Edunvalvonta ylakuva

SKAL:n kanta


Alla järjestön tiivistetyt näkemyksiset liikennepoliittisista kysymyksistä ja teemoista..

 


Palaa otsikoihin

Ajo- ja lepoajat

Ajo- ja lepoaikasäädökset eivät huomioi riittävästi tavarankuljettamisen moninaisuutta, lepopaikkojen määrää ja sijaintia, ja pitkiä kuljetusmatkoja maassamme.

 

SKAL tavoittelee maltillista lisäystä nykyisiin ajoaikoihin sekä vuorokautisen lepoajan joustavampaa rytmitystä, jotta ammattikuljettajat voisivat viettää nykyistä enemmän aikaa kotona ja perheensä parissa. Uusi rytmitys vähentäisi yöpymistä tien päällä.


Tavoite pohjautuu SKAL:n teettämään laajaan tutkimukseen ammattikuljettajien keskuudessa. Sen mukaan kolmannes suomalaiskuljettajista yöpyy matkan varrella 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi neljännes yli kolme yötä viikossa. Tutkimukseen vastanneista kuljettajista 70 prosenttia uskoo, että esitetyillä joustoilla olisi oleellinen vaikutus heidän työhyvinvointiinsa ja elämänlaatuunsa.

 

Tavoitellun muutoksen sisältö


  • Vuorokautisen lepoajan lyhentämismahdollisuus kerran viikossa vähintään 9 tuntiin ja kahdesti viikossa vähintään 7 tuntiin.
  • Lyhentämätön vuorokausilepo olisi edelleen 11 tuntia.
  • Vuorokautista ajoaikaa voitaisiin pidentää kahdella tunnilla nykyisestä silloin, kun ajoaikaa seuraa vähintään 24 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika.
  • Nykyiset taukosäädökset kutakin 4,5 tunnin ajoaikaa kohden säilytettäisiin ennallaan.
  • Ajoaikojen vuorokausitason pidennykset olisi kuitenkin toteutettava nykyisin voimassa olevien viikko- ja kaksiviikkojaksoittaisten enimmäisajoaikojen (56/90 tuntia) puitteissa.

 

Vaikuttamista ajo- ja lepoaikoihin tehdään EU-tasolla. Päämääränä on, että maamme pitkät kuljetusmatkat ja kuljettajien yksilöllisyys otetaan paremmin huomioon.


Palaa otsikoihin

Ajoneuvojen mitat ja massat


Uuden asetuksen tultua voimaan 1.10.2013 kuljetuskaluston enimmäismassaksi tuli 76 tonnia ja -korkeudeksi 4,4 metriä. Linjaus tukee Suomen logistista kilpailukykyä, jota nakertavat muun muassa vientiteollisuuden hiipuminen ja rikkidirektiivin voimaantulo (1.1.2015). On kuitenkin huomioitava, että läheskään kaikki suoritealat eivät voi ottaa uusia painoja ja korkeutta käyttöön. Korkeimmista massoista hyötyvät lähinnä metsäteollisuuden, massatavaran (esimerkiksi sora, hake, turve) sekä nesteiden kuljetukset. Sen sijaan noin viiden vuoden väliaikaisesta korotuksesta 60 tonnista 64 tonniin nykyisellä kuljetuskalustolla hyötyvät monet suoritealat.


SKAL esittää raskasta kalustoa koskevien säännösten muuttamiseksi seuraavaa:

  • Mitta- ja massa-asetuksen siirtymäkauden painonkorotusten takarajan poistamista
  • Kuorma-autoille talviajalle tiukempia urasyvyysvaatimuksia.

  • 28 tonnin kokonaispainoa pysyväksi kolmiakseliselle kuorma-autolle.
  • Viisiakselisen kuorma-auton siltasääntöpituuden lieventämistä
  • Puoliperävaunuyhdistelmien kokonaismassan korottamista.


Kuljetusyritysten kannattavuutta ja Suomen logistista kilpailukykyä heikentää polttoaineveron jatkuva korottaminen. Hallituksen tulee tehdä päätös polttoaineveron palautusjärjestelmän käyttöönotosta. Se on tehokas logistisia kustannuksia alentava toimenpide. Myös teiden ja siltojen huono kunto nakertaa hyötyä suuremmasta kuljetuskalustosta. Asetusmuutos velvoittaakin valtiota ja kuntia tuntuviin lisäpanostuksiin tiestöön ja siltoihin, jotta kuljetusyritysten kannattaa panostaa kalustomuutoksiin. Budjettiesityksessä muutoksen edellyttämiin parannuksiin varattu rahoitus on riittämätön. Painorajoitettuja siltoja on maassamme valtion ylläpitämillä teillä yli 500.


Myös kuljetusyritysten on huolehdittava siitä, että ne siirtävät todelliset kustannukset kuljetushintoihin ja tekevät voitavansa kannattavuutensa vahvistamiseksi


SKAL kannattaa valvottuja kokeiluja nykyisiä enimmäismassoja suuremmalla kalustolla, jotta kaluston liikennöintikelpoisuus, mahdolliset lisävaatimukset (paripyörät, jarrut, siltasääntö, moottoriteho jne.) sekä infrastruktuurin riittävyys ja kestävyys voidaan selvittää. Kokeilut eivät saa olla markkinalähtöisiä, vaan niihin on sisällytettävä tutkimusosio.

       



Palaa otsikoihin

Harmaa talous kuljetusalalla


Jos kaikki kuljetusyritykset toimisivat luvanvaraisessa liikenteessä, niillä kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus menettää liikennelupa epärehellisen toiminnan – esimerkiksi veronkierron - vuoksi, liikenneluvan menettäminen toimisi kaikille pelotteena ja hillitsisi harmaata taloutta. Se vuoksi liikennelupapakko tulee ulottaa jokaiseen toimijaan, joka kuljettaa tavaroita toisen osapuolen korvausta vastaan.

Palaa otsikoihin

Harmaa talous kuljetusalalla - ilmenemismuodot

 

Harmaa talous tiekuljetuksissa merkitsee muun muassa arvonlisäveron maksamatta jättämistä, työehtosopimusta alhaisempien palkkojen maksamista, kaluston vakuuttamista yksityisliikenteeseen tarkoitetulla liikennevakuutuksella, kuititonta kauppaa ja luvatonta liikennettä. Ääritapaus on konkurssiyritysten ketjuttaminen, jossa tahallisesti konkurssiin päästettyjä yrityksiä jatkamaan perustetaan uusi yritys, jossa toimivat konkurssiin menneen yrityksen omistajat tai todelliset ”taustavoimat”. Velvoitteet hoitamatta jättävä yritys saa kilpailuetua, jota se voi hyödyntää parempana kilpailukykynä ja halvempana hintana.

 

Harmaata tai jopa rikollista toimintatapaa edustaa myös säännöllinen työaikamääräysten rikkominen ja ylikuormilla ajaminen, jolla mahdollistetaan kuljetushintojen polkeminen.

 

Tärkeimmät taustavaikuttimet tilanteeseen ovat kuljetusalan yritysten mukaan palkkakustannukset, koventunut kilpailu, toimialan ylikapasiteetti, ulkomaille rekisteröityjen kuljetusyhtiöiden käyttö Suomen markkinoilla, joustamattomat työaika- sekä ajoaika- ja lepoaikamääräykset, viranomaisvalvonnan vähyys ja pieni kiinnijäämisriski sekä epäsymmetria tilaajamarkkinoilla, jossa suuret tilaajat ovat hallitsevassa asemassa.

 

SKAL harmaan talouden lausunto LVMlle tammikuu 2012 (pdf) (214.3 KB)

Katso myös: Puheenjohtaja Teppo Mikkolan esitelmä kuljetusalan harmaasta taloudesta:
http://www.skal.fi/files/13194/SKAL_vastuullinenyrittaja_Mikkola_09082013.pdf


Palaa otsikoihin


Palaa otsikoihin

Liikennemuotojen kohtelu liikennepolitiikassa

 

SKAL ei hyväksy Suomen vallitsevaa liikennepoliittista linjausta, joka asettaa raideliikenteen toistuvasti muiden kuljetusmuotojen edelle. Kaikkia kuljetusmuotoja on kohdeltava tasavertaisesti ja kehitettävä yhdenvertaisesti kunkin liikennemuodon toimintaedellytyksiä.



Palaa otsikoihin

Pisteytysjärjestelmä liikennerikkomuksiin


Suomessa on nykyisin käytössä järjestelmä, jossa liikennerikkomusten kertymisen perusteella kuljettaja voidaan määrätä ajokieltoon. Sen ongelma on siinä, että kaikki järjestelmään kuuluvat liikennerikkomukset ovat samanarvoisia.

Pisteytysjärjestelmän idea on, että rikkomukset arvostetaan rikkeen vakavuuden perusteella. Kun pistetili tulee täyteen, seuraa ajokielto.


SKAL on yhdessä muiden ammattiliikenteen etujärjestöjen kanssa esittänyt liikennerikkomuksiin pisteytysjärjestelmää, jonka sisältö on seuraava:


  • Nykyinen ajokieltojärjestelmä perustuu rikkomusten määrään. Rikkomusten vakavuusastetta ei erotella. SKAL on esittänyt, että sellaisia tekoja, jotka eivät ole kuin välillisesti vaarantaneet liiketurvallisuutta, ei saisi ottaa huomioon ajokieltoa määrättäessä.
  • Liikenneturvallisuutta lisäisi malli, jossa vakavista liikennerikkomuksista seuraisi ajokielto nopeammin kuin lievemmin määritellyistä rikkomuksista, joilla ei ole suurta vaikutusta liikenneturvallisuuteen.
  • Ehdollinen ajokielto, joka ”palaisi” ainoastaan teoista, joilla on vaarannettu liikenneturvallisuutta tai jotka osoittavat piittaamattomuutta lain säännöksistä yhdistettynä riittävään pitkään koetusaikaan olisi etenkin toimeentulonsa liikenteessä hankkivien osalta pelotevaikutukseltaan huomattavan tehokas ja edistäisi liikenneturvallisuutta.

Autoliikenteen etujärjestöt luovuttivat kirjelmän liikennerikkomusten pisteytysjärjestelmästä

Palaa otsikoihin

Polttoainekustannukset


Suomi on poikkeuksellinen kuljetusmaa. Suomessa kuljetuskustannukset kuluttajalle päätyvää tavaraa kohden ovat Euroopan suurimmat. Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa noin miljardi litraa dieseliä vuodessa. Korkeat polttoainekustannukset kertautuvat koko toimitusketjussa kuluttajalle. Jatkuva kuljetuskustannusten nousu vaarantaa vientiteollisuutemme toimintaedellytykset.


SKAL:n polttoainetavoitteet:


  • Kustannustehokas diesel on toteutettava ammattiliikenteen polttoaineverotuksen reilulla huojennuksella.
  • Verohuojennus toteutetaan niin sanotulla verotilimenettelyllä, jolla ammattiliikenteen yritykselle syntyneitä polttoainekustannuksia korvataan arvonlisäverotilitysten yhteydessä.
  • Suomi estää EU:n energiaverodirektiivin voimaantulon.

Edullinen diesel on pitkien välimatkojen Suomessa edellytys toimiville palveluille, kaupalle ja teollisuudelle. 


SKAL: Polttoainekustannuksiin helpotusta verotuksen keinoin (pdf) (28.9 KB)

Palaa otsikoihin

Polttoainekustannukset - dieselin litrahinta


Dieselin hinta nousi polttoaineveron korotuksen vuoksi tammikuussa 2012 noin 13 senttiä litralta. Esimerkiksi tehokäytössä (300 000 km/v) olevassa ajoneuvoyhdistelmässä korotus on merkinnyt jopa 16 000 euron vuotuista lisäkustannusta, josta käyttövoimaveron alennus palauttaa vain tuhat euroa. Korotus on kannattavuutensa kanssa kamppailevalle kuljetusalalle kestämätön, kun päälle lasketaan kuljettajien palkkojen ja yleiskustannusten nousu. Yritysten kustannustaakka vaatii pikaista kevennystä verotuksen keinoin. Vuoden 2014 alussa polttoainevero nousi edelleen 2,71 senttiä litralta. Palaa otsikoihin

Polttoainevero - palautusjärjestelmä

 

SKAL on yhdessä elinkeinoelämän keskusjärjestöjen kanssa esittänyt ammattiliikenteelle polttoaineveron palautusjärjestelmää. Palautusjärjestelmä olisi helposti käyttöön otettavissa yritysten arvonlisäverotilitysten yhteydessä. SKAL työskentelee hartiavoimin tavoitteen saavuttamiseksi budjetin kehysriiheen keväällä 2014.


Palaa otsikoihin

Tieinfra - talvitienpidosta

SKAL näkee nykyisen tienhoitourakoiden kilpailuttamiskäytännön esteenä hyvän talvihoidon laadun saavuttamiselle. Tienhoidon rahoitusta voitaisiin parantaa vinjettimaksujen avulla.


Aikaisempien urakoiden laadun tulisi näkyä kilpailutuksessa


SKAL:n näkemyksen mukaan esimerkiksi tieosuuden urakoitsijaa valittaessa kilpailuttajan tulisi voida tarkistaa aiempien urakoiden laatu ja toteutus ja huomioida poikkeamat seuraavilla tarjouskierroksilla. Nykyään kilpailuttava hankintayksikkö valitsee pääsääntöisesti halvimman tarjouksen, vaikka aikaisemmat kokemukset urakoitsijasta olisivat kielteiset. Menettely ei ole terveen kilpailutuksen periaatteen mukaista.

Palaa otsikoihin

Tieinfra -valtionrahoituksesta

 

Suomen tieverkon hoitoon ja kehittämiseen kohdennetut resurssit ovat olleet jo vuosikymmeniä riittämättömia. Perustienpidon rahoituksesta on leikattu neljäsosa viidentoista vuoden aikana. Samassa ajassa tieliikenteen volyymit ovat kasvaneet viidenneksen. Tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta kaksi kolmasosaa kulkee maanteitse, henkilöliikenteestä yli 90 prosenttia. Maantieliikenteen tärkeyden tulee näkyä myös investointipäätösten sekä perusväylänpidon rahoituksen kohdentamisessa.


Turvallisen kansallisen liikkuvuuden sekä sujuvan tavara- ja henkilölogistiikan takaamiseksi Suomen on noudatettava EU:n TEN-T –asetuksen linjauksia ja toteutettava sen henkeä kansallisissa tieinvestoinneissa. Tämä tarkoittaa tuntuvaa lisäpanostusta tiestön ylläpitoon ja kehittämiseen


Perusväylänpidon rahoitusta ei tule vähentää, vastoin kun valtioneuvosto on kehysriihessään esittänyt, eikä valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen tule supistaa.


Tiestön korjausvelkaa näyttäisi olevan yli 1 mrd euroa. SKAL ajaa rahoituksen ja korjaustoimenpiteiden painopisteen muutosta tiestön hyväksi.

(SKAL:n pyydetystä lausunnosta valtioneuvoston selontekoon valtiontalouden kehyksistä vuosille 2012-2016)



Palaa otsikoihin

Tiemaksut - Eurovinjetti

SKAL:n mielestä Suomi voisi kerätä tierahaa liittymällä viipymättä Eurovinjetti (Eurovignette)-järjestelmään. Siten tiestömme käytöstä päästäisiin perimään rahaa myös ulkomaisilta kuljetusyrityksiltä, jotka mielellään käyttävät teitämme mutta ostavat mieluiten polttoaineensa muualta.

Eurovinjetti on EU:ssa vuodesta 1999 alkaen käytetty aikaperusteinen raskaalle liikenteelle suunnattu tiemaksujärjestelmä, johon kuuluu useita EU-maita. Eurovinjettejä voi jo nykyisellään ostaa määrätyiltä suomalaisilta huoltoasemilta ja internetistä, joten tienkäyttäjän kannalta järjestelmä toimii jo. Eurovinjetillä olisi myös laitonta ulkomaista tavaraliikennettä (laitonta kabotaasia) hillitsevä vaikutus, sillä päivävinjetin voimassaolosta voi päätellä ajoneuvon maassaoloajan.

Palaa otsikoihin

Tiemaksut - kilometrivero ja tavaraliikenne


Ollilan työryhmän ratkaisu jättää kuorma-autot kilometriveromallin ulkopuolelle on hyvä sillä huomautuksella, että kilometriveroa ei tulisi ulottaa luvanvaraisessa tavaraliikenteessä toimiviin pakettiautoihin. Kotimaisen luvanvaraisen tavaraliikenteen verotaakkaa ei tule nostaa. Tavaraliikenne pakettiautoilla tarjoaa ketterän ja vähäpäästöisen kuljetusmuodon haja-asutussa maassamme.



Palaa otsikoihin

Tilaajan vastuu

SKAL on tyytyväinen siihen, että keväällä 2013 uudistuneessa tavaraliikennelaissa [laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä (21.7.2006/693)], kuljetusten ostajan vastuuta korotettiin tuntuvasti. Kuljetuspalveluiden tilaajalla nyt on velvollisuus selvittää, että kuljetuspalveluiden tarjoajalla on liikennelupa ja kuljetusyritys huolehtii asianmukaisesti työnantaja- ja muista velvoitteistaan. Uutena asiana ostajan velvollisuuksien laiminlyönnistä tuli rangaistavaa. Myös tilaajavastuulaki edellyttää työn tilaajaa selvittämään sopimuskumppaninsa valmiudet hoitaa lainmukaiset velvoitteensa.


SKAL on yhteistyössä Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa laatinut esitteen kuljetuspalveluiden ostajan vastuusta. Olemme toimittaneet esitteen sähköisestä muodossa yli 1 000 vastaanottajalle, muiden muassa suurimmille yrityksille ja kaupan keskusliikkeille, keskusjärjestöille, valvoville viranomaisille, päättäjille, Ely-keskuksille ja kuntien edustajille. Lisäksi esite on jaettu Suomen Yrittäjien kautta 100 000 pk-yritykselle.

Palaa otsikoihin

Kuljetuspalveluiden ostajan vastuu -esite


Lataa käyttöösi (pdf)


SKAL kannattaa tiukkaa tilaajan vastuuta harmaan talouden kitkemiseksi kuljetusalalta, ja suosittelee jäsenyrityksilleen liittymistä Tilaajavastuu.fi-palvelun Luotettava kumppani -ohjelmaan. Ohjelma helpottaa yrittäjän arkea ja saattaa parantaa yrityksen asemaa tarjouskilpailussa.



Palaa otsikoihin

Urakointipykälä ts. 30 prosentin sääntö

 

SKAL on tyytyväinen siihen, että keväällä 2013 uudistuneessa tavaraliikennelaissa ns. 30 prosentin sääntö poistuu 1.7.2014 lukien. 30 prosentin säännön mukaan kuljetuksia voidaan suorittaa korvausta vastaan ilman liikennelupaa, mikäli maksullisten kuljetusten osuus on enintään 30 prosenttia urakan kokonaisarvosta tai yrityksen liikevaihdosta. Sääntöä on mahdotonta valvoa. Sitä on hyödynnetty erityisesti rakennussektorin kuljetuksissa ja se on murtanut toimialan kilpailuneutraliteettia.


Uudessa laissa 1.7.2014 alkaen lupavelvoite ulottuu elinkeinotoiminnan yhteydessä tehtäviin kuljetuksiin, kaikkiin muuttokuljetuksiin ja kaikkiin alihankintana tehtäviin kuljetuksiin.


Kun kuljetuksista vastaavalla yrittäjällä on tavaraliikennelupa, yrityksen toiminta on valvottua ja viranomaisille läpinäkyvää; luvanhaltija on pätevöitynyt liikennelupakursseilla, kuljettajilla on asianmukainen ammattipätevyys, ja kuljetuskalustosta on maksettu luvanvaraisen ammattiliikenteen vakuutusmaksut. Rakennusyhtiöt voivat joko ostaa kuljetuspalvelut alihankintana kuljetusyritykseltä tai nimetä yhtiöönsä liikenteestä vastaavan henkilön, joka hankkii liikenneluvan. Tasapuolisuus ja reilu kilpailu ovat koko toimialan etu.


Ajantasainen laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä (21.7.2006/693) on nyt saatavilla Finlexistä suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060693
Palaa otsikoihin



 

Palaa otsikoihin


Edunvalvonnan johto

EU-edunvalvonta

Kotimaan edunvalvonta

Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä