Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Ammattikuljettajan työhyvinvointi haltuun

Työ tien päällä vaatii fyysistä kuntoa ja vireyttä koko työpäivän ajan. Ihminen voi tuntea väsymystä ja vireystilan laskua vaikkapa aterioiden jälkeen. Kun tuntee riskitekijät ja pitää itsestään huolta, riskit pysyvät hallussa ja työn mielekkyys paranee. SKAL ja Ilmarinen tsemppaavat ammattilaisten työhyvinvointia yhteisvoimin.

Kirjoittaja: Heini Polamo

Kuljetusyrittäjä 8/2018

Ilmarisen työkykyyn perehtynyt tutkimusjohtaja Tomi Hussi kertoo kuljettajan vireystilan vaihtelun riippuvan siitä, millaisessa rytmissä hän työskentelee. Vireystilaa määrittää pitkälti ihmisen normaali vuorokausirytmi, jota ohjaa päivänvalo. Valoisaan aikaan vireystila on luontaisesti parempi. Jos tekee työtä yöaikaan, aamuvarhaisella tai iltamyöhällä, omaa vireystilaansa kannattaa seurata erityisen tarkkaan.

Ammattikuljettajat ovat erityisryhmä työelämässä, sillä varsinkin pitkän matkan kuljettaja seuraa päivän kiertoa konkreettisesti tuulilasin läpi. Tämä ohjaa kehoa ylläpitämään luontaista vuorokausirytmiä. Toisaalta yöt ovat hyvää ajoaikaa, koska liikenne on vähäistä ja asiakkaiden tarpeet ohjaavat kuljetuksia varhaisaamuun. Pimeällä ajolta on monessa kuljetustehtävässä vaikea välttyä, Tomi Hussi pohtii.

Miten pimeän ajan kuljetuksiin liittyvä riskejä voi torjua? Auttaako kahvi?

– Tärkeintä on taata riittävä lepo kuljetustehtävien välillä, sillä elimistön väsymystilaa ei voi poistaa muulla kuin levolla. Jos tähän ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta, väsymystilan aiheuttamaa vireystilan laskua voi jossain määrin siirtää. Siinä auttaa esimerkiksi kahvi tai tee. Jotta siitä saisi täyden hyödyn, voi mahdollisuuksien mukaan ottaa kahvikupillisen alle ja sen perään noin parinkymmenen minuutin tirsat, sillä kofeiinin fysiologinen vaikutus ei ole välitön. Menee vartin verran, ennen kuin kofeiini imeytyy ja alkaa vaikuttaa verenkierrossa. Jos saa pienet nokkaunet mahdutettua tähän väliin, saa tuplahyödyn ja todennäköisesti piristyy. Jos ei juo kahvia, sitä ei kannata korvata energiajuomilla. Musta tee tai ylipäätään jokin luontainen aine on parempi vaihtoehto kuin keinotekoiset piristeet tai pillerit.

Jos joutuu nukkumaan ajoneuvon nupissa, miten varmistaa riittävän levon?

– On varmistettava lepoympäristön laatu esimerkiksi valaistusta säätämällä, jolloin kehoa ikään kuin huijataan lepoon. Häiriötön ympäristö on tärkeä.

Raskaan liikenteen kuljettajien ammattitaudit liittyvät ennen kaikkea tuki- ja liikuntaelimiin. Lisäksi esiintyy esimerkiksi metabolista oireyhtymää ja kakkostyypin diabetesta, mutta niihin voi Tomi Hussin mukaan vaikuttaa ravinnolla ja elintavoilla. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinvaivat liittyvät kuljetustehtävän hoitamiseen. Miten niiltä voisi välttyä?

– Puhutaan, että runsas istuminen tappaa, mutta viesti on suunnattu lähinnä tietotyöläisille, jotka istuvat toimistoissa ja voivat nousta vartin välein tuoleistaan. Ammattikuljettajan istuimet ovat ergonomisesti huippuluokkaa, mutta en ole nähnyt vielä ajoneuvoa, jota voisi ohjata seisaaltaan. Siksi kannattaisi panostaa liikkumiseen tauoilla. Jaloittelu ja hartioiden pyörittely sekä muut palauttavat jumppaliikkeet ovat hyviä keinoja saada veri kiertämään. Suositan, että kuljettajat ryhtyisivät vain reippaasti tätä tekemään. Jos tällaisesta syntyisi pieni kansanliike taukopaikoilla, sen parempi!

Tomi Hussi kertoo, että suurin osa kuljettajien varhaisista eläköitymisistä liittyy samoihin ongelmiin kuin muissakin ammattiryhmissä - tuki- ja liikuntaelinvaivojen ohella mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen. Jos, niin miten masennusta voi torjua?

– Masennus on ammattikuljettajan työssä mielenkiintoinen teema. Itsenäinen työ tien päällä voi olla myös yksinäistä ja heijastua ihmissuhteisiin. Kuljettajalle on tärkeää olla työlle vastapainoa elämässä ja pitää huolta itsestään ja ihmissuhteistaan. On yritettävä kuunnella omaa oloa ja seurata, miltä tuntuu. Kyllä raskaan liikenteen ammattilainenkin saa olla hauras ja pyytää apua. Voi myös kysyä kollegalta, mitä tälle kuuluu.

Työhyvinvointia koulutuksella

  • SKAL ja Ilmarinen toteuttavat yhdessä erityisesti ammattikuljettajille suunnatun työhyvinvointikoulutuspäivän, joka on hyväksytty ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiväksi.
  • Ilmarinen hyvittää asiakasyritystensä henkilökunnan koulutuksesta 50€/henkilö (TyEL-vakuutuksen on oltava voimassa Ilmarisella). Seuraava koulutus on 15.12.2018 Tampereella.

Seuraa koulutuksia:
www.skal.fi/tyohyvinvointikoulutus

Lisätietoja koulutuksesta:
Matti Grönfors, asiantuntija, SKAL; puhelin 09 4789 9312; matti.gronfors@skal.fi

RASKAAN LIIKENTEEN VERTAISTUKI
Raskaan liikenteen ammattiin liittyvää keskusteluapua tarjoaa raskaan liikenteen vertaistuki. Puhelimessa vastaavat SKAL:n ja Rahtareiden vapaaehtoiset. Puhelut numeroon 020 345 888 ovat soittajalle lisämaksuttomia (paikallisverkkomaksu).

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: