Ajankohtaista ylakuva 2

SKAL:n lausunnot ja kannanotot 2017

21.4.2017 14.43

Lausunto liikenteen päästövähennyksistä

SKAL ry:n lausunto liikenteen päästövähennyksistä parlamentaariselle liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle.

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Sidosryhmäkuuleminen liikenteen päästövähennyksistä

 

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä on pyytänyt sidosryhmien näkemyksiä liikenteen päästövähennyskeinoista ja vastauksia kysymyksiin, jotka on tiivistetty otsikkokysymykseksi: Miten liikenteen päästöjä voidaan vähentää? Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää näkemyksenään seuraavaa. Aluksi kerrotaan näkemyksiä yleisesti ja sen jälkeen vastauksia esitettyihin kysymyksiin.

 

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi on asetettu, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta oikeudenmukainen ja kestävä tapa päästöjen vähentämiseen on jakaa ilmastosopimuksen mukainen 39 %:n vähennystavoite tasapuolisesti kaikkien päästökaupan ulkopuolisten sektorien kesken. Strategian mukaisessa taakanjaossa liikennesektori joutuu kantamaan muita sektoreita raskaamman taakan, vaikka liikennesektorilla päästöt ovat viimeisten 15 vuoden aikana vähentyneet keskimäärin enemmän kuin päästökauppasektorilla.

 

Liikenteen päästövähennystavoite on nostettu 39 %:sta 50 %:iin ilman kunnollista arviota siitä, mikä tämän tavoitemuutoksen kustannusvaikutus on. SKAL korostaa, että koska raskaassa liikenteessä on tehty jo varsin paljon päästöjen vähentämiseksi, jokainen prosenttiyksikkö päästövähennystavoitetta lisää on aiempia kalliimpi. Tämän vuoksi tasainen taakanjako päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden kesken on kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista.

 

Liikennesektorilla vähentämistavoite edellyttää monipuolista eri toimenpiteiden käyttämistä. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan pelkillä liikkumispalveluihin ja liikennejärjestelmään kohdentuvilla toimilla, vaan kaikki kolme selonteossa esitettyä toimenpidekokonaisuutta on oltava mukana keinovalikoimassa.

 

Liikenteen päästövähennyskeinoina ovat

-      liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen,

-      ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen ja

-      fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla

polttoaineilla

 

Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen

 

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin vastuullisuusmallissa on esitetty kuljetusyrityksille hyviä toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös liikenteen sujuvuuteen panostamalla ja sitä kautta erityisesti raskaan liikenteen tarpeettomia pysähdyksiä ja hidastuksia vähentämällä voidaan vaikuttaa päästöihin.

 

Energiatehokkuutta parantaa myös tehtävään sopivan kaluston käyttö, ja siksi onkin todettava, että lakiin liikenteen palveluista sisältyvä pakettiautojen jättäminen ilman pakettiautoliikennelupaa tulee lisäämään usean pienen ajoneuvon käyttöä sopivan kokoisen kuorma-auton sijasta ja näin ollen tarpeettomasti lisäämään päästöjä.

 

Keskieurooppalaisia mittoja ja massoja suurempien mittojen ja massojen hyödyntäminen ja niiden mahdollinen edelleen kasvattaminen vähentäisi päästöjä kuljetettavaa tavaramäärää kohti. Muutos johtanee kalustoinvestointeihin, jolloin on huomioitava myös kaluston hankinnan ja kehittämisen kustannukset.

 

Mittoja ja massoja pohdittaessa on erityisesti otettava huomioon tiestön kestävyys ja tienhoidon ja kunnossapidon taso etenkin massojen kohdalla. Energiatehokkuus edellyttää, että tiestö kestää olemassa olevat ja tulevat mitat ja massat ongelmitta. Erityisesti tiestön talvihoito tulee saattaa sellaiselle tasolle, jota turvallinen liikennöinti nykyisen kokoisilla ja mahdollisilla tulevilla suuremmilla ajoneuvoilla edellyttää.

 

Vähäpäästöiset ja päästöttömät liikennevälineet

 

Vähäpäästöisten liikennevälineiden osalta Suomen tulee osallistua päästöjä koskevien raja-arvojen valmisteluun ja käyttöönottoon EU:ssa. Raskaalle kalustolle ei vielä ole valmistajille määriteltyjä sitovia raja-arvoja ja mittaustapaa ollaan vasta kehittämässä. Raskaan kaluston osalta pitää saada kuljetussuoritteeseen (tonnikilometrit) suhteutetut päästöjen raja-arvot. Kuorma-autokaluston energiatehokkuuden parantamisessa tavoitteena tulisi olla kokoon, kuljetustehtävään ja kuljetuskapasiteettiin nähden mahdollisimman vähäpäästöisen kaluston valinta.

 

Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla

 

Biopolttoaineiden käytön lisääminen toisi vähennyksiä nopeasti ja ilman kalustoinvestointeja, siksi sen tulee olla ensisijainen päästövähennyskeino. Biopolttoaine on hankintahinnaltaan kalliimpaa, jolloin käyttökustannuksia on kompensoitava. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi verotuksen keinoin, mutta samalla on huomioitava, ettei fossiilisen polttoaineen verotus saa kiristyä, etteivät ammattiliikenteen kokonaiskustannukset kasva. Myös uusiutuvan polttoaineen saatavuus voi olla ongelmakohta, joten yksittäinen vaihtoehtoinen polttoaine ei voi kuitenkaan olla ainoa ratkaisu päästövähennyksiin.

 

 

Miten liikenteen päästöjä voidaan vähentää?

 

 1. Ovatko energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet liikenteen osalta tasapainossa tavoitteiden kanssa? Tarvitaanko lisätoimenpiteitä?

 

Mieluummin pitäisi kysyä, ovatko tavoitteet tasapainossa liikenteen ja muiden päästökaupan ulkopuolella olevien sektoreiden kesken ja ylipäätään onko liikenteen päästövähennystavoite kohdallaan. Sinänsä tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta mm. avainrooliin nostetut uudet liikkumisen palvelut ovat vielä kehitysasteella ja on todennäköistä, että niiden vaikutus liikkumistottumuksiin alkaa realisoitua vasta myöhemmin. Niiden yleistyminen energiatehokkuuteen ja liikkumistottumuksiin vaikuttavalla tavalla saattaa toteutua vasta pidemmällä, esim. 20–30 vuoden aikajänteellä.

 

Liikennesektorin päästöjen vähentäminen ei voi yksinomaan nojautua tulevaisuudessa mahdollisesti syntyviin palveluihin, joiden vaikutuksia ei vielä tarkalleen tunneta ja joiden houkuttelevuus on kuluttajan kannalta epävarmaa. Varsinkin joukkoliikenteen kehittäminen jää helposti varjoon, jos liikennepolitiikka perustuu suuriin odotuksiin uusien markkinaehtoisten liikkumispalvelujen syntymisestä.

 

 2. Onko raskas kalusto huomioitu strategiassa riittävästi?

 

Kyllä on.

 

3. Onko biopolttoainetavoite ja toimet tasapainossa keskenään? Tarvitaanko lisätoimia?

 

Kutakuinkin kohdallaan, tähän tavoitteeseen on jo Suomessa keskitytty ja asiat ovat siltä osin kohtuullisen kunnossa.


4. Millä keinoin autoilun päästöjä voidaan vähentää?

 

  • millä keinoin autokannan uusiutumista ja keski-iän alentamista tulisi edistää?

     

  • miten ns. uusien teknologioiden (sähkö-, vety- ja kaasuautot) yleistymistä voitaisiin nopeuttaa?

     

    Investointituki esim. raskaisiin kaasuajoneuvoihin. Tukien suunnittelussa tulee tarkoin harkita niiden todellinen vaikutus päästövähennyksiin. Uutena teknologiana voisi pitää myös esim. älykkääseen liikenteen ohjaamiseen, kuten liikennevalo-ohjaukseen, liittyviä järjestelmiä ja tukea näiden kehittämistä ja yleistymistä.

     

  • miten olemassa olevan autokannan päästöjä voitaisiin vähentää?

 

Biopolttoaineiden lisääntyvällä käyttöönotolla, ja varmistamalla, että sitä on saatavilla mahdollisimman paljon. Liikennejärjestelmän kehittämisellä niin, että turhat pysähdykset ja hidastukset vähenevät sekä tiestön kunnon parantamisella. Taloudellisen ajotavan kehittämisellä ja koulutuksella. Varmistamalla, että kuorma- ja linja-auton kuljettajien jatkokoulutuksessa säilyy turvallisen ja taloudellisen ajamisen aiheet tasapuolisesti (kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin muutosesitys).

 

5. Millä keinoin henkilöautoliikenteen kasvu voidaan kaupunkiseuduilla pysäyttää? Miten aikaansaadaan henkilöautojen täyttöasteen parantuminen? Entä kävely- ja pyöräilymatkojen määrän kasvu 30 prosentilla? Mitä muita keinoja tarvittaisiin liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi?

 

Viimeiseen kysymykseen: Edellä mainitut liikenneympäristön liikennettä sujuvoittavat toimet.

 

6. Mitä muita ympäristövaikutuksia liikenteen päästöjen vähentämisellä on?

 

Myös hiukkaspäästöt vähenevät

 

 

 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

 

 

Iiro Lehtonen                                                                                                           Ari Herrala

toimitusjohtaja                                                                                                         johtava asiantuntija


Palaa otsikoihin



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä