Ajankohtaista ylakuva 2

SKAL:n lausunnot ja kannanotot 2017

29.9.2017 10.13

SKAL:n kanta maanteiden tavaraliikenteen keskeisimmistä muutostekijöistä

SKAL on antanut näkemyksensä ministeriön tulevalisuuskatsauksen laatimisen tueksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö

tulevaisuuskatsaus@lvm.fi

 

Maanteiden tavaraliikenteen keskeisimmät muutostekijät seuraavan 10 vuoden aikana, ratkaisutekijöitä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia

 

Muutostekijä 1: liikenteen päästötavoitteet


Liikennesektorille kohdistettu päästövähennystavoite muuttaa maanteiden tavaraliikennettä ympäristöystävällisemmäksi.

 

Ratkaisuna päästöjen vähentämiseen raskaissa tavarankuljetusajoneuvoissa on lisätä biokomponentin osuutta dieselpolttoaineessa. Kevyessä kuljetuskalustossa ratkaisuna ovat myös vaihtoehtoiset polttoaineet, kuten kaasu ja eräissä tapauksissa sähkö, mutta niiden osuus päästöjen vähentämisestä on tavaraliikenteen osalta pieni. Kuljetussuoritteesta valtaosa tehdään kalustolla, jossa dieselmoottori on ainoa vaihtoehto myös kymmenen vuoden päästä jo moottorin tehovaatimuksesta ja polttoaineen jakeluinfrastruktuurista johtuen. Toisen sukupolven biodieselin (HVO) käyttö vähentää CO2 -päästöjä 90 % fossiiliseen dieseliin verrattuna.

 

Biopolttoaineiden käytön lisäämisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että raskaiden ajoneuvojen käyttämän dieselin hinnasta ei kansallisten päätösten vuoksi muodostu kilpailuhaittaa suomalaisille yrityksille ja niiden asiakkaille. Liikenteen veropäätöksissä tulee ottaa huomioon yhtäältä liikenteen päästöjen vähentämistarve ja toisaalta Suomen logistiikkakustannukset. Vielä kymmenen vuoden päästäkin Suomessa myytävän dieselin hinta suhteessa muihin maihin vaikuttaa suuresti Suomen kilpailukykyyn. Suomen etu on pitää veropäätöksin kuorma-autoliikenteessä käytettävän dieselin hinta mahdollisimman alhaisena. Veropäätösten merkitys kasvaa, kun fossiilista öljyä kalliimman bioöljyn osuutta polttoaineessa lisätään.

 

Toisena merkitykseltään suurena ratkaisuna tavaraliikenteen päästöjen vähentämiseen on parantaa kuljetusten energiatehokkuutta lisäämällä ajoneuvoyhdistelmien suurinta sallittua pituutta. Tämä mahdollistaa myös kuljetusten tuottavuuden kasvun. Ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta on parempi, että tehottomimmilla ajoneuvoyhdistelmillä suoritettava kabotaasiliikenne on jatkossakin sallittua vain tilapäisesti ja rajoitetusti.

 

Muilla ratkaisuilla ei raskaissa tavarankuljetusajoneuvoissa ole saavutettavissa yhtä merkittäviä tuloksia 2020-luvulla.

 

 

Muutostekijä 2: liikenteen verotus


Vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääntyminen muuttaa liikenteen verokertymän perusteita. Mitä paremmin päästövähennystavoitteissa onnistutaan, sitä pienemmäksi muuttuu valtion verokertymä liikenteestä nykyverotasoilla. Muutos asettaa painetta nostaa jatkuvasti verotasoja, jotta verokertymä voidaan ylläpitää. Tämä vältetään siirtämällä liikenteen verotuksen painopistettä vuotuiseen ajoneuvoveroon, jonka tulisi olla käyttövoimasta riippumaton ja tavoitteeltaan fiskaalinen vero. Ajoneuvoveron kaltainen kiinteä ajomäärästä riippumaton vero aiheuttaa vähiten haittaa Suomen kilpailukyvylle. Tämä mahdollistaa myös parhaiten autokannan uudistamisen, joka on tehokas keino parantaa liikenteen turvallisuutta.

 

Ratkaisuna liikenteen verotuksen ohjausvaikutuksen ja tavaraliikenteen kustannusten hillitsemisen yhdistämiseen on ottaa Suomessa käyttöön ammattidiesel. Tällöin energiaverodirektiivissä säädetyn mekanismin mukaisesti kuorma-autoissa käytettävää dieseliä verotettaisiin muissa ajoneuvoissa käytettävää vähemmän. Tämä olisi pitkien etäisyyksien Suomessa toimivan teollisuuden ja sitä kautta koko Suomen etu.

 

Muutostekijä 3: liikenneinfrastruktuurin taso ja rahoitus


Muutostekijäriskinä on liikenneinfrastruktuurin tason heikkeneminen, ellei liikenneväyliin kohdisteta riittävästi rahoitusta. Liikenteen rahoitus tulisi turvata sille tasolle, jossa korjausvelka lyhenee, väylien turvallisuustaso paranee ja väylät mahdollistavat kuljettajaa tukevien järjestelmien täysimääräisen hyödyntämisen autoissa. Hyväkuntoinen infra auttaa myös päästötavoitteen saavuttamisessa.

 

Ratkaisuna on parlamentaaristen työryhmien toiminnan vakinaistaminen määrittämään hallituskausia pidemmän aikavälin rahoitussuunnitelmia. Budjettirahoituksen rinnalle tulee kehittää liikenteen maksuja, joiden tulot korvamerkitään suoraan maksun perusteena olevan infrastruktuurin rahoittamiseen. Maksut mahdollistavat liikenteen rahoituspohjan laajentamisen valtion budjettirahoitusta laajemmalle mm. ulkomaisiin ajoneuvoihin.

 

Rahoituksen ohella tulee ratkaista perusväylänpidon laatuun liittyviä rakenteellisia ongelmia. Teiden hoidon tason valvontaan tulee osoittaa erillinen valvontaviranomainen. Tämän tehtävänä olisi valvoa sitä, että tien ylläpidosta vastaavat viranomaiset, tulevaisuudessa maakunnat tai maakuntien yhteistyöalueet, täyttävät tien ylläpitoon liittyvät velvoitteensa. Valvontaviranomaisella tulee olla mahdollisuus uhkasakolla puuttua mahdollisiin laiminlyönteihin tiestön hoidossa.

 

 

Muutostekijä 4: tavarakuljetusten digitalisointi ja robotisaatio


Kuljetusketjuun liittyvää tietoa käytetään jatkossa entistä enemmän sähköisessä muodossa. Ratkaisuna tämän muutostekijän hyödyntämiseen on standardoida tiedon muoto, jotta se on mahdollisimman hyvin siirrettävissä järjestelmästä toiseen.

 

Keskeisenä tekijänä on sisällöltään harmonisoidun sähköisen rahtikirjan käytön vakiintuminen myös kansallisessa tavaraliikenteessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen ratifioida Suomen allekirjoittama eCMR-sopimus mahdollisimman pian. Kuljetusten digitalisointia tulee standardoinnin lisäksi edistää koulutuksella ja muutoksen hyödyistä tiedottamalla. Täysin markkinaehtoisessa maanteiden tavaraliikenteessä tiedon avoimuudesta päätetään jo turvallisuussyistä aina yrityksessä, eikä lainsäädännössä tule velvoittaa yrityksen omaisuutena olevan tiedon avaamiseen. Digitalisaation lisääntyminen mahdollistaa kuljetusten laadun paranemisen ja tuottavuuden kasvun.

 

Suomen lainsäädännön tulee mahdollistaa autonomisiin autoihin liittyvä tuotekehitys liikenteessä. Lainsäädännössä tulee jo varhaisessa vaiheessa ottaa kantaa mm. vastuukysymyksiin, joskin 2020-luvulla automatisaatio on tavaraliikenteessä luonteeltaan kuljettajaa tukevaa eikä kuljettajaa korvaavaa.

 

Muutostekijä 5: maailmanpoliittinen epävakaus ja huoltovarmuus


Maailmanpoliittisen epävakauden vallitessa Suomen tulee varmistaa huoltovarmuus myös poikkeusolojen varalle. Ratkaisuna on suomalaisten kuljetusyritysten kilpailukyvyn varmistaminen veropäätöksillä ja osaamisen vahvistamisella. Lainsäädännöllä ja toimilupasäädöksillä on varmistettava suomalaisen kuljetuskaluston riittävyys myös mahdollisten poikkeusolojen kuljetustarvetta silmällä pitäen.

 

Automatisaatio lisää kuljettajaa avustavien järjestelmien määrää autoissa siten, että kuljettajan rooli auton kuljettamisessa pienenee hiljalleen. Logistiikka ei tule kuitenkaan muuttumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana siten, että kuljettaja ei olisi ajoneuvossa mukana lainkaan. Kuljettajaa tarvitaan jatkossakin ajoneuvon kuljettamisen ohella tavaran käsittelyyn liittyviin tehtäviin. Nähtävissä on, että tulevilta kuljetuksia suorittavilta henkilöitä vaaditaan enemmän osaamista. Kuljetusalan kasvun ja huoltovarmuuden vuoksi Suomessa tulee varmistaa, että alalle koulutetaan riittävästi uusia kuljettajia mm. ottamalla käyttöön perustason ammattipätevyyskoulutukseen myös koemalli.

 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry


Iiro Lehtonen 

toimitusjohtaja                                                                                                                                                                                                                                                                                                     

Petri Murto

johtaja, asiantuntijapalvelut


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä