Tulevaisuuden eläinkuljetusajoneuvo

Tiivistelmä

TAVOITTEET

Projektin tavoitteena oli luoda tulevan eläinkuljetusasetuksen mukainen uusi korimalli kolmikerroskori, tulevaisuuden eläinkuljetuskalustoksi pitkän matkan kuljetuksiin Suomessa. Korissa yhdistyy kuljetuksen tehokkuus ja käytännöllisyys sekä eläinten hyvinvointi. Ratkaisu edistää myös kestävää kehitystä. Nyt tehtävät päätökset ja investoinnit ulottuvat 10 - 15 vuoden päähän.                              

MENETELMÄT                                                         

Tässä hankkeessa uudella korilla tehtiin kuljetustutkimus sikakuormilla käytännön olosuhteissa. Tällöin verrattiin uutta siankuljetuskalustoa nykyiseen. Hankkeen koeautona toimi perävaunuyhdistelmä, jonka vetäjällä oli yleisesti käytössä oleva kaksikerroskori. Tämä toimi tutkimuksen kontrollina. Vetäjään yhdistettiin koekorina toimiva kolmikerrosperävaunu. Ennen kuljetusta kontrolli ja koekori varusteltiin VAK Oy:llä ilman lämpötila- ja virtausmittareilla sekä valvontakameroilla.

Hankkeessa koottiin kuljetustapahtumaan liittyvät tiedot eläinten lastauksesta purkuun. Tällöin tutkittiin korien ilmanvaidon toimivuutta sekä eläinten käyttäytymistä kuljetuksen eri vaiheissa. Ajon aikana kirjattiin ylös kuljetustiedot kellonajan mukaan. Näihin tietoihin yhdistettiin edellä mitatut korin olosuhdemittaukset ja valvontakameroiden kuva-aineisto.

TULOKSET

Auton pysähtyminen esim. lastauksen tai purun johdosta kohotti merkittävästi vetäjän kori-ilman kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta siitä huolimatta, että kaikki puhaltimet olivat päällä. Edelleen täydellä kuormalla yhdistelmäajossa jo hyvin lyhytkin 2 – 5 minuutin pysähdys aiheutti huomat-tavan nousun kori-ilman kosteudessa ja hiilidioksidipitoisuudessa. Auton liikkuessa jo hyvin alhaisellakin nopeudella 40 – 50 km/h ilman laatu parani korissa merkittävästi.

Tulosten mukaan korin sisälämpötila kohosi lastauksen aikana, oli maksimissaan täyden kuorman pysähtyessä, sekä aleni ulkolämpötilan tasolle täyden kuorman liikkuessa. Tutkimuksessa yhdistelmäajon aikana korin sisälämpötila kasvoi 5,7:sta 26,5 °C:seen (lastauksen alusta pysähdykseen), tällöin ulkolämpötila oli alueella 1,0 -  25,5 °C.

LTK:n aiempien ilmanvirtausmittausten perusteella eläinkuljetuskorin minimivirtauksen tulee olla 0,5 –1,0 m/s eläinten pään tasolla. Vetäjän lastaushississä tehdyissä mittauksissa em. virtaus-nopeuksiin ei päästy. Sen sijaan vetäjän keskimmäisen ylätason katossa mitattiin yli 0,5 m/s virtauksia. Edelleen vetäjän taaimmaisen ylätason katossa virtausnopeudet olivat edellistä hieman heikompia (0,3 m/s).

Yleistäen kaikki siat seisoivat heti lastauksen jälkeen. Auton karsinoiden tultua täyteen osa sioista alkoi istua ja mennä sitten makuulle. Täydellä kuormalla ajettaessa tai viimeistään auton pysähtyessä suurin osa sioista meni makuulle. Makuulla ollessaan siat muodostivat pääsääntöisesti kahden tai kolmen päällekkäisen sian ”kasoja”. Suuri osa sioista istui myös paljon. Tyypillistä oli, että siat hakeutuivat toistensa läheisyyteen maatessaan tai istuessaan. Tästä oli seurauksena, että karsinan keskelle jäi usein tyhjää ”tanssitilaa”. Mikäli karsinaan tuli tappelunhaluinen sika, se teki karsinan levottomaksi koko matkan ajan niin, että kaikki joutuivat seisomaan tappelun takia.

TULOSTEN ARVIOINTI

Tulokset ovat käyttökelpoisia suunniteltaessa uusia kaksi- tai kolmikerroskoreja sian kuljetusta varten. Kontrolliauton ilmanvaihto oli hyvä, mutta täydellä kuormalla pysähdyttäessä ilman laatu saattoi heiketä enemmän kuin uudessa kolmikerroskorissa. Kolmikerroskorin tavallista suuremmmat karsinat tekivät siitä hyvin avaran lastauksen alkaessa etenkin perälaudan kautta lastattaessa. Kolmikerroskorin ilmanvaihto oli riittävän tehokas käytetyillä lastaustiheyksillä. Edelleen kolmikerroskorin vapaa korkeus 100 – 105 cm oli sama kuin kaksikerroskorin yläkerran korkeus. Suomalaisen nykysian, jonka teuraspaino oli 73 – 92 kg ja vastaava elopaino 100 – 123 kg, suurin korkeus ”kyyryssä” olevan selän kohdalta mitattuna on 75 – 80 cm. Tämän mukaan sian yläpuolelle jää 20 – 30 cm vapaa ilmatila, johon korin puhallinten ilmanvaihto kohdistuu.

JULKAISUT                                  

Esitelmät

Honkavaara, M. 2007.  Tulevaisuuden eläinkuljetusajoneuvo. Esitelmä läänineläinlääkäripäivillä Evirassa 21.11.2007.

Tutkimusraportti (pdf)

Tiedote 2.4.2008

Lyhyt videokooste tutkimusmateriaalista

(Tiedoston aukeaminen kestää hetken - anna koneesi ladata video rauhassa.)

Lataa tästä kuvia. Klikkaamalla kuvaa saat ladattua painokelpoisen kuvan.