Kuorma-autojen sorsimiselle tehtävä loppu

MEP Merja Kyllönen lähetti syyskuussa Komissiolle traktoreita koskevan kirjallisen kysymyksen. Hän kysyy, pitääkö Komissio traktoreiden luvanvaraisuutta koskevia Suomen säännöksiä voimassaolevien EU-säädösten mukaisina. Lisäksi hän kysyy, mihin toimiin Komissio aikoo ryhtyä, jotta Suomen kuljetusmarkkinoilta kilpailunvääristymä traktoreiden ja kuorma-autojen väliltä poistuu? Hyvä Merja, niin sitä pitää!

Toivon, että Merja Kyllönen saa Komissiolta pikapuoliin seuraavanlaisen vastauksen: ”Arvoisa MEP Merja, kiitos kirjeestäsi. Olemme kummastuneina perehtyneet Suomen liikennepalelulakiin huomaten, että Suomen laki edellyttää liikennelupaa traktoreilta, vasta kun niiden nopeus ylittää 60 km/h. Eikö Suomen hallitus ja eduskunta tiedä, että liikenneluparajaksi EU:ssa on harmonisoitu 40 km/h kaikille vempeleille. Havaintomme hämmästyttää, kun olemme pitäneet suomalaisia lainkuuliaisina. Pyydämme, että Suomi välittömästi muuttaa ristiriitaisen, kuorma-autoja poskettomasti sorsivan lainsäädäntönsä EU-oikeuden mukaiseksi. Terveisin Komissio”.

Toiveeni uskon toteutuvan, vaikkei ihan tuon sisältöisenä. Olen itsekin vakuuttunut, että Suomen lainsäädäntö on selkeässä ristiriidassa EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksen kanssa vääristäen maanteiden tavaraliikennemarkkinoita kuorma-autojen vahingoksi. EU sallii kansallisen poikkeuksen vain, kun sillä on vähäinen vaikutus kuljetusmarkkinoihin joko tavaroiden luonteen tai lyhyen kuljetusmatkan vuoksi. Suomen lain mukaan mikään enintään 60 km/h kulkeva traktori ei koskaan tarvitse lupaa kilpaillessaan kuorma-autojen kanssa maanteiden tavaraliikenteessä riippumatta kuljetettavista tavaroista tai matkasta.

Perustan näkemykseni myös tilastotieteeseen. Näitä hulvattomia traktoreita jopa 30 tonnisina perävaunuyhdistelminä kuljettavat 15 vuotta täyttäneet, ja niitä on runsaasti tavaraliikenteessä, päivittäin noin 700 traktoria. Näitä vempeleitä ei tarvitse katsastaa ja niihin voi tankata halpaa polttoöljyä vastoin EU:n energiaverodirektiivin säännöksiä. EU-säädöksiä nuo vempeleet rikkovat silloin, kun niillä häpeämättä kisataan samoista kuljetusmarkkinoista yksitotisen tarkkaan säännellyn ja valvotun, luvanvaraisen kuorma-autokaluston kanssa. Erityisesti tämä pätee kaupallisiin maansiirtokuljetuksiin. Maansiirtolavallisia kuorma-autoja on kaikkiaan 3 800 kappaletta. Traktoreita, joilla lähes poikkeuksetta suoritetaan maansiirtokuljetuksia, ja joilla pitäisi olla liikennelupa, on noin 2 500 kappaletta, joten traktorikaluston osuus kaupallisista maansiirtoajoneuvoista on noin 40 %. Kuka kumma, lainsäätäjiämme lukuun ottamatta, voisi pitää traktorien osuutta esimerkiksi maansiirtobisneksessä vähäisenä?

Vakavasti ottaen, kiitos MEP Merja Kyllösen kirjeen, Komission pitää tarttua edellä kuvattuun epäkohtaan ja vaatia Suomea muuttamaan lainsäädäntönsä EU-asetuksen mukaiseksi. Mikäli Suomen hallitus olisi haluton tähän, Komission pitää aloittaa rikkomusmenettely Suomea vastaan. Näin toimittiin kansallisten kabotaasirajoitusten kanssa, vaikka ne eivät edes olleet ristiriidassa EU-säädösten kanssa. Tässä tapauksessa, kun ristiriita on ilmeinen, odotamme samanlaista toimintaa.

Nyt on kuorma-autojen sorsimiselle tehtävä loppu.