Kuljetusyrittäjien sähköinen ykkösmedia Suomessa ja Kuljetusyrittäjä-lehden rinnakkaisjulkaisu. Painettuna lehtemme jaetaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille sekä valikoiduille sidosryhmille.

Aitoa keskustelua tiestöstä ja päästöistä

Tiet kuntoon! -seminaarissa julkistettiin SKAL:n eduskuntavaaliteemat ja panelistit kävivät mielenkiintoista ja rakentavaa keskustelua liikenneinfran teemoista toimittaja Markus Liimataisen johdolla. Tilaisuudessa julkistettiin myös Kuljetuskuutiopalkinnon saaja.

Kirjoittaja: Ulla Eskelinen & Heini Polamo & Kirsi-Mari Peltopakka

Kuljetusyrittäjä 1/2019

SKAL järjesti tammikuun 15. päivänä ajankohtaisen Tiet kuntoon! -seminaarin. Järjestön puheenjohtaja, talousneuvos Teppo Mikkola esitteli seminaaria avatessaan tuoreen suomalaisyritysten Logistiikkaselvityksen *) tuloksia.

Tutkimuksen arviot liikenneinfrastruktuurin tilasta olivat hieman negatiivisemmat kuin kaksi vuotta sitten. Kaikkein Aitoa keskustelua tiestöstä ja päästöistä tyytymättömimpiä yritykset olivat infran tekniseen kuntoon. Tulosten perusteella Suomen logistisen tehokkuuden ja toimivuuden kannalta tulisi resurssit panostaa olemassa olevan infrastruktuurin  ylläpitoon ja kohentamiseen, uusien kulkuyhteyksien sijaan.

– Me SKAL:issa emme kuitenkaan halua enää tyytyä nykyisiin resursseihin, vaan vaadimme seuraavalta eduskunnalta miljardin euron lisärahoitusta tiestölle, Teppo Mikkola ilmoitti. Mikkolan jälkeen tilaisuuden paneelikeskustelijat pitivät kukin lyhyehkön alustuksen.

Turvallisuus teillä ei parane ilman rahaa

Toimitusjohtaja Jarkko Vartiamäki Veljekset Vartiamäki Oy:stä edusti 100 000:aa maanteiltä leipänsä hankkivaa puhuessaan työpaikastaan tiestöstä, jolla on liikennöitävä kelistä riippumatta. Vartiamäen omalla suoritealalla, raakapuukuljetuksissa ketjut auttavat talvella metsäteillä, mutta  pääteillä niitä ei voi käyttää.

– Työturvallisuuslaki määrittelee työnantajan velvollisuudeksi varmistaa turvallinen työympäristö, mutta me kuljetusyrittäjät emme pysty lain vaatimusta täyttämään, koska meillä ei ole valtaa välittömään työympäristöömme, Vartiamäki totesi vakavana.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen oli tyytyväinen lupauksiin korjausvelkaohjelmasta, mutta naurahti:

– Kunpa vielä näkisin sen päivän, että käytettävissä olevia rahavarojemme nostettaisiin viidenneksellä. Suomen väyläpolitiikan pitkäjänteisempi suunnittelu ei toteudu ilman rahaa.

Pursiainen totesi, että uusilla hankeyhtiömalleilla saadaan yksityistä rahoitusta ja siten nopeutetaan hankkeiden käynnistymistä, mutta hankeyhtiöiden on tietysti saatava tuottoa sijoituksilleen. Totta on myös, että avaamalla rautateille lisää rahoitusmalleja jää tieliikenteelle enemmän valtionrahoitusta.

Hiiletön liikenne

Liikenteelle on asetettu kovat päästötavoitteet: hiiletön liikenne vuonna 2045. Pursiainen on asian puolestapuhuja, mutta nyt pitäisi päästä jo keskustelemaan keinoista, joilla tavoite toteutetaan.

Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Veho Oy Ab:stä kertoi autoteollisuuden vastauksista ympäristöhaasteisiin. Hän kaipasi päästökeskusteluun perspektii-
viä, koska liikenteen osuus CO2-päästöistä on Suomen kokonaispäästöistä vain
7 prosenttia.

– Teemme toki parhaamme, mutta muillakin päästöjen tuottajilla on oltava vastaavia velvollisuuksia.

Dieselille Ruotsalainen ennusti vielä pitkää tulevaisuutta raskaan maantieliikenteen käyttövoimana. Tavaraliikenne sähköistyy kasvukeskuksissa, mutta hitaammin kuin henkilöautoliikenne. Oman osansa kehitykseen tuotavat myös polttokennotekniikan mahdollisuudet, Ruotsalainen muistutti.

Töitä tulevalle eduskunnalle

SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen muistutti, että kevään vaaleissa valittava eduskunta joutuu tekemään päätöksiä sekä liikenteen verotuksen että ilmastoratkaisujen osalta. SKAL on valmistautunut vaaleihin omalla ohjelmallaan.

– Pääteemamme ovat väylien kuntoon laittaminen, realistinen vastuullisuus ympäristötavoitteiden saavuttamisessa ja liikenteen verotuksen täysremontti.

Teemat esitellään yksityiskohtaisesti Kuljetusyrittäjä-lehden seuraavassa numerossa. Vaaliesite löytyy SKAL:n kotisivulta osoitteesta www.skal.fi/eduskuntavaalit2019.

Panelistit vasemmalta Jarkko Vartiamäki, Harri Pursiainen, Juha Ruotsalainen ja Iiro Lehtonen.

Keskustelua hyvässä hengessä

Puheenvuorojensa jälkeen alustajat kävivät aiheista paneelikeskustelua toimittaja Markus Liimataisen johdolla. Keskustelijat pääsivät esittämään laajemmin näkemyksiään tiestön nykykunnosta, sen vaikutuksista raskaan liikenteen kustannusten nousuun ja sen parantamiseksi tarvittavasta rahoituksesta sekä ajoneuvotekniikan mahdollisuuksista päästövähennysten rintamalla.

Moderaattorina paneelikeskustelussa oli toimittaja Markus Liimainen.

Panelistit totesivat, että Ruotsi laittaa liikenneinfrastuktuuriin reilusti enemmän rahaa kuin Suomi. SKAL oli tilaamassa Taloustutkimukselta selvitystä, jonka mukaan Ruotsissa investoinnit väylien rakentamiseen ja perusväylänpitoon vastaavat 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa kokoluokka on 0,8 prosenttia. Iiro Lehtonen esitteli SKAL:n laskelmat, joiden mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on nestemäistä dieseliä. Uusiutuvan dieselin merkitys päästökeskustelussa on siis merkittävä.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen vastaanotti Kuljetuskuutio-tunnustuspalkinnon lentokentällä 13.1. Luovuttajina SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola ja toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Kuljetuskuutio-palkinto Merja Kyllöselle

SKAL luovutti vuosittain jaettavan Kuljetuskuutio-palkinnon europarlamentaarikko Merja Kyllöselle, joka on merkittävällä tavalla puolustanut suomalaisen maanteiden tavaraliikenteen etuja EU:n lainvalmistelussa. Merja Kyllösen aikataulun vuoksi hän vastaanotti palkinnon lentokentällä jo edellisenä sunnuntaina. Palkitsijoille ja seminaarin yleisölle Merja Kyllönen esitti videoviestillä lämpimät kiitokset kunnianosoituksesta ja yhteistyöstä. 

#tietkuntoon

*) Logistiikkaselvityksen ovat laatineet Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmä ja Liikennevirasto.

Tutustu myös

Kuljetusyrittäjä 2/2019
Kuljetusyrittäjä 8/2018

Yhteistyössä jäsentemme hyväksi: