanotun ilmaston sosiaalirahaston (Social Climate Fund) kautta. Emme hyväksy sitä, että Suomesta kerättyä ilmastorahaa jaettaisiin kolmansille osapuolille tulonsiirtomielessä.
Liikenteeltä kerättyä rahaa ei olla kohdentamassa tiestön kunnossapitoon. Mielestämme tieverkon kunnon merkitys päästövähennyksiin tulisi tunnustaa, ja osoittaa kerättyä rahaa tiestölle.
Energiaverodirektiiviin esitettyjen vähimmäisverotasojen määrittely rajoittaisi jäsenmaiden mahdollisuuksia asettaa verotasoja vapaasti. Tämä johtaisi todennäköisesti dieselin verotason nostamiseen bensiinin tasolle. Se toisi satojen miljoonien eurojen kustannusnousun maanteiden tavaraliikenteelle. Muutos romahduttaisi Suomen kilpailukyvyn. Suomen tulee torjua dieselin ja bensiinin verotasojen harmonisointi!

✚ On myönteistä, että EU:sta on saatu puserrettua näin laaja paketti ilmastotoimia. Lähtökohtamme on, että Suomi tekee yhteistyötä ja vaikuttaa pakettiin. Samaa on edellytettävä kaikilta jäsenmailta.
✚ On hyvä, että energiaverodirektiivi uudistetaan osana FF55-pakettia.
✚ Se, että fossiilisen dieselin minimiverokanta olisi korkein, tasaisi tilannetta EU:ssa ja antaisi jäsenmaille mahdollisuuden verottaa kevyemmin puhtaampaa dieseliä. Suhtaudumme tähän myönteisesti. Meidän kannattaa laskea uusiutuvan dieselin polttoaineveroa ja siten lieventää jakeluvelvoitteen kiristämisen aiheuttamaa kustannusnousua.

Mitä seuraavaksi, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen?

– Vaadimme kansallisen päästökauppajärjestelmän valmistelun keskeyttämistä, koska sen käyttöönotto heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suhtaudumme kriittisesti myös EU:n päästökauppaan, koska päästökaupalla kerättyjä varoja ohjattaisiin EU:n sosiaalirahastoon ja sieltä edelleen jaettavaksi jäsenvaltioille, joilla on Suomea alhaisempi BKT. Seuraavaksi pitäisi löytää myönteisiä keinoja vähentää päästöjä,  kilpailukykyä heikentämättä. Keinoina näemme esimerkiksi tiestön parannuksen, yksikkökohtaisten päästöjen alentamisen eli HCT-yhdistelmien tehokkaan hyödyntämisen sekä digitalisaation. SKAL on selvittämässä tiestön päästövähennyspotentiaalia

Fit for 55 -ilmastopaketti

EU:n esittämä säädösehdotuspaketti, jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lainsäädäntöpaketti sisältää myös keskeisen EU-energialainsäädännön uudistamisen.  Monialaisuudesta johtuen FF55-ilmastopaketin aloitteita käsittelevät Suomessa liikenne- ja viestintäministeriön ohella  ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä valtiovarainministeriö. FF55-paketin arvioitu valmistumisaika on 2022.

 

Maanteiden tavaraliikenteen yritysten päivittäisestä EU-edunvalvonnasta Brysselissä huolehtii FinMobility ry, suomalaisten liikennesektorin työnantaja- ja elinkeinojärjestöjen johtava EU-edunvalvoja. SKAL on FinMobilityn jäsen.

Vuotekno

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: